Ibizalla bileet jatkuvat, vaikka luksusveneiden ankkurit repivät Välimeren hiilinielun irti – meribiologi ei silti usko turismin rajoittamiseen

Ibizan saari elää massaturismista, mutta sen infrastruktuuri ei kestä sitä.

matkailu
Brittilomailijat nauttivat omista eväistä rantapedeillä. Posidonia-kasvista he eivät olleet kuulleet.
Brittilomailijat nauttivat omista eväistä rantapedeillä. Posidonia-kasvista he eivät olleet kuulleet.Maija Salmi

“Elämäni parhaat bileet.” “Samanlaista sikailua kuin missä tahansa muualla etelän turistikohteissa.” “Upea luonto, älä jää turistialueille.”

Muun muassa näitä kommentteja saan, kun kysyn ystävieni kokemuksia tekno- ja house-bileiden mekasta Ibizasta. Itselläni ei ole paikasta minkäänlaista kokemusta.

Oma mielikuvani noudattelee pitkälti samaa linjaa. Odotan näkeväni Ibizalla ympäri vuorokauden kestäviä juhlia, joita vauhditetaan alkoholin lisäksi huumeilla.

Barcelonasta Ibizalle lentää reilussa puolessa tunnissa. Lisäksi Espanjalle kuuluvalle saarelle pääsee meriteitse lautalla.

Ihmiset ovat lomatunnelmissa jo Barcelonasta lähtiessä.

Kello on vasta aamuseitsemän, kun lentokoneeseen jonottava, espanjalaisista koostuva ryhmä kuvaa selfie-videota ja huutaa: “Nos vamos a la fiesta”, “Me lähdemme juhlimaan”.

Perillä matkailijaa odottavat maailmankuulujen yökerhojen mainokset.

On selvää, että turistit ovat tulleet tänne pitämään hauskaa. Moni heistä tuskin tietää, että bileiden kanssa samaan aikaan käynnissä on Ibizaa ja koko Välimerta uhkaava ympäristötuho.

Meren hiilinielu posidonia-meriheinälaji on vaarassa tuhoutua ilmastonmuutoksen ja massaturismin seurauksena.

"Tottakai otamme huumeita, jotta jaksamme juhlia"

Bileturismi sai Ibizalla alkunsa jo 1970-luvulla, kun sinne nousivat ensimmäiset kuuluisat yökerhot.

Legendaarisin niistä on jo vuonna 1973 perustettu Pacha-klubi, jonka eteen alkaa kerääntyä jonoa puoliltaöin. Osa turisteista tulee tänne juuri Pachan kaltaisten, luksusluokan yökerhojen vuoksi.

Villisti juhliva brittinainen kehotti kaikkia tulemaan Pacha-klubille.
Villisti juhliva brittinainen kehotti kaikkia tulemaan Pacha-klubille.Maija Salmi

Monien yökerhojen yhteydessä sijaitsee bilevieraille tarkoitettuja hotelleja. Pachan hotelli tunnetaan rikkaista ja kuuluisista vieraistaan. Kaksi yötä hotellissa maksaa hieman yli tuhat euroa, mutta hintaan sisältyy pääsy Pacha-klubille.

Yökerhon edustalla meno on villiä heti, kun se avaa ovensa.

– Nyt lähdetään Pachaan! huutaa brittinainen, kun kysyn, minne hän on menossa.

Laajentuneet pupillit kertovat, että iltaa on vauhditettu muullakin kuin alkoholilla.

– Totta kai otamme piristäviä huumeita, että jaksamme juhlia vielä seuraavaan päivään, nainen sanoo ja lähtee kävelemään kohti klubin sisäänkäyntiä.

Pelkästään pääsy yökerhoon kustantaa lähes 50 euroa. Sisällä yökerhossa drinkki voi maksaa lähes saman verran.

Korkeat hinnat eivät ihmisiä kuitenkaan hidasta. Yökerho täyttyy heti sen avattua.

VIP-alueilla nautitaan samppanjaa ja odotetaan kuuluisia dj:itä, jotka saapuvat Ibizalle joka kesä.

Kun kello tulee yksi yöllä, tanssilattialla alkaa olla ruuhkaa.

Ruskettuneet juhlijat tanssivat vähäpukeisen esitanssijan alapuolella. Edelliskeväänä itsemurhan tehneen ruotsalais-dj Aviciin hitti nostaa tunnelman kattoon.

Iso osa turisteista matkustaa myös naapurisaarelle – muttei posidonian takia

Ibiza on ollut pitkään yläluokan suosiossa: huviloita on muun muassa kuuluisilla espanjalaisjalkapalloilijoilla, kuten Cristiano Ronaldolla, Sergio Ramosilla ja Iker Casillasilla.

Saarella asuu vakituisesti noin 130 000 ihmistä, mutta kesällä, huhtikuusta noin lokakuun puoleen väliin asti saaren väkiluku moninkertaistuu.

Juhlijat saapuvat Bora Bora -yökerholle suoraan bileveneiltä.
Juhlijat saapuvat Bora Boralle suoraan bileveneiltä.Maija Salmi

Ibizalle matkustaa vuosittain noin kolme miljoonaa turistia.

Saarelle haluavat myös tavalliset ihmiset. Massaturismi konkretisoituu Ibizalla pelkästään katsomalla taivaalle.

Lentokoneet laskeutuvat ja lähtevät saaren lentokentältä muutaman minuutin välein.

Turismi on Espanjalle tärkeä elinkeino, ja sen merkitys on korostunut erityisesti viime aikojen lamavuosina.

Maassa vieraili vuonna 2018 lähes 83 miljoonaa turistia, mikä on miljoona enemmän kuin edellisvuonna (siirryt toiseen palveluun) ja maan uusi ennätys.

Ibiza on vain yksi esimerkki maan lukuisista turistikohteista.

Ibizan vieressä, noin puolen tunnin lauttamatkan päässä sijaitsee pienempi, Formenteran saari.

Suuri osa Ibizalla vierailevista turisteista käy myös Formenteralla. Lautat liikennöivät saarten väliä puolen tunnin välein.

Ankkurit repivät posidonia-meriheinää Formenteran edustalla.
Ankkurit repivät posidonia-meriheinää Formenteran edustalla.Maija Salmi

Formenteran maine on Ibizaa rauhallisempi. Hollywood-tähdet ja lapsiperheet hakevat pienemmältä saarelta rauhaa.

Minä sen sijaan matkustan Formenteralle katsomaan posidoniaa.

Tutkijoiden mukaan Formenteran rannikolla kasvava posidonia voi olla jopa 200 000 vuotta vanha eli yksi maailman vanhimmista eliölajeista (siirryt toiseen palveluun).

Lautalla pyörii valistusvideo posidonian suojelusta, mutta huomion vie italialainen polttariporukka. Vauhti on kova jo iltapäivällä.

– Olemme tulleet tänne polttareihin ja aiomme juhlia! polttarisankari julistaa ja juo tequilaa suoraan pullon suusta.

Hieman ennen kuin laiva saapuu satamaan, hän oksentaa kaaressa lattialle. Muut matkustajat hyppivät laivasta poistuessaan oksennuksen yli.

Italialainen polttarisankari juhlii lautalla matkalla Formenteralle.
Italialainen polttarisankari juhlii lautalla matkalla Formenteralle.Maija Salmi

Formenteran satamassa kelluu vaikuttava rivi toinen toistaan upeampia veneitä.

Meribiologin mukaan muutos on dramaattinen

Sesonkiaikaan veneitä voi olla pienessä satamassa jopa tuhat.

Turkoosina kimmeltävä meri ympäröi karun, mutta kauniin saaren satamaa.

Suuret jahdit ovat tuttu näky Formenteran satamassa.
Suuret jahdit ovat tuttu näky Formenteran satamassa.Maija Salmi

Sekä Ibizan että Formenteran luonto kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Vedenalainen maailma houkuttelee niille myös sukellusharrastajia.

Tulevaisuudessa sukeltajilla ei välttämättä ole enää mitään katseltavaa, sillä massaturismi ja veneet tekevät tuhoa, jota ei voi maanpinnalta nähdä.

Satamassa minua odottaa yli 30 vuotta saarten merenalaista maailmaa ja luontoa tutkinut meribiologi Manu San Félix.

Hänen elämäntehtävänsä on posidonian pelastaminen.

Manu San Félixin toimisto sijaitsee sataman tuntumassa olevan sukelluskeskuksen yläkerrassa kivenheiton päässä siitä, missä italialainen polttariporukka on hetkeä aiemmin kompuroinut.

Heti keskuksen sisäänkäynnin vieressä tulijaa tervehtii akvaario, jossa kelluu pieniä merihevosen poikasia.

Manu San Félix yrittää elvyttää merihevoskantaa kasvattamalla niitä akvaariossa sukellusyrityksensä aulassa.
Manu San Félix yrittää elvyttää merihevoskantaa kasvattamalla niitä akvaariossa sukellusyrityksensä aulassa.Antonio Pérez

– Nuokin ovat vaarassa kadota. Siksi me yritämme elvyttää kantaa täällä, San Félix selventää ja katsoo lumoutuneena akvaarion sisällä liikkuvia eläimiä.

Alun perin Pohjois-Espanjan Baskimaasta kotoisin oleva meribiologikin saapui saarelle sen upean luonnon vuoksi. Nyt hän haluaa pelastaa sen.

Kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtunutta muutosta San Félix kuvaa dramaattiseksi.

– Jos meri vetäytyisi edes päiväksi ja ihmiset näkisivät merenpohjan, ongelmat ratkaistaisiin, hän uskoo ja johdattaa kohti rantaa, jossa hän on tutkinut posidoniaa jo vuosikymmenten ajan.

Posidonia on Välimeren tärkein hiilinielu, sen keuhkot

Tuhansien hehtaarien laajuinen posidonia kasvaa merenpohjassa Ibizan ja Formenteran saarien välissä.

Se on Välimeren hiilinielu, joka sitoo itseensä enemmän hiilidioksidia kuin mikään muu maailmassa. Lisäksi se jarruttaa muun muassa rantojen eroosiota ja on monien merilajien koti.

Ibizan edustalla posidonia-kasvi näkyy tummempina kohtina meressä.
Ibizan edustalla posidonia-kasvi näkyy tummempina kohtina meressä.Maija Salmi

– Posidonia on elintärkeä Välimeren ekosysteemille, sen keuhkot, selittää Manu San Félix.

Nyt kasvia uhkaavat kuitenkin ilmastonmuutos ja massaturismi. Etenkin juuri ne satamassa kelluvat luksusveneet, joiden ankkurit repivät sitä irti.

Kävelemme niemen kärkeen, jossa San Félix on sukeltanut vuosikymmenten ajan.

– Tässä kohtaa posidoniasta on tuhoutunut pelkästään neljässä vuodessa 20–30 prosenttia, San Félix sanoo rannassa ja nostaa paperisilpulta näyttävää kasvia.

Manu San Félix
Läpinäkyvää paperisilppua muistuttava posidonia on maailman tehokkain hiilinielu. Antonio Pérez

Tuhansia vuosia vanhan kasvin uusiutuminen on hidasta. Siihen ei riitä edes ihmisikä. Jos kasvin tuhoutuminen jatkuu, vaarassa on koko Välimeren terveys.

– Enää sen suojelu ei riitä, meri pitää pelastaa, San Félix sanoo.

Turistit eivät tunne kasvia – tai luulevat sitä saasteeksi

Kun yökerhot sulkevat ovensa, juhlat jatkuvat päiväklubeilla.

Täällä voi juhlia vuorokauden ympäri.

Harva turisti tietää posidonian olemassaolosta, vaikka valistusta on viime vuosina lisätty.

Bora Bora -rantaklubi on auki lähes vuorokauden ympäri.
Bora Bora -rantaklubi on auki lähes vuorokauden ympäri.Maija Salmi

Bora bora -niminen klubi sijaitsee rannan vieressä. Rantaviivalla lilluu posidonia-kasvia, jota monet turistit luulevat saasteeksi.

– Mikä posidonia, emme ole kuulleet siitä koskaan, sanovat klubin edustalla rantapedeissä makoilevat brittituristit ja pyörittelevät päätään. Yksi heistä kysyy huolestuneena, voiko meressä kuitenkin uida turvallisesti.

Juhlista palaava, Ibizalla työskentelevä espanjalainen Claudia sen sijaan vakuuttaa olevansa hyvin huolissaan kasvista ja saaren luonnosta.

– On väärin, että tänne tullaan veneilemään jahdeilla. Ihmiset ovat välinpitämättömiä, vaikka saaren luonto on vaarassa, Claudia sanoo ja kysyy ohikulkijoilta mielipidettä posidonian suojelusta.

Hekään eivät ole kuulleet kasvista.

"Ei turismia voi rajoittaa, koska 90 prosenttia asukkaista saa siitä elantonsa"

Ibiza ei ole poikkeus.

Niin kuin kaikille paratiisisaarille, myös Ibizalle tullaan sen kauneuden vuoksi. Suurin osa saaren asukkaista tienaa elantonsa turismista.

Ibizan rannat täyttyvät turisteista jo huhtikuussa.
Ibizan rannat täyttyvät turisteista jo huhtikuussa. Viime aikoina ympäristöasioihin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota.Antonio Pérez

Samalla kuitenkin turismi tuhoaa sen todellista vetonaulaa, luontoa.

Ibizan poliitikoista yksi toisensa jälkeen kieltäytyy ja vetoaa kiireeseen, kun heiltä pyytää haastattelua posidoniaan ja massaturismin haittoihin liittyen.

Ibizan pohjoisosassa sijaitsevan Santa Eularian alueen pormestari Carmen Ferrer suostuu kuitenkin haastatteluun.

Santa Eularian pormestari Carmen Ferrer myöntää, että ympäristöuhkiin on herätty liian myöhään. Uusi jätevedenpuhdistaja piti ottaa käyttöön jo vuonna 2007, mutta se on asennettu vasta nyt.
Santa Eularian pormestari Carmen Ferrer myöntää, että ympäristöuhkiin on herätty liian myöhään. Uusi jätevedenpuhdistaja piti ottaa käyttöön jo vuonna 2007, mutta se on asennettu vasta nyt.Maija Salmi

Santa Eularia edustaa sitä toisenlaista Ibizaa, jota ei näe klubien kansoittamilla turistialueilla.

Täällä rannat täyttyvät bilettäjien sijaan lapsiperheistä ja rauhallisesta elämästä nauttivista turisteista.

Carmen Ferrer esittelee rauhallisempaa puolta saaresta mielellään.

– Toiveissa on, että tulevaisuudessa Ibizalle tultaisiin ennemmin luonnon kuin juhlinnan vuoksi, hän sanoo suoraan ja osoittaa hymyillen siistiä rantabulevardia.

Hymy hyytyy, kun puhe kääntyy ympäristöuhkiin.

Savuttomat rannat yleistyvät Espanjassa. Santa Eularissa olevalla rannalla tupakointi on kielletty kokonaan.
Savuttomat rannat yleistyvät Espanjassa. Santa Eularissa olevalla rannalla tupakointi on kielletty kokonaan.Maija Salmi

Pormestarin mukaan suurin ongelma on se, että saaren infrastruktuuri on tehty vakituisille asukkaille, mutta kesällä väkiluku moninkertaistuu. Esimerkiksi jätevedenpuhdistajat ovat vanhoja eivätkä kestä enää kunnolla väkimäärää, ja puhdistamatonta jätevettä päätyy mereen.

– Siitä huolimatta resursseja ei juuri lisätä, Ferrer sanoo suoraan.

Kaikki eivät ole huolissaan massaturismintuomista ympäristöongelmista. Yksi heistä on Bora Bora -rantaklubin ravintolapäällikkö.

Ibizalle Manner-Espanjan Gironasta muuttanut 38-vuotias Ivan García kertoo olevansa joka päivä kiitollinen siitä, että hän saa asua Ibizalla.

Ivan Garcíalle Ibizasta tuli kotisaari jo 15 vuotta sitten. Siitä on kiittäminen turismia.
Ivan Garcíalle Ibizasta tuli kotisaari jo 15 vuotta sitten. Siitä on kiittäminen turismia. Maija Salmi

– Täältä on aina löytynyt töitä, hän sanoo ja ohjaa rannalle, jossa juhlat ovat jo täydessä vauhdissa.

Massaturismi ei Garcíaa huoleta.

– Väitän, että 90 prosenttia saaren asukkaista saa elantonsa turismista. Ei sitä voida alkaa rajoittaa.

Vielä ei ole liian myöhäistä?

Meribiologi Manu San Félix tuhahtaa, kun hänen puheensa posidoniasta keskeyttää lähellä rantaa kiihdyttävä pikavene.

– Toivon, että tulevaisuudessa ei ole enää nykyisenlaisia ankkureita, jotka repivät kasvia, hän sanoo.

Silti hänkään ei lähtisi rajoittamaan turismia, vaan uskoo valistukseen.

– Monet turisteista tulevat kaukaa emmekä voi olettaa, että he tietävät mikä on posidonia, San Félix sanoo.

Hän toivoo, että posidoniasta kerrottaisiin samalla tavalla kuin esimerkiksi koralleista. Siksi hän on tehnyt kasvista dokumentin ja yrittää kaikin tavoin lisätä tietoisuutta siitä.

Meribiologi Manu San Felix tutkii posidonian tilaa sukeltamalla.
Meribiologi Manu San Felix tutkii posidonian tilaa sukeltamalla.Maija Salmi

San Félix esiintyy myös espanjalaisen Estrella Damm -olutmerkin uusimmassa mainoksessa (siirryt toiseen palveluun).

Videon pääosaa esittää kuitenkin Välimeri, ja sen tavoitteena on paitsi myydä olutta, myös valistaa ihmisiä Välimeren tilasta.

Vaikka Välimeren tulevaisuus ei näytä järin valoisalta, San Felix ei ole menettänyt toivoa.

Hän uskoo, että uusilla innovaatioilla, valistuksella ja oikeilla poliittisilla päätöksillä kaikki on mahdollista.

– Haluan ajatella, että 30 vuoden päästä saarten luonto muistuttaa enemmän sitä, mitä se oli 50-luvulla kuin sitä, mitä se on nyt.

Tällä hetkellä Mallorcalla on jo käynnissä projekti, jonka tavoitteena on elvyttää posidonian kantaa.

Espanjalaisen El Diario -lehden mukaan tuhoutuneen posidonian tilalle istutetaan uutta (siirryt toiseen palveluun).

Projektin vetäjän, Välimertä tutkivan insitituutin IMEDEAn johtajan Jorge Terradosin mukaan 90 prosenttia jo istutetusta posidoniasta on edelleen elossa. Se antaa toivoa siitä, että meriheinälajin kanta voitaisiin elvyttää.

Toistaiseksi istutuksilla ei kuitenkaan voida korvata kaikkea jo tuhoutunutta kasvustoa.

– Pelkästään yksi suuri jahti voi vahingoittaa jopa sadan neliömetrin verran posidoniaa, sanoo Baleaarien uusi alue- ja ympäristövaltuutettu Miquel Mir.

Tämän vuoden alussa voimaan astui myös säädös, jonka mukaan posidoniaa vahingoittava toiminta tulee kompensoida. Esimerkiksi Menorcalla satamalaajennuksesta vastaava yritys joutuu kompensoimaan kasvustolle aiheuttamansa vahingon.

Korjattu 16. heinäkuuta kello 8.00 Miquel Mirin sitaatista tieto, että suuri jahti voisi vahingoittaa jopa sadan neliöhehtaarin verran posidoniaa. Oikea luku on sata neliömetriä.

Maanantai-illan A-studiossa TV1:ssä kello 21 keskustellaan siitä, kenen vastuulla on se, että matkailu tuhoaa matkakohteiden luontoa.

Lue myös:

DJ-kulttuuri elää kulta-aikaa: kotimaiset DJ:t valloittavat maailmaa ja underground nostaa klubitapahtumissa päätään

Lukas Hradecky haluaa nauttia Suomen kesästä – "En ole sellaista tyyppiä, joka nauttisi olla huvijahdilla Ibizalla"