Tunnistatko, milloin vesillä on tosi kyseessä? Hukkuminen käy hiljaa ja hetkessä, opettele 7 paljastavaa merkkiä

Pelastamista voi harjoitella perheen kesken. Mökkirantaan saa askarreltua apuvälineen vaikka vanhasta kanisterista.

hätätilanteet
Hukkuva ei kykene huutamaan eikä huitomaan. Kuvan tilanne on lavastettu.
Hukkuva ei kykene huutamaan eikä huitomaan. Kuvan tilanne on lavastettu.Jari Pelkonen / Yle

Sinitaivaalla helottava aurinko houkutteli polskijat Porin maauimalan altaaseen keskiviikkona. Vilinä oli eri luokkaa kuin edeltävänä pilvisenä ja koleana päivänä, mutta tunnelma oli kuitenkin leppoisa.

Kesäpäivästä nautti monien muiden tapaan Jenni Heinonen, joka oli saapunut altaalle 4- ja 6-vuotiaiden tyttöjen kanssa.

– Aika tarkkana pitää olla tyttöjen kanssa. Molemmat osaavat toki uida, mutta edelleenkin seuraan tarkkaan heitä. Kännykkää katson vain silloin, kun lapset ovat viltillä, sanoo Heinonen.

Jenni Heinonen oli saapunut tyttäriensä kanssa Maikkalana tunnettuun Porin maauimalaan.
Jenni Heinonen oli saapunut tyttäriensä kanssa Maikkalana tunnettuun Porin maauimalaan.Jari Pelkonen / Yle

Kokemusta vaaratilanteesta Heinosella ei onnekseen ole, mutta hänellä on oikeansuuntainen käsitys siitä, miltä se todellisuudessa näyttäisi.

– Olen käsittänyt, että sitä ei oikeastaan huomaa, kun lapsi on vaarassa hukkua. Näyttää vaan siltä kuin hän räpiköisi vedessä, mutta kanssaihmiset eivät välttämättä kiinnitä huomiota.

Altaan reunalta uimareita valvova liikunnanohjaaja Jan Hydén toteaakin noin kymmenen vuoden kokemuksella, että etenkin pieniä uimareita täytyy seurata valppain silmin.

– Huomio kiinnittyy ihmisten käytökseen altaassa ja normaalista poikkeaviin pieniin juttuihin, kertoo Hydén.

Altaasta voidaan kyllä heilutella ja huudellakin apua, mutta juuri ne pienet jutut paljastavat, milloin on tosi kyseessä.

Vaistomainen reaktio estää huutamisen ja huitomisen

Hukkuminen näyttää todellisuudessa harvoin samalta kuin televisiossa tai elokuvissa, muistuttaa Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto. Äänekkään henkiinjäämiskamppailun sijaan hukkuminen on usein hiljainen tapahtuma.

– Ihmiset yleensä olettavat, että hukkuva henkilö roiskuttaa vettä, huutaa apua ja heiluttaa käsiä. Veden varaan joutunut ei hätätilanteessa kuitenkaan pysty huutamaan apua, sanoo viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

Syy on yksinkertaisesti fyysinen. Hengityselimistö on ensisijaisesti tarkoitettu hengittämiseen, ja hädässä puhuminen tai huutaminen on toissijaista.

Hukkuva käy liian lyhyen aikaa pinnan yläpuolella ehtiäkseen vetämään henkeä ja tuottaakseen puhetta.

Siksi päällimmäisin neuvo tilanteen varmistamiseksi onkin kysyä veden varassa olijalta, onko kaikki kunnossa. Jos vastausta ei tule, on syytä huoleen.

Vaistomainen hukkumisreaktio selittää myös sen, ettei hukkuva kykene heiluttelemaan käsiään kiinnittääkseen rannalla olevien huomion.

– Tilanne pakottaa hukkuvan kädet levälleen painamaan vettä alaspäin, jotta saisi suun pinnalle. Käsiä ei näy pinnan yläpuolella apua heiluttamassa, eikä hukkumistilanteessa oleva pysty kontrolloimaan käsien liikkeitä, kertoo Nieminen.

7 merkkiä, joista tunnistat hukkumisvaarassa olevan

Hukkuvan käytös on aina yksilökohtaista, mutta seuraavat merkit saattavat kertoa todellisesta avuntarpeesta:

  • Hukkuvan henkilön pää saattaa olla syvällä vedessä, suu vedenpinnan tasolla. Joillakin pää voi olla notkahtanut taakse ja suu on auki.
  • Silmät saattavat olla lasittuneet ja tyhjät, hankaluuksia kohdistaa katsetta tai silmät voi olla suljetut.
  • Hukkuva näyttää kiipeävän näkymättömiä tikkaita ylöspäin vedessä.
  • Hiukset saattavat olla valuneet otsan ja silmien päälle.
  • Hädässä oleva on pystyasennossa, ei käytä jalkojaan, hyperventiloi tai haukkoo henkeään.
  • Hukkuva voi yrittää uida tiettyyn suuntaan, mutta ei näytä etenevän tai yrittää kierähtää selälleen.
  • Hän voi myös yrittää ponnistella pois vedestä ja on hädin tuskin vedenpinnan yläpuolella.
Aurinko houkuttelee vesipedot altaalle.
Aurinko houkuttelee vesipedot altaalle.Jari Pelkonen / Yle

Vain muutama minuutti aikaa toimia

Hukkumistilanne tapahtuu hyvin nopeasti. Esimerkiksi uimataidoton lapsi voi pysyä pinnalla paristakymmenestä sekunnista minuuttiin, ja sitten hän onkin jo painunut näkymättömiin.

Auttajalla on siis vain hetki aikaa toimia.

– Kuolemaan johtava hukkumistilanne kestää kolmesta kymmeneen minuuttia. Silloin aivojen hapenpuute on jo kohtalokas, vaikka vedestä selviäisikin, sanoo Nieminen.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto on laatinut hätätilanteisiin muistin tueksi HRAP-nyrkkisäännön.

Pelastamista on syytä yrittää ensin rannalta tai laiturilta käsin.

– Puhumme pienemmän riskin periaatteesta. Riski suurenee myös pelastajalla, kun mennään veteen, muistuttaa Nieminen.

Jos pelastusrengasta ei ole lähettyvillä, käy apuvälineeksi melkein mikä tahansa kelluva kanisterista oksaan.

Suomalaisten rakastamat ämpäritkin ovat oivia apuvälineitä hädän hetkellä.

– Laitetaan hieman vettä ämpärin pohjalle, jotta saadaan heitettyä se hukkuvalle. Pyydetään häntä kääntämään ämpäri toisinpäin, jolloin sinne jää ilmatasku ja se pitää pinnalla, kunhan halaa ämpäriä, vinkkaa Niko Nieminen.

Veteen mentäessä apuväline tulee aina pitää pelastajan ja pelastettavan välissä. Autettava saa siitä hamuamaansa tukea, muutoin pelastajankin henki saattaa olla vaarassa.

Hukkuvalla saattaa olla yllättävän suuret voimat, eikä hän paniikkitilanteessa ymmärrä vaarantavansa myös auttajansa hengen.

– Jos hukkumaisillaan oleva saa jostakin kiinni, hän valitettavasti painaa veden alle saadakseen itsensä pinnalle. Sen takia aina apuväline pelastajan ja pelastettavan välissä, sanoo Nieminen.

Tästä syystä hukkuvaa onkin syytä lähestyä takaapäin, jos apuvälinettä ei ole saatavilla.

Niko Nieminen kehottaa käyttämään niin sanottua nappausotetta ja rauhoittelemaan hädässä olevaa.

– Nappausote on kuin turvavyö, hukkuvan olkapään päältä rinnan yli vastakkaiseen kainaloon. Otetaan tiukka ote, pidetään kaveria pinnalla ja yritetään lähteä rauhallisesti uimaan rantaan päin.

Uiminen kahden edestä on kuitenkin hyvin raskasta. Auttajan olisikin hyvä pyrkiä löytämään mahdollisimman virtaviivainen uintiasento. Kylki- ja selkäasennon väliltä löytyy taloudellisin tapa uida kannatellen samalla autettavan vartaloa.

Vaarallisuutensa vuoksi pelastamaan lähteminen ilman apuvälinettä on kuitenkin viimeinen keino.

Perheen puuhapäivä pelastusvälineen parissa

Tositilanteiden varalle on hyvä treenata ajoittain, jotta tarpeen vaatiessa toiminta lähtee selkärangasta.

Lapsiperheessäkin yhden kesämökkipäivän voisi käyttää vesiturvallisuuden parissa, vinkkaa Niko Nieminen Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta.

Puuhakkaiden pikkupelastajien kanssa voi rakentaa oman apuvälineen, jotta sellainen tarpeen vaatiessa löytyy mökkirannasta.

– Kaikilta varmasti löytyy joku vanha kanisteri, sinne vähän vettä jotta lentää paremmin. Kanisteriin narunpätkä, jossa on silmukka toisessa päässä. Sekin toimii jo hyvänä pelastusvälineenä, joka kannattaa pitää mökkilaiturilla hätätilanteen varalta.

Sitten vain harjoittelemaan apuvälineen käyttöä.

– Silmukka ranteen ympäri ja heitetään kanisteri vedenvaraan joutuneelle. Kaveria pyydetään halaamaan kanisteria, ja hänet pystyy hinaamaan turvaan, ohjeistaa Nieminen.

Vanhempien on tärkeää pitää vedessä leikkiviä lapsia tarkasti silmällä. Syventyminen kännykkään saattaa koitua kohtalokkaaksi, kun lapsi voi vajota pinnan alle vanhemman kirjoittaessa yhtä somekommenttia.

Lapsilla on tapana meluta vesileikeissä, joten hiljaisuuden pitäisi olla vanhemman korvaan pahaenteinen merkki. Tosin vilkkaalla uimarannalla on vaikea erottaa, mekkaloiko juuri oma jälkikasvu.

Niko Nieminen peräänkuuluttaa vanhemmilta vastuullisuutta myös vesillä liikuttaessa. Pelastusliivit puetaan kyllä perillisten päälle, mutta itseltä ne usein jäävät laittamatta.

Omalla käytöksellään vanhemmat antavat tässäkin asiassa mallia jälkipolville.

10 vinkkiä vesiturvalliseen kesään

  • Käytä pelastusliivejä aina vesillä liikkuessasi.
  • Muista, että alkoholi ei kuulu vesille.
  • Valvo lapsia erityisen tarkkaan veden äärellä, käden mitan päässä.
  • Varmista ennen hyppäämistä, ettei pinnan alla piile vaaraa.
  • Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja ui sen mukaisesti.
  • Ui rannan suuntaisesti, jotta jalkasi ylettyvät tarvittaessa pohjaan.
  • Ota aina kaveri mukaan uimaan ja saunomaan.
  • Opettele lapsen kanssa säännöt, kuinka veden äärellä tai vedessä toimitaan.
  • Tarkista veneesi merikelpoisuus ja oikea varustus.
  • Muista terve järki ja selkeä arviointikyky – oikea asenne luo turvaa.

Lähde: Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto (siirryt toiseen palveluun)

Viisaasti vesillä (siirryt toiseen palveluun)

SPR ensiapuohjeet (siirryt toiseen palveluun)

Lue lisää:

Lämmin sää houkutteli vesille – kesäkuussa hukkui yhtä paljon ihmisiä viimeksi kuusi vuotta sitten

Hengenpelastajat ihmeissään eri puolilla Eurooppaa: vanhemmat vahtivat enemmän kännykkäänsä kuin uimassa olevaa lastaan – hukkumiset lisääntyneet

Hukkuminen ei näytä elokuvalta – näin voit muodostaa pelastusketjun