Aku Salminen on sosiaalinen isännöitsijä – hän saa työpuhelimen, ilmaiset bussimatkat ja vuokransa puoleen hintaan vastineeksi siitä, että on ystävä naapureilleen

Sosiaaliseen isännöintiin kuuluu muun muassa koripallon heittelyä ja saunomista muiden asukkaiden kanssa.

sosiaalityö
Aku Salminen, sosiaalinen isännöitsijä
Aku Salminen jatkaa Piikahaan naapurissa asumista, ja samalla sosiaalista isännöintiä niin pitkään kuin vain asuu Tampereella. Jaakko Suorsa / YLE Tampere

Ystävyyssuhteiden solmiminen voi olla hankalaa ihmiselle, jolla on kehitysvamma. Tähän tarpeeseen on Tampereen kehitysvammapalvelut kehittäneet sosiaalisen isännöitsijän.

– Sosiaalinen isännöitsijä on lähellä vanhanaikaista naapuruutta, jolta voi pienimmillään pyytää vaikka kananmunia, kertoo Piikahaan johtava hoitaja Terhi Reiskanen.

Piikahaan kehitysvammaisten asumisyksikön naapurissa on kaksi asuntoa varattu sosiaalisille isännöitsijöille. Sosiaalinen isännöitsijä maksaa vain puolet oman asuntonsa vuokrasta.

Samalla sosiaalinen isännöitsijä sitoutuu viiteen työtuntiin viikossa, sekä yhden isomman tapaamisen järjestämiseen kerran kuukaudessa. Toiminnan tueksi hän saa itselleen puolitetun vuokran lisäksi vuoden bussimatkat ja työpuhelimen.

Ei siis huono sopimus ajatellen, että "työ" voi olla vaikkapa koripallon pelaamista. Toimintaa ei ole rajoitettu millään muotoa.

– Sosiaaliset isännöitsijät voivat käyttää omia vahvuuksiaan ja harrastuneisuuttaan. Mitä se apu ja tuki olisi asukkaalle, sitä emme ole lähtökohtaisesti rajoittaneet.

Terhi Reiskanen on Piikahaan asumisyksikön johtava hoitaja
Jaakko Suorsa / YLE Tampere

Tällä hetkellä Piikahakaan haetaan kahta sosiaalista isännöitsijää.

Sosiaalinen isännöitsijä ei tee hoitotoimenpiteitä eikä osallistu hoitoon, vaan toiminta on yksinomaan naapuruutta ja kaveruutta.

– Ensisijaisesti vastuu arjesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista on tuetun asumisen ohjaajalla.

Esimerkiksi henkilöllä, jolla on Downin syndrooma, voi olla hankaluus luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Reiskanen kertoo, että jo nyt on nähty hyviä vaikutuksia. Sosiaalista isännöintiä on Piikahaassa ollut asumisyksikön avajaisista asti, eli viime syyskuusta lähtien.

Sosiaalinen isännöitsijä on linkki ihmisten välillä ja apu tutustumisessa. Kun tehdään asioita yhdessä, ystävyys tulee kuin puolivahingossa siinä rinnalla.

– Asukkaamme ovat rohkaistuneet kutsumaan itsekin kavereita luokseen, Reiskanen sanoo.

Keilaamista, yhteinen saunavuoro ja leipomista

Sosiaalinen isännöitsijä Aku Salminen kertoo, että työn idea on pohjimmiltaan ehkäistä syrjäytymistä.

– Se on ihan vaan sitä, että asukkaalla on kavereita ja ihmisiä, joihin voit luottaa, Salminen sanoo.

Salminen ei varsinaisesti auta asioissa, vaan toiminta on yhdessä tekemistä. Salmisen mielestä isoveli on suhdetta parhaiten kuvaava sana.

Alkuvaiheessa sosiaalisen isännöitsijän rooli korostuu, ja Salminen kertoo ottavansa paljon itse asukkaisiin yhteyttä. Jossain vaiheessa luottamus ja rohkeus lisääntyy, jolloin häneen ollaan yhteydessä.

– Pyrin aktivoimaan kysymällä vaikka, että käydäänkö heittämässä koripalloa tai pelaamassa pleikkaa. Siten saamme asukkaan ulos kodistaan ja hän alkaa löytää mielenkiinnon kohteita.

Salmiselle työ on mielekästä ja hän pohtii, että yhteiskunnassa puhutaan paljon hoitajista ja hoivaamisesta. Silti sosiaaliset suhteet ovat se, mitkä todella tuovat arvoa elämään.

– Ystävät ovat tärkeitä kenelle tahansa. Miksi ystävyys ei olisi tärkeää hoidettavallekin?