Jyrki Laukkasesta piti tulla Suomen ensimmäinen kosmonautti – kieltäytyi kutsusta, kun siitä ei olisi ollut mitään hyötyä

Jyrki Laukkanen on tehnyt poikkeuksellisen pitkän uran koelentäjänä Suomen ilmavoimissa. Hän on myös käynyt lähellä avaruuden rajaa, vaikka kieltäytyi Neuvostoliiton kutsusta kosmonautiksi.

sotilaslentäjät
Jyrki Laukkanen Fouga Hävittäjän ohjaamossa.
Jyrki Laukkanen Fouga CM.170 Magisterin ohjaamossa vuonna 1969.Jyrki Laukkasen kotialbumi

Kotkalaisen insinöörieverstiluutnantti evp. Jyrki Laukkasen saavutukset lentämisessä ovat Suomessa omaa luokkaansa. Takanaan hänellä on 36 vuotta kestänyt ura Suomen ilmavoimissa, 18 000 lentotuntia ja yli eri 150 lentokonetyyppiä.

Vain yksi tekemättä jäänyt lento harmittaa Laukkasta.

– Haaveenani oli aina päästä lentämään F-86 Sabrea, mutta se ei koskaan toteutunut. Ilmailu-urani lottovoitto oli kuitenkin, kun pääsin lentämään toisen maailmansodan aikaisella P-51 Mustang -potkurihävittäjällä Yhdysvalloissa. Tämä tavallaan korvasi sen F-86 Sabren.

Insinöörieverstiluutnantti evp. Jyrki Laukkanen Fouga-hävittäjän edessä.
Jyrki Laukkanen Fouga-hävittäjän edessä Kauhavalla vuonna 1968.Jyrki Laukkasen kotialbumi

Syöksypommittaja unikaverina

Ensimmäisen tuntuman lentokoneeseen Laukkanen sai jo syntyessään vuonna 1942. Hänen isänsä oli sota-aikana ilmatorjunnassa, ja vastasyntyneen pojan unileluna sängyn päällä oli puinen Stuka-syöksypommittajan pienoismalli.

– Pienenä poikana minulla oli esimerkiksi paperilennokkeja ja katsoin elokuvia, joissa lennettiin suihkukoneella pilvien päällä. Ajattelin, että tuonne minunkin pitää päästä, Laukkanen kertoo.

Harrastajailmailun Laukkanen aloitti vuonna 1958 liitokoneella. Ensin Laukkanen opiskeli lentokoneinsinööriopinnot Teknillisessä korkeakoulussa, jonka jälkeen hän pääsi lentoupseerikurssille.

– Olin haaveillut koko ikäni lentoupseerikurssille pääsystä. Viihdyin siellä niin hyvin, etten halunnut lomillekaan, Laukkanen sanoo.

Uransa Suomen ilmavoimissa Laukkanen aloitti vuonna 1966.

Insinöörieverstiluutnantti evp. Jyrki Laukkanen
Insinöörieverstiluutnantti evp. Jyrki Laukkanen on tehnyt 36-vuotisen uran Suomen ilmavoimissa.Juulia Tillaeus/Yle

Kieltäytyminen kutsusta kosmonautiksi

Laukkasen poikkeuksellisen pitkä ura koelentäjänä pitää sisällään myös monia kiinnostavia tarinoita.

Laukkasesta oli jopa vähällä tulla kosmonautti 1980-luvun alussa, kun Neuvostoliitto tarjosi naapurimaille ja Euroopan valtioille mahdollisuutta lähettää kustakin maasta henkilö avaruuslennolle.

Suomessa kutsu kosmonauttiohjelmaan päätyi ilmavoimien koelentueeseen, jossa Laukkasta ehdotettiin yhdeksi lähtijäksi. Mahdollisuus raketin nokalla maata kiertämään ei kuitenkaan kiinnostanut.

– Ilmoitimme, ettemme ole kiinnostuneita, koska siitä ei olisi ollut mitään hyötyä koelentämiseen tai ilmavoimille. Sen jälkeen Suomelle ei ole tiedettävästi tarjottu enää kosmonautin paikkaa.

Käynti lähellä avaruuden rajaa

Vaikka Laukkasen tie ei vienytkään Neuvostoliittoon kosmonautiksi, on lentäjäkonkari päässyt tästä huolimatta käymään lähellä avaruuden rajaa.

Mikojan-Gurevitš MiG-21 -hävittäjällä tehdyt koelennot, joissa kokeiltiin huippunopeuksia ja lakikorkeuksia, veivät Laukkasen parhaimmillaan 21 kilometrin korkeuteen.

Insinöörieverstiluutnantti evp. Jyrki Laukkanen MiG-hävittäjän edessä.
Jyrki Laukkanen MiG-hävittäjän edessä vuonna 1990.Jyrki Laukkasen kotialbumi

– Siellä täytyi olla painepukuvarustus. Jos noissa korkeuksissa ohjaamon paineistus olisi pettänyt, olisi siellä kuollut välittömästi ilman painepukua, kertoo Laukkanen.

Koelennolla ei Laukkasen mukaan ehtinyt juurikaan ihailla maisemia, sillä työssä hän kiinnitti huomion pääasiassa lennon tekniseen suorittamiseen.

– Koelennolla päähuomio keskittyi koneen järjestelmiin sekä moottoriarvojen seuraamiseen ja lukemiseen radiolla maa-asemalle. Maisema kuitenkin muuttui avaruusmaiseksi. Taivas oli täysin musta, horisontti oli vaalea viiva ja maa harmaan sinertävä.

Lentäminen edelleen harrastuksena

Laukkanen jäi eläkkeelle Suomen ilmavoimista vuonna 2002, minkä jälkeen hän on muun muassa aloittanut kirjoittaa lentämiseen liittyvää tietokirjallisuutta.

Tähän mennessä Laukkanen on kirjoittanut 17 kirjaa ja seuraavan on tarkoitus ilmestyä lokakuussa.

– Sen aiheena ovat purjelentokoneet Suomessa. Kukaan ei ole vielä tehnyt kirjaa kyseisestä aiheesta, joten totesin, että sellainen täytyy tehdä.

Lisäksi Laukkanen toimii museovastaavana Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseossa Kotkassa.

Jyrki Laukkanen koelensi Jämijärven turmakoneen viisi vuotta sitten. Kuvassa eri kone.
Jyrki Laukkanen lentää edelleen aktiivisesti eläkepäivillään.Juha Korhonen / Yle

Lentämistä Laukkanen ei ole vielä jättänyt taakseen eläkkeellä ollessaan. Yhä nykyäänkin purjekoneella ilmassa oloa kertyy noin sata tuntia vuodessa.

– Meitä on tällaisia ikiliikkujia, jotka eivät osaa lopettaa ennen kuin ilmailulääkäri sanoo, että ottakaa nyt rollaattorit käyttöön, Laukkanen naurahtaa.

Mikä ilmassa olemisessa sitten kiehtoo Laukkasta?

– Tätä olen pohtinut ja tullut siihen tulokseen, että kolmiulotteinen liikehtely on se, mikä siinä kiehtoo. Ilmassa pääsee ylös, alas, länteen ja itään ja vielä ympäri.

Dokumentti ensi vuonna

Nyt Suomen kokeneimmasta sotilaslentäjästä Jyrki Laukkasen urasta ollaan tekemässä dokumenttielokuvaa (siirryt toiseen palveluun), jonka on määrä saada ensi-iltansa ensi vuonna. Elokuvassa Suomen ilmailun historiaa käydään läpi yhden ihmisen kautta.

Dokumenttielokuvan tekoon ovat tarttuneet Raimo Salo ja Esa Sironen. Dokumentti on ollut pitkä projekti, sillä kuvaukset alkoivat jo neljä vuotta sitten, ja vielä viime viikolla kuvattiin viimeiset otokset.

Pitkään projektiin suostuminen ei kuitenkaan epäilyttänyt Laukkasta, vaan hän lähti mukaan avoimin mielin.

– Jos minua pyydetään mukaan haastatteluun tai vaikkapa tekemään dokumenttia, niin minulle nämä kyllä käyvät.

Dokumenttielokuvan tekoon Laukkanen on suhtautunut tyynesti.

– Ilmailupuolella olen jo tottunut siihen, että minua haastatellaan. Dokumentissa mukana olo ei ole ollut sen kummempaa. He kysyvät kysymyksiä ja minä kerron tarinoita, kertoo Laukkanen.