Peli päättyy, lapsi saa raivarin, mitä tehdä? Tätä suomalaiset kysyvät älylaitteista, näin asiantuntija vastaa

Etenkin lasten kasvattaminen älylaitteiden käyttöön herättää mielipiteitä ja kysymyksiä.

älylaite
Tinka Lindroth ja tytär Kaisla 5v (lapsen sukunimeä ei juttuun) katselevat iPadilta Pikku 2:sta, Munkkivuori, 28.11.2016.
Kasvatustieteen professori Minna Huotilainen suosittelee sopimaan yhteisiä sääntöjä perheen älylaitteiden käyttöön. Kuvituskuva.Jari Kovalainen / Yle

Netin, somen ja älypuhelimien liiallisella käytöllä on havaittu yhteys moniin ongelmiin, kuten masennukseen ja rapautuneeseen keskittymiskykyyn. Älylaitteiden käytöllä on suuri vaikutus etenkin lapsen aivoihin. Lue lisää aiheesta täältä.

Aihe puhututtaa myös suomalaisia. Yle järjesti lukijoille mahdollisuuden kertoa kokemuksistaan ja kysyä aiheesta Minna Huotilaiselta. Huotilainen on aivotutkija ja kasvatustieteen professori Helsingin yliopistossa.

Kokosimme keskustelussa esitettyjä mielipiteitä, kysymyksiä ja Huotilaisen vastauksia tähän artikkeliin. Voit lukea koko keskustelun täältä.

Muutos on tapahtunut, mutta onko se hyvä vai huono asia? "Dataa ei ole riittävästi"

Älylaitteiden yhteiskunnallisia vaikutuksia on vaikea olla huomaamatta. Moni lukija kertoi huomanneensa muutoksen itsessään, tai vähintään ympärillään olevissa ihmisissä.

Suurin osa havainnoista oli luonteeltaan negatiivisia.

"Vaikka monilla on kännykkä lähes käteen liimattuna, niin entistä harvinaisemmaksi on tullut saada ilmoitus siitä jos toinen myöhästyy sovitusta tapaamisesta."

Nimimerkki "Kerettiläinen"

"Pääkaupunkiseudulla kun ihminen tulee bussiin metroon tms. niin ekana se kaivaa esiin sen "älykännynsä" ja nuokkuu sen kera matkansa. Sellainen zombiarmeija."

Nimimerkki "Wolfman53"

"Kaikenikäisten oppilaiden pitkäjännitteisyys on heikentynyt 15 vuoden aikana aivan selkeästi. Vaikea on luetella monenkirjavia syitä tähän, mutta älylaitteilla varmasti on oma vaikutuksensa."

Nimimerkki "TomppaHki"

Osa lukijoista kuitenkin kyseenalaisti tuomionpäivän viestin.

"Mielestäni tulevat polvet soputuvat uusiin tapoihin. Niin sapiensit aina ovat tehneet. Emme muuten olisi näin runsaslukuisia täällä".

Nimimerkki "Vapaapäivä"

Myös tutkijat varoittavat tekemästä liian pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä älylaitteiden vääjäämättömistä ja huonoista vaikutuksista. Tästä huomautti myös keskusteluun osallistunut aivotutkija Minna Huotilainen.

– Iso osa tutkijoista on sitä mieltä, ettei meillä ole vielä riittävästi dataa, jonka perusteella voisimme väittää älylaitteiden käyttämisen aiheuttaman muutoksen olevan kielteistä.

Aivotutkija Minna Huotilainen lähikuvassa
Aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen. Otavamedia/Kari Hautala

Älylaitteissa ja niiden sovelluksissa on kuitenkin paljon uutta, eikä nykytilannetta voi arvioida aiempien sukupolvien kokemusten perusteella. Huotilainen toteaa, että ilmassa on kieltämättä huolestuttavia merkkejä.

– Alkaa olla merkkejä siitä, että tietotulva ja keskeytykset ovat käymässä ylipääsemättömiksi joidenkin työpaikkojen työntekijöillä.

Huotilainen muistutti, että myös Facebookin kaltaisten yritysten ansaintalogiikka on jotain uutta. Se perustuu ihmisen tarkkaavaisuuden jatkuvaan vangitsemiseen, mikä on aina mahdollista, kun älypuhelin on aina taskussa.

– Pelit, sosiaalisen median alustat, suoratoistopalvelut, uutispalvelut ja muu älylaitteiden sisältö saa merkittävältä osin rahoituksensa sen ajan perusteella, kuinka paljon käyttäjä on palvelun parissa. Tämä ajaa palvelut koukuttamaan käyttäjiänsä mahdollisimman hyvin.

Kokemuksia käytön vähentämisestä: "Lopetin Facebookin, masennus hävisi"

Monia lukijoita mietitytti, miten älylaitteiden huonoista vaikutuksista pääsee eroon.

Osa esitti omia ratkaisujaan.

"Pidänkin suurimman osan päivästä älypuhelintani äänettömällä ja välillä jätän puhelimen vapaa-ajalla tarkoituksella kotiin."

Nimimerkki "Hööps"

"10 vuoden käytön jälkeen lopetin Facebookin kokonaan. Masennus hävisi ja myös sosiaalinen elämä kohentunut kun painottaa kasvokkain kohtaamisia."

Nimimerkki "ilmiöitsijä"

"Kun jatkuvalla ruudun käytöllä on onnistunut rapauttamaan oman/lapsen keskittymiskyvyn tai saanut muuta haittaa aikaan itselleen, niin onko tilanteesta mahdollista palautua?"

Nimimerkki "ilmiöitsijä"

Huotilainen luetteli jälkimmäiseen kysymykseen käytännön ratkaisuja. Jos puhelin keskeyttää jatkuvasti, on ehkä syytä säätää puhelimen asetuksia.

– Onko puhelin äänellisellä, kun teen läksyjä tai keskityn työasiaan? Onko sen pakko olla edes samassa huoneessa, Huotilainen kehotti pohtimaan.

Milloin lapselle älypuhelin? "Riippuu käyttötavasta"

Etenkin lasten kasvattaminen älylaitteiden keskellä herätti kysymyksiä ja mielipiteitä.

Osa keskustelijoista kannatti tiukkaa linjaa.

"Vanhemmat voivat tehdä asian eteen vain sen että jarruttavat lapsen vempaimen hankintaa mahdollismman pitkään."

Nimimerkki "Kavanaugh"

"Älypuhelin on hyvä lahja rippikoulun jälkeen ja perusteelliseen jutusteluun pohjautuen".

Nimimerkki "Tapani 2018"

Huotilainen totesi, että älylaitteen huonot vaikutukset riippuvat käyttötavasta. Esimerkiksi lyhytjänteisellä somettamisella on tutkitusti yhteys huonoon keskittymiskykyyn (siirryt toiseen palveluun). Älylaitteen käyttäminen koodaamiseen tai taideharrastukseen on toinen juttu.

– Jotta itseään pääsee ilmaisemaan, on oltava siihen jonkinlaisia keinoja. Älylaitteet voivat tuoda nämä keinot helpommin saataville kuin vaikkapa viulutunneilla tai balettitunneilla käyminen.

Samalla Huotilainen muistutti, että pienelle lapselle monimutkaisista ohjelmista ei ole vielä hyötyä. Huotilainen kehottikin miettimään, mistä syystä ekaluokkalaiselle tulisi hankkia älypuhelin?

– Hyötyjä ja haittoja pohdittaessa tulisi miettiä ajankäyttöä kokonaisuutena. Minkä tekemisen tilalle älypuhelimen käyttö tulee? Mitä sillä on tarkoitus tehdä?

"Olen huomannut eron digisisällön vaikutuksessa omaan taaperoon. Youtuben muovailuvaha- ja muut askarteluvideot saavat aina aikaan suuren surun, kun katselu pitäisi lopettaa".

Nimimerkki "trollimatias"

"Lapsi on lapsi, mutta millä keinoin yletöntä riitaa voisi välttää?"

Nimimerkki "j-p vehkala"

Minna Huotilainen esitti yhtenä ratkaisuna perheriitoihin sääntöä, jossa lapsi saa pelata valitsemiaan pelejä esimerkiksi puoli tuntia päivässä ja tämän lisäksi aikuisen valitsemia pelejä toiset puoli tuntia.

– Siirtymä koukuttavasta pelistä pelaamaan vaikkapa kielenoppimispeliä, liikuntapeliä tai Ekapeliä voisi olla helpompi kuin siirtymä kokonaan pois koneelta. Säännöt voivat tuntua lapsesta motivoivammilta ja ymmärrettävämmiltä, jos hän on itse saanut osallistua niiden laatimiseen.

Totaalista älylaitelakkoa Huotilainen ei suosittele. Sen sijaan aivotutkija kehotti luomaan seuraavia sääntöjä:

– Määrittele kellonaikaraja illalla, jonka jälkeen koko perheen puhelimet ja älylaitteet suljetaan. Neuvotelkaa tämä kellonaika yhdessä perheenä. Saatat joutua hankkimaan herätyskellon.

– Sopikaa huoneista, joihin älylaitteita ei tuoda. Näitä voivat olla vaikkapa makuuhuone, keittiö ja vessa.

– Sopikaa, ettei älylaitteita käytetä, kun keskustellaan tai syödään.

Lue myös:

Tuhoaako älypuhelin keskittymiskyvyn, mielenrauhan ja lapsen aivot? “On meneillään ihmiskoe”