Mistä kaivetaan hoitajamitoituksen vaatimat yli 4 000 työntekijää, kun nytkin on vaikeaa? Kiuru houkuttelisi lähteneet takaisin

Lähihoitajaksi opiskelun vetovoima on vähentynyt.

vanhustenhoito
Lähihoitaja hoitaa vanhusta.
Jos 0,7 hoitajan mitoitus toteutuu, vanhustenhoitoon tarvitaan merkittävästi lisää työvoimaa.Anni Reenpää / Lehtikuva

Hallituksen kaavailema vanhustenhoidon 0,7 hoitajan mitoitus vaatii selvästi nykyistä enemmän hoivatyöntekijöitä.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) 0,7 hoitajan mitoitus tarkoittaa sitä, että hoitoalan henkilökuntaa tarvittaisiin yli 4 000 lisää.

Tehtävä on vaikea, sen tietää hallituskin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) uskoo, että lisää hoitajia saadaan tarjoamalla heille kokopäivätyötä ja houkuttelemalla alanvaihtajia takaisin.

– Meillä on nykyisissä vakansseissa merkittävä määrä ihmisiä, joilla ei ole kokopäivätyötä joko siksi, että sitä ei ole tarjolla, tai henkilön omista syistä, Kiuru sanoo.

Tehyn mukaan jopa yli 70 000 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta ihmistä on myös siirtynyt muille aloille töihin.

Kiuru uskoo, että tätä porukkaa saadaan houkuteltua takaisin, kun vanhuspalvelut laitetaan kuntoon, työolot parantuvat ja vanhustenhoidon arvostus kasvaa.

– Meidän pitää saada luottamusta yhteiskunnassa siihen, että nämä asiat laitetaan kuntoon.

Krista Kiuru
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) uskoo, että vanhustenhoidon kunnianpalautus houkuttelee hoivatehtävistä karanneita töihin.Mikko Stig / Lehtikuva

Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden on.

Esimerkiksi yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa edustavan työnantajaliiton Hali ry:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) osaavan työvoiman saamisessa sosiaali- ja terveyspalveluihin on jo nyt suuria vaikeuksia ja hoitajia tarvitaan koko ajan enemmän myös siksi, että väestö ikääntyy.

Vuodesta 2000 vuoteen 2017 Suomeen on tullut 68 000 yli 85-vuotiasta lisää.

Mitään lähi- tai sairaanhoitajapankkia ei ole, ja eläkkeelle siirtyvien hoitajienkin tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Entinen ulkoministeri Timo Soini (sin.) ehdotti talvella, että Suomeen palkattaisiin lisää hoitohenkilökuntaa Filippiineiltä. Se sai hoitoalan ammattiliitot varpailleen (siirryt toiseen palveluun) eikä Kiurukaan hihku riemusta.

– Ensimmäinen lähtökohta on houkutella ihmisiä takaisin alalle, Kiuru toteaa.

Kiuru (sd.) on kertonut, että hoitajamitoitus nostetaan eduskunnassa työpöydälle heti kesän jälkeen.

Superin Paavola: Pirstaleisuus on ongelma

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että ensimmäinen asia riittävän työntekijämäärän saamiseksi olisi laittaa kuntoon työn sisältö.

Työ on nyt pirstaleista, sillä hoitajat saattavat joutua tekemään ruokaa, siivoamaan ja pyykkäämään.

– Työn pitää olla sitä, mitä ollaan opiskeltu eli hoidollista. Siivous, ruuanlaitto ja pyykkäys ovat erittäin tärkeitä tehtäviä, mutta niiden tekemiseen on oltava toinen henkilökunta kuin lähihoitajat. Pirstaleisuus tekee työn eettisen kuorman niin valtavaksi, että ei voi hoitaa hyvin. Työn pitäisi olla hoitamista, ihmisläheistä ja vuorovaikutuksellista sellaista, Silja Paavola sanoo.

Silja Paavola
Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan työn pirstaleisuus vaikuttaa alan vetovoimaan.Petteri Paalasmaa / AOP

Kysymys on Paavolan mukaan lopulta siitä, miten Suomi kansakuntana arvostaa vanhuksia ja heidän hoitoaan.

– Voittojen maksimointi ei sovi hoitotyöhön, sanoo Paavola.

Myös Super muistuttaa (siirryt toiseen palveluun) olevan tosiasia, että vanhustenhoidosta on paennut henkilökuntaa muille sektoreille huonojen työolojen ja heikon palkkauksen vuoksi. Hoitajia saadaan palaamaan alalle, kun epäkohtiin puututaan, liitossa uskotaan.

Silja Paaavola uskoo, että kun ei yritetä maksimoida voittoja, saadaan myös hoitajien palkkaus kuntoon.

Opiskelijayhdistys: Harjoittelussa saatetaan miettiä, onko tämä sittenkään minun alani

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn opiskelijayhdistyksen mukaan tärkeintä on, että tulevaisuuden työnäkymät ja -olot ovat hyvät.

– Niiden pitää olla kunnossa, jotta alalle hakeutuvat ihmiset haluavat myös jäädä sinne ja työskennellä siellä eläkeikäänsä asti, opiskelijayhdistyksen hallituksen jäsen Marko Kaira sanoo.

Tehy edustaa muun muassa sairaanhoitajia ja lähihoitajia.

STT:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) nuorten silmissä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on menettänyt vetovoimaansa. Lähihoitajaopintoihin haki tänä vuonna alle 8 600 ihmistä, mikä on lähes 4 600 vähemmän kuin viisi vuotta sitten.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan uusia lähihoitajia tulee vanhusalalle tällä hetkellä noin 1 800–2 000 vuodessa.

Tehyn opiskelijayhdistyksen Marko Kaira sanoo, että opiskelijat odottavat tulevaisuudelta koulutusta ja työtä vastaavaa palkkaa sekä määräaikaisuusputkien sijaan pysyviä työsuhteita.

Harjoitteluaika on tärkeä tulevaisuuden kannalta.

– Huolestuttavan paljon eri puolelta Suomea kuulee sitä, että jo opintojen aikana harjoittelukokemusten tai opetuskokemuksen perusteella koetaan, että onkohan tämä sittenkään minun alani. Näin siksi, jos vaikka harjoittelussa ei saa mahdollisuutta olla opiskelijana harjoittelussa vaan laitetaankin jo työntekijäksi kiireen keskelle.

Harjoittelussa pitäisi olla aikaa perehtyä rauhassa työtehtäviin ohjauksessa.

– Muuten se voi pistää miettimään, millaista työelämä on, kun tästä valmistuu, Kaira sanoo.

– Vastavalmistuneen opiskelijan pitää myös pystyä perehtymään kunnolla, jotta voi olla varma omasta osaamisestaan.

Jos resursseja on niukennettu, myös opiskelijat aistivat helposti osaston tai organisaation pahan olon, Kaira lisää.

Huonot kokemukset voivat pistää pohtimaan alanvaihtoa, hän muistuttaa.

Viime talvena esiin nousseet vanhustenhoidon ongelmat voivat laittaa opiskelijan myös miettimään, onko työtä tulevaisuudessa mahdollista tehdä niin hyvin kuin haluaa.

Lisää aiheesta:

"Jotkut itkivät jouduttuaan irtisanotuksi ja minä olin onnellinen" – Jenni Anttila vaihtoi hyväpalkkaisen työn matalapalkkaisempaan ja on onnellisempi

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru: Hoitajamitoitus syksyn aikana, mutta helppoa siitä ei tule

Analyysi: Hoitajamitoitus ei toteudu tällä hallituskaudella – rahoista puuttuu puolet ja niin puuttuu hoitajiakin

Hoitajamitoituksen nosto sujuukin yhtäkkiä nopeasti – ratkaisuksi keksittiin laittaa työnjako ja hoidontarpeen mittarit samaan pakettiin

Hoivajättien työntekijät häviävät palkkavertailun kunnille – "Vanhustenhoidon vetovoimaa vähentää myös hoitajille sälytetty siivous ja pyykkäys"

”Olen niin pettynyt kuin olla ja voi” – vanhustenhoitajat pelkäävät parannusten jäävän vähäisiksi hoivakohun laannuttua