6-vuotiaalla Pyryllä on jo teinipojan elkeet – Ähtärissä uskotaan yhä pandojen vetovoimaan ja valmistaudutaan ensi kevään kiima-aikaan

Pyry-panda täyttää tänään kuusi vuotta. Ähtärin eläinpuiston kävijämäärä ei nousse viime vuoden huippulukuihin.

Pandat Lumi ja Pyry
Pandauros Pyry viettää 6-vuotissyntymäpäiväänsä keskiviikkona 10. heinäkuuta 2019.
Syntymäpäiväsankari Pyry nukkui tiistaina autuaan tietämättömänä sen juhlapäivälle tehdyistä suunnitelmista.Kati Ala-Renko / Yle

Ähtärin eläinpuistossa asustava Pyry-panda täyttää tänään kuusi vuotta.

Pyry ja sen toveri Lumi saapuivat Suomeen tammikuussa 2018.

Ähtärin eläinpuistoon kotiutunut Pyry on hoitajansa Anna Palmrothin mukaan tyypillinen murkku. Ruoka ja uni maistuvat, lelut ja leikit eivät kiinnosta samalla tavalla kuin ennen, ja välillä on känkkäränkkäpäiviä, jolloin lelut ja tarha saavat kyytiä.

– Pyry merkkailee reviiriä aika paljon ja pitää huolen, että naapurin tyttö tietää, että aidan toisella puolella on viriili nuorimies. Tyypillistä teinipojan elämää, Anna Palmroth naurahtaa.

Samaan tarhaan harjoittelemaan

Alusta asti pandoista huolehtinut Anna Palmroth tuntee suojattiensa tavat. Lumi-tytöllä oli kiima jo keväällä, joten hormonit hyrräävät molemmilla. Pandat tulevat sukukypsiksi 4 – 8 -vuotiaina.

Oikea hetki pandojen lisääntymiselle arvioidaan yhdessä eläinpuiston intendentin ja Kiinan pandakeskuksen kanssa, mutta todennäköistä on, että Lumi ja Pyry pääsevät ensi kevään kiima-aikaan samaan aitaukseen.

– Jos ei muuta, niin saavat ainakin harjoitella, Palmroth sanoo.

Pandavauvoja Ähtärissä ei kuitenkaan välttämättä nähdä moneen vuoteen, vaikka pandat toisiinsa tykästyisivätkin.

Palmrothin mukaan pandan lisääntymiselle on tärkeää, että etenkin naaras kokee ympäristönsä turvalliseksi ja saa riittävästi ravintoa. Ja tietysti molempien on tiedettävä, miten ollaan ja mitä tehdään.

– Jotkut eläintarhat treenaavat uroksia, että ne jaksavat seistä takajaloilla. Pyry on kuitenkin aika atleettinen ja niin aktiivinen panda, että sitä ei tarvitse treenata, Palmroth sanoo.

Keskosvauvoihin varauduttu

Vaikka sukukypsyyttä tavoittelevien pandojen lisääntyminen on vasta ajatuksen asteella, on Ähtärissä varauduttu jo mahdollisiin pienokaisiin.

Pandat painavat syntyessään noin 100 – 150 grammaa, joten emon hoiva on ensiarvoisen tärkeää. Siltä varalta, että pandavauva jäisi ihmisten hoitoon esimerkiksi emon hylättyä sen, pandalassa on keskoskaappi.

– Hyvin harvoin hylkäämisiä tapahtuu, mutta siihenkin pitää varautua. Ei ole sanomatta selvää, että kun vauva syntyy, kaikki on hyvin.

Keskiviikkona vietettävää kuusivuotispäivää juhlitaan kakulla. Pyryn juhlakakussa on porkkanaa, omenaa, bambua ja pandojen perusruokaa "pandakakkua".

Anna Palmroth arvelee, että pandat huomaavat päivässä jotain erikoista.

– Ne näkevät harvoin herkkuja niin isoja määriä, joten se herättänee ihmetystä, eivätkä ne oikein osaa päättää, mistäpäin alkavat kakkua syödä.

Pandahoitaja Anna Palmroth ja toimitusjohtaja Jonna Pietilä.
Pandahoitaja Anna Palmroth ja väistyvä toimitusjohtaja Jonna Pietilä kertovat, että Pyry-pandan syntymäpäivää varten on suunniteltu yllätyksiä sekä pandoille että yleisölle.Kati Ala-Renko / Yle

Viime vuoden kävijäluvuista jäljessä

Vuosi 2018 oli Ähtärin eläinpuistolle ennätysvuosi. Pandojen siivittämänä kävijämäärä nousi 275 000:een.

Samaan ei päästäne tänä vuonna. Toimitusjohtaja Jonna Pietilän mukaan kävijämäärä oli kesäkuussa noin 15 – 20 prosenttia jäljessä viime vuodesta.

Heinäkuu on perinteisesti eläinpuiston kesäajan vilkkain sesonki, joten tässä kuussa odotukset ovat korkealla. Vaikka virallista kävijätavoitetta ei Pietilän mukaan olekaan asetettu.

– Odotamme samankaltaista kesää kuin viime vuonna. Jos lähelle pääsemme, olemme tyytyväisiä, Pietilä sanoo.

Pietilän mukaan pandoilla on sen verran vetovoimaa, että niitä tullaan katsomaan myös toisen kerran. Eläinpuistossa käy vuosikorttilaisia ja joillekin eläinpuistoreissu kuuluu jokaiseen kesään, Pietilä arvelee.

Pandojen ohella Ähtärissä investoidaan myös perinteiseen eläinpuistokierrokseen. Kierrosreittiä on muutettu ja palveluita reitin varrella kehitetty. Tavoite on uudistusten myötä saada myös sähköistystä ja valaistusta reitille aiempaa enemmän.

Toiveissa uusi lumileopardi ja muitakin lajeja

Pietilän mukaan uusien eläinlajien saamisen mahdollisuutta selvitellään jatkuvasti muun muassa Euroopan lajikoordinaattorien kanssa. Lajikoordinaattorit määrittelevät lajit, yksilöt ja aikataulut, joilla eläinsiirtoja voidaan tehdä tarhasta toiseen.

Myös keväällä synnytykseen menehtyneen lumileopardinaaraan tilalle toivotaan uutta yksilöä.

– Olemme olleet yhteydessä Euroopan lajikoordinaattoriin. Tavoitteemme on saada uusi yksilö, mutta millä aikataululla, en osaa sanoa.

Lue lisää Lumista ja Pyrystä täältä (siirryt toiseen palveluun).