Julma-Ölkyn suosio yllätti – Hossassa hätistellään kiipeilijöitä kielletystä paikasta ja lasketaan petolinnutkin kestävän matkailun nimissä

Hossan kansallispuistossa seurataan jatkuvasti kävijämäärien vaikutusta luontoon ja uhanalaisiin lajeihin.

kansallispuistot
Hossan kansallispuistoa suosivat erityisesti maastopyöräilijät.
Rovaniemeläiset Laura Tölli ja Sari Leipälä tutustuivat Hossan maastoihin pyörän selässä.Ensio Karjalainen / Yle

Rovaniemeläinen Laura Tölli valmistautuu heinäkuisena aamuna viidenkymmenen kilometrin pyörälenkille Hossan luontokeskuksen tuntumassa ystävänsä Sari Leipälän kanssa.

– Olen joskus lapsena täällä käynyt ja päätin, että joskus vielä palaan Hossaan. Luin eri lähteistä, että täältä löytyy maan parhaimpia pyöräilyreittejä. Niinpä päätin, että tänä kesänä palaan polkypyörän kanssa, Tölli kertoo.

Laura Tölli ei ole ainoa, joka on ihastunut Hossan maisemiin. Kaksi vuotta sitten kansallispuiston statuksen saaneen Hossan kansallispuiston imu jatkuu. Vuonna 2017 alueen kävijämäärä nousi yli 124 000:een. Viime vuonna Hossan kansallispuistossa vieraili reilut 101 000 ihmistä.

– Maastopyöräily on nostanut suosiotaan Hossassa kovasti parin vuoden aikana, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Paula Aspholm.

Hossan kansallispuiston kävijämäärä tuplaantui vuodesta 2016 vuoteen 2017.
Hossan leirintäalueet ovat olleet pullollaan matkailijoita viimeiset pari kesää.Ensio Karjalainen / Yle

Metsähallituksen teettämän tutkimuksen mukaan uusien kävijöiden määrä on kasvanut Hossassa kovaa vauhtia. Hossan ollessa vielä retkeilyalue, uusien kävijöiden määrä liikkui vuosittain 30 prosentin tietämissä sen hetkisestä kävijämäärästä. Kansallispuistoksi muututtuaan Hossan uusien kävijöiden määrä kaikista kävijöistä hypähti noin 60 prosenttiin.

Erityisesti Kuusamon puolella sijaitsevan Julma-Ölkyn rotkojärven suosio on kasvanut. Alueen kävijämäärien yllättävä kasvu tarkoittaa Metsähallitukselle työtä.

– Kestävöitämme polkuja murskeella, joka suojaa kulumiselta. Mursketta laittamalla vältetään myös uusien polku-urien syntyminen, jota voi tapahtua, kun kävijät lähtevät kiertämään hankalia juurakoita tai kosteita kohtia.

Myös autojen paikoitusaluetta on jouduttu laajentamaan.

– Parkkipaikan laajennuksessa huomioitiin kasvit, uhanalaiset lajit, maastotyypit ja pohjavedet. Tämä on yleinen käytäntö kaikissa kansallispuistoissa, sanoo Aspholm.

Kestääkö luonto sometuksen?

Hossan kansallispuiston maisemat inspiroivat kävijöitä myös somettamaan. Esimerkiksi Hossa aihetunnisteella löytyy Instagramista yli 35 000 julkaisua ja Julma-Ölkky aihetunnisteella yli 3 000.

Sinänsä sosiaalisen median hypetys on Metsähallituksen Kainuun ja Koillismaan puistoalueen puistonjohtaja Sari Ala-Tossavan mielestä hyvä asia, mutta ongelmaksi se muodostuu, kun somessa esitellään luontokohteita, joille ei ole virallisia reittejä.

– Tätä hienon luontokohteen löytänyt ja sitä sosiaalisessa mediassa muille hehkuttava ei ehkä tule ajatelleeksi, sanoo Alatossava.

Esimerkiksi Julma-Ölkyssä sijaitsevan Rotkojärven kalliomaiset seinät ovat houkutelleet osaa kävijöistä kiipeilemään. Se on kielletty, koska seinämissä olevien kasvistojen herkkyyttä ei ole tutkittu.

– Siitä voisi seurata somepäivityksiä, joista seuraisi lisää innostusta kiipeilyyn. Se voisi vaikuttaa joihinkin herkkiin lajistoihin.

Reittejä uusitaan lajiston heikentyessä

Kävijämäärien vaikutusta Hossan luontoon ja uhanalaisiin lajeihin tarkkaillaan säännöllisesti. Laskureita on metsässä ja eri reittien varsilla, jolloin käyntien vaikutusta pystytään seuraamaan. Reitit ja taukopaikat eivät kulje herkimpien alueiden kautta.

– Ohjaamme ihmiset niihin paikkoihin joihin toivoisimme heidän menevän ilman, että luonto kärsii. Lisäksi toivomme, että kävijät kunnioittaisivat ainutlaatuista aluetta liikkuessaan siellä, kertoo metsähallituksen erikoissuunnittelija Paula Aspholm.

Metsähallituksen Luontopalveluissa seurataan virkistyskäytön vaikutuksia luontoon Hyväksyttävän muutoksen rajat -menetelmän avulla. Menetelmässä valvotaan muun muassa petolintujen pesimistä. Toimiin ryhdytään, jos biologit huomaavat petolintujen käytöksessä jotain poikkeavaa.

– Petolintujen pesintöjen onnistumista seurataan, kuten myös reviirejä. Jos näyttää, että petolinnut häiriintyvät, niin reittien linjauksia pitää muuttaa. Ja kyllä Hossassa petolinnutkin lasketaan.

– Saamme myös kävijöiden mielipiteitä roskien määristä tai muiden kävijöiden käyttäytymisestä, Aspholm jatkaa.

Julma Ölkky Hossan kansallispuistossa.
Julma Ölkky on tuoreen kansallispuiston hittikohde. Vuosikymmeniä syrjäisestä sijainnista kärsineen rotkojärven yli rakennettu riippusilta houkuttelee kävijöitä.Ensio Karjalainen / Yle

Hossan kokonaiskäyntimäärä ei sinänsä ole kriittinen. Metsähallituksesta kuitenkin myönnetään, että Hossan suhteen tasapainotellaan luonnon ja kävijämäärien kanssa. Alueelle on vaikea antaa lukemaa, joka kertoisi milloin kävijöitä on liikaa. Ennemminkin on seurattava käyntien jakautumista ja sen vaikutuksia. Nyt tilanne on se, että kävijämäärät Hossassa täytyisi saada tasaantumaan kesän ja talven kesken. Se edistäisi kestävää matkailua.

– Kestävää matkailua on myös se, että kävijä olisi paikalla viikon kuin, että hän kävisi kansallispuistossa päiväseltään. Kansainvälisten ja kotimaisten kävijöiden toivotaan pysähtyvän tänne pidemmäksi aikaa. Eikä niin, että he lentävät tai autoilevat monessa kohteessa, kertoo Kainuun ja Koillismaan puistoalueen puistonjohtaja Sari Ala-Tossava.

Kansallispuiston saavutettavuus on parantunut, kun matkailijat pääsevät kulkemaan Kuusamon ja Hossan välillä bussilla. Bussin myötä yksityisautoilun toivotaan vähentyvän.

Oletko vieraillut Suomen kansallispuistoissa? Kerro kokemuksesi jutun keskusteluosiossa, joka on auki kello 22.00 saakka.

Lue lisää:

Kansallispuistoissa entistä enemmän kävijöitä, mutta niin myös rikkomuksia – tunnetko luonnossa liikkumisen säännöt?

Hossan henki