Viro hermostui Venäjän voitonjuhlista – provokaatio, sanoo ulkoministeri Reinsalu

Venäjä juhlii Itä-Euroopan pääkaupunkien valloittamisen 75-vuotispäiviä ilotulituksilla ja kunnialaukauksilla Moskovassa

Venäjä
Neuvostojoukkoja Vilnassa 1944.
Neuvostojoukkoja Liettuassa loppukesällä 1944. Taustalla saksalaisilta jäänyt ilmatorjuntatykki.Sovfoto / AOP

Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu on tuominnut Venäjän aikeet juhlia Tallinnan takaisinvaltauksen 75-vuotispäivää syyskuun 22. päivänä. Reinsalu pitää juhlintaa provokatiivisena askeleena.

Viron ulkoministeriö kutsui Venäjän suurlähettilään keskiviikkona puhutteluun ja esitti hänelle vastalauseen.

Saksa miehitti Tallinnaa ja muuta Viroa toisessa maailmansodassa kesästä 1941 syksyyn 1944. Neuvostoliiton armeija valtasi Viron saksalaisilta. Ulkoministeri Reinsalu sanoo, että Tallinnan valtauksen juhliminen Venäjällä ei ole hyväksyttävää.

– Tallinnan takaisinvaltaus ei tuonut Virolle vapautta, vaan aloitti puoli vuosisataa kestäneen neuvostomiehityksen, sanoo Reinsalu Viron ulkoministeriön tiedotteessa.

Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu.
Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu.Europa Newswire / AOP

17 juhlaa kaupunkien vapauttamiselle

Venäjän puolustusministeriön mukaan (siirryt toiseen palveluun) Moskovassa järjestetään tänä ja ensi vuonna 17 ilotulitusta Neuvostoliiton suurkaupunkien ja Itä-Euroopan pääkaupunkien takaisinvaltauksen 75-vuotispäivän kunniaksi.

Venäjällä ei tosin käytetä termiä takaisinvaltaus, vaan fasistien käsistä vapauttaminen.

Neuvostoliitto valtasi vuosina 1944 ja 1945 takaisin Saksan miehittämiä alueitaan ja niiden lisäksi Saksan miehittämiä tai sen liittolaisena taistelleita Itä-Euroopan maita. Myös suuri osa itse Saksaa päätyi neuvostoarmeijan käsiin.

Tähän mennessä Venäjällä on juhlittu Odessan, Sevastopolin ja Minskin vapauttamista.

Seuraavaksi, ensi lauantaina iltakymmeneltä, Moskovassa pidetään ilotulitus ja ammutaan kunnialaukaukset Liettuan nykyisen pääkaupungin Vilnan valtauksen johdosta.

Saksalaisia sotavankeja Vilnassa 1944.
Antautuneita saksalaisia sotilaita Vilnassa 13. heinäkuuta 1944. Neuvostoarmeija valtasi kaupungin samana päivänä.A. Friedlanskij / AOP

Viro ehti nostaa lippunsa

Virolaisille kysymys on historian tulkinnasta. He eivät hyväksy Venäjän käsitystä Tallinnan "vapauttamisesta".

Viro oli liitetty Neuvostoliittoon vuonna 1940 eli ennen Saksan hyökkäystä. Viro kuitenkin pitää Neuvostoliittoon liittämistä laittomana, koska se tapahtui neuvostojoukkojen ja turvallisuuspoliisin maassa ollessa.

Sodan loppuvaiheissa, syyskuun 22. päivänä 1944 virolaiset ehtivät nostaa lippunsa Pitkän Hermannin torniin – pian saksalaisten joukkojen vetäydyttyä ja juuri ennen neuvostojoukkojen tuloa.

Pari päivää aiemmin valittu Otto Tiefin hallitus yritti julistaa Viron puolueettomaksi. Viro katsoo, että yhteys Neuvostoliittoon katkesi tuolloin.

Neuvostosotilaat eivät moisesta piitanneet. He vetivät Viron sinimustavalkean lipun saman tien tornista alas ja nostivat tilalle Neuvostoliiton punalipun.

Varsova vuorossa ensi talvena

Venäjän ilotulitukset ja kunnialaukaukset saattavat herättää vastalauseita myös ensi vuonna, esimerkiksi Puolassa. Tammikuun 17. päivänä Moskovassa juhlitaan Varsovan valtauksen 75-vuotispäivää.

Varsovan kohtalo oli sodan surullisimpia. Puolaan edenneet neuvostojoukot odottivat rauhassa Veiksel-joen toisella rannalla, kun saksalaiset tuhosivat Varsovan maan tasalle ja kukistivat puolalaisten vastarinnan siellä.

Puola on suhtautunut Venäjän nykypolitiikkaan muutenkin hyvin kriittisesti.

Ensi vuoden puolelle osuvat myös muun muassa Budapestin (13.2.), Berliinin (2.5.) ja Prahan (9.5.) valtauksen juhlinnat.

Helsinkiin neuvostoarmeija ei päässyt. Kesäkuun lopulla Venäjä juhlisti suomalaisten jatkosodassa miehittämän Petroskoin takaisinvaltauksen 75-vuotispäivää sotilasparaatilla.

Virolaisen Postimees-lehden artikkeli aiheesta (siirryt toiseen palveluun)