Yhdysvaltain ja Venäjän varaulkoministerit David Hale ja Sergei Rjabkov ovat tavanneet keskiviikkona Helsingissä.
Tapaamisen sisällöstä tai edes paikasta ei ole hiiskuttu julkisuuteen. Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan (siirryt toiseen palveluun) tarkoitus on tunnustella "laajan strategisen ja poliittisen vuoropuhelun" aloittamista.
Uutistoimisto Tassin tietojen mukaan Helsingin keskusteluja on tarkoitus jatkaa viikon päästä Genevessä laajemmalla kokoonpanolla.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on yrittänyt toistuvasti lämmittää maansa suhteita Venäjään. Käytännössä välit ovat silti historiallisen huonot ja suorat neuvotteluyhteydet vähissä.
Puhuttavaa siis todella olisi. Muun muassa näitä viittä asiaa Yhdysvallat ja Venäjä voisivat setviä keskusteluissaan.
1. Pakotteet
Maiden suhteiden huonoa tolaa kuvastavat hyvin pakotteet, jotka rajoittavat kauppaa sekä monien päättäjien ja liikemiesten liikkeitä. Pakotteiden purkaminen on Venäjän diplomatian ykköstavoitteita.
Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat asettaneet Venäjälle pakotteita, koska niiden mielestä se rikkoo jatkuvasti kansainvälisiä pelisääntöjä. Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin ja orkesteroi kapinajoukkoja Itä-Ukrainassa.
Yhdysvallat syyttää sitä myös presidentinvaaleihinsa sekaantumisesta. Venäjä pitää pakotteita epäreiluina ja on asettanut vastapakotteita Yhdysvalloille ja Euroopalle.
Vaikka maat alkaisivat parannella suhteitaan, pakotteita tuskin puretaan lähiaikoina. Venäjä ei ole vetäytymässä Krimiltä tai myöntämässä vaalivaikuttamista, ja Yhdysvaltain kongressi vastustaa jyrkästi pakotteiden yksipuolista purkamista.
2. Vankien vaihto
Varaulkoministeri Rjabkov kertoi ennen kokousta uutistoimisto Tassille, että Helsingissä saattaa nousta esille Venäjällä pidätetyn Paul Whelanin tapaus.
Venäjän tiedustelupalvelu FSB pidätti viime vuoden lopussa yhdysvaltalais-kanadalais-irlantilais-britannialaisen Whelanin vakoilusta syytettynä. Mediassa on spekuloitu, että Venäjä haluaisi vaihtaa Whelanin Yhdysvaltain vankiloissa viruviin venäläisiin.
Uutiskanava ABC mainitsee (siirryt toiseen palveluun) mahdollisia vaihdokkeina Venäjän luvattomana agenttina toimineen Maria Butinan, pahamaineisen asekauppiaan Viktor Boutin sekä lentäjä Konstantin Jaroshenkon, joka on tuomittu Yhdysvalloissa huumeiden salakuljetuksesta.
3. Ydinaseet
Varaulkoministeri Rjabkovin mukaan Helsingissä ei keskustella asevalvonnasta ja -rajoituksista. Näille neuvotteluille on hänen mukaansa muita foorumeita.
Etenkin ydinasesopimuksista riittäisi neuvoteltavaa, koska nykyiset sopimukset ovat raukeamassa.
Lyhyen ja keskimatkan ydinohjukset kieltävä INF-sopimus lakkaa olemasta elokuun alussa. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta tämän vuoden alussa, koska sen mielestä Venäjä rikkoi sen ehtoja.
Ydinaseiden määrää rajoittava Uusi Start -sopimus puolestaan raukeaa vuonna 2021, jos sen jatkamisesta ei saada sovittua. Jatkoneuvottelut alkoivat kesäkuussa.
Aserajoitukset voisivat hyödyttää molempia maita, koska uusi asevarustelukilpa tulisi hyvin kalliiksi. Yhdysvallat on yrittänyt saada myös Kiinaa mukaan sopimuksiin, mikä tekee neuvotteluista entistä vaikeampia.
4. Iran
Yhdysvaltojen ja Iranin välit ovat kiristyneet äärimmilleen kesällä. Yhdysvallat syyttää Irania hyökkäyksistä Omaninlahdella ja Hormuzinsalmessa liikkuvia öljytankkereita vastaan.
Taustalla ovat Trumpin hallinnon kiristynyt Iran-politiikka ja Iranin vaikutusvallan kasvu Lähi-idässä. Yhdysvallat vetäytyi viime vuonna Iranin kanssa solmitusta ydinsulkusopimuksesta ja palautti sitä vastaan asetetut pakotteet.
Venäjä pitää puolestaan yllä hyviä suhteita Iraniin. Syyrian sisällissodassa se on presidentti Bashir al-Assadin ja Iranin liittolainen. Venäjä onkin moittinut Yhdysvaltoja sodan lietsomisesta Irania vastaan.
Venäjä pyrkii vahvistamaan asemaansa Lähi-idässä ja esiintyisi mielellään välittäjänä alueen konflikteissa.
5. Energiapolitiikka
Yhdysvallat ja Venäjä kilpailevat keskenään Euroopan maakaasumarkkinoilla. Uudet liuskekaasukentät ovat tekemässä Yhdysvalloista yhden maailman suurimmista nestemäisen maakaasun viejistä, uutistoimisto Reuters kertoo. (siirryt toiseen palveluun)
Trumpin hallinto markkinoi Euroopassa kaasuaan vaihtoehtona arvaamattoman Venäjän kaasuputkille. Samalla se on uhannut asettaa pakotteita Venäjältä Saksaan rakennettavalle Nord Stream 2 -kaasuputkelle.
Venäjän mielestä Yhdysvallat yrittää pakoteuhkauksillaan vääristää kilpailua epäreilulla tavalla. Maat ovat syyttäneet toisiaan energiaviennin politisoinnista.
Myös arktisen alueen energiapolitiikan pelisäännöistä olisi keskusteltavaa. Molemmat maat ovat alueella tärkeitä pelureita.
Kun ilmastonmuutos etenee, sulavan jääpeitteen ja ikiroudan alta paljastuu lisää hyödynnettäviä luonnonvarjoja ja kauppareittejä. Samalla alueen herkkä luonto on vaarassa.
Lue myös:
Lähteet: Tass, Reuters
