Kukaan ei tarkastanut 26 vuotta sitten lopetetun koulun tietoja: nyt yli sata ihmistä on määrätty karkotettavaksi Suomesta – rakennusfirmat huolissaan

Suomi on karkottamassa toistasataa uzbekkia. Ministeriö ihmettelee, miten tökeröt väärennökset menivät viranomaisseulan läpi.

työperäinen maahanmuutto
Raskennusmies
Uudellamaalla työskentelee satoja uzbekistanilaisia. Tasoitetyöntekijä Umrbek Khodjaev ei ole karkotusuhan alla.Karoliina Simoinen / Yle

On periaatteessa mahdollista, että koulu joskus oli olemassa.

TMGS-nimellä kutsuttiin aikanaan erästä tuotantolaitosten yhtymää Uzbekistanissa, silloisessa Neuvostoliitossa.

Neuvostoaikaiseen kombinaattiin kuului pato-, kanava- ja tekojärviverkosto vesivoimalaitoksineen. Kombinaatissa oli asukkaille lastentarha, koulu, kerho ja kauppa. On mahdollista, että kombinaatissa myös koulutettiin työntekijöitä.

Mikäli TMGS-niminen ammattikoulu kuitenkin oli olemassa, se on lopetettu viimeistään 26 vuotta sitten.

Miten siinä tapauksessa on mahdollista, että Suomessa on viimeisen parin vuoden aikana työskennellyt lähes 140 TMGS:n oppilaitoksesta valmistunutta uzbekkia?

Ja mikä lopulta kiinnitti Suomen viranomaisten huomion väärennettyihin koulutodistuksiin?

Väärennetyistä todistuksista aiheutunut karkotussuma on johtanut siihen, että Rakennusteollisuus ja rakennusalan yritykset ovat huolissaan töiden jatkumisesta työmailla. Uzbekistanilaiset hoitavat merkittävän osan tasoitetöistä uudisasuntotuotannossa Uudellamaalla.

– Tasoite- ja maalausalalla työvoima tulee hyvin pitkälti Uzbekistanista. Koko rakennusala vaarantuu, jos tämä jatkuu tällaisena, että Migri (Maahanmuuttovirasto) karkottaa heitä pois. Työmaita voi jopa pysähtyä tai tulla aikatauluviiveitä, LTU-konsernin toimitusjohtaja Malik Bentaieb toteaa.

Myös Rakennusliitto vahvistaa, että uzbekkien laajamittainen karkottaminen lähes halvaannuttaisi ainakin Etelä-Suomen työmaat.

Väärennökset johtivat massakarkotuksiin

Uzbekkien karkotuspäätöksiä Suomesta alettiin tehdä talvella 2019.

Maahanmuuttovirasto (Migri) kertoo, että väärennettyjen koulutodistusten vyyhti paljastui työnantajan ilmiannosta.

Vaihtoehtoisiakin teorioita on. Kaksi uzbekistanilaisten kanssa työskentelevää kertoo, että joku uzbekeista olisi paljastanut väärennöksen viranomaisille.

Maahanmuuttoviraston mukaan väärennetyt koulutodistukset ovat johtaneet siihen, että 139 uzbekistanilaiselle työntekijälle on tehty karkotuspäätös Suomesta viimeisen puolen vuoden aikana.

Karkotettujen määrä on erittäin poikkeuksellinen. Koko viime vuonna Suomi karkotti yhteensä 10 uzbekkia. Toissa vuonna ei yhtään.

Uzbekistanin kansalaisia oli viime vuonna Suomessa Tilastokeskuksen mukaan hieman yli 800.

Työmies tekee tasoitustöitä
Työnantajien mukaan tasoitetöihin on vaikea löytää suomalaisia työntekijöitä.Karoliina Simoinen / Yle

Viranomaisten mukaan oleskelulupahakemuksiin liitetyt koulutodistukset Training School TMGS- tai Training Center TMSG -nimisestä oppilaitoksesta ovat kaikki väärennettyjä.

Uzbekistanin Riian-suurlähetystö vahvisti Maahanmuuttovirastolle, että mikäli koulu on ollut olemassa, se on lopetettu viimeistään vuonna 1993.

Suomeen viime vuosina jätetyissä ja hyväksytyissä oleskelulupahakemuksissa on kuitenkin ollut mukana kyseisen oppilaitoksen todistuksia, joissa on ollut päiväyksiä vuodesta 1997 vuoteen 2016.

Maahanmuuttoviraston mukaan väärennetyt koulutodistukset ovat syynä myös siihen, miksi suurin osa ulkomailta käsin ensimmäistä työperäistä oleskelulupaa hakeneista uzbekeista on tänä vuonna saanut kielteisen päätöksen. Näitä on lähes 240.

Tämä tarkoittaa, että Suomeen jätettyjen oleskelulupahakemusten yhteydessä on esitetty lähemmäs 400 väärennettyä koulutodistusta.

Maahanmuuttovirasto on ottanut tiukan linjan väärennösten suhteen. Kyseinen väärennysrikos itsessään ei kuitenkaan ole erityisen vakava, arvioi Rajavartiolaitos.

Todistuksissa identtisiä numeroita

Kun tieto koulutodistuksista tuli Rajavartiolaitokselle lokakuussa 2018, tutkinta avattiin rikosnimikkeellä törkeä väärennös. Tutkinnassa paljastui kuitenkin nopeasti, että väärennökset olivat heikkolaatuisia.

– Taso ei ollut kauhean korkea. Niitä oli kyllä tehtailtu, mutta jälki ei ollut ammattimaista, Rajavartiolaitoksen rikostorjuntayksikön tutkinnanjohtaja Juho Vanhatalo kuvailee.

Todistukset oli tulostettu tavallisilla mustesuihkutulostimilla ja joissakin oli jopa identtiset todistusnumerot. Myös myöntäjän virallinen leima papereissa oli tulostettu.

Kuvassa väärennetty koulutodistus.
Kuvassa yksi väärennetyistä koulutodistuksista. Oikean sivun ylälaidassa painetun tekstin päällä näkyy aiempia täyttöjälkiä. Väärennetyissä henkilökorteissa ja passeissa ei ole Rajavartiolaitoksen mukaan tämän tasoisia virheitä. Kuvasta on peitetty henkilötiedot.Rajavartiolaitos

Osaltaan väärennösten tökeryys johti siihen, ettei Rajavartiolaitos pitänyt tapausta erityisen vakavana. Rajavartiolaitos tutki 10 TMGS:n väitettyä koulutodistusta ja määräsi sakkoja lievästä väärennöksestä asiakirjoja esittäneille henkilöille.

Rajavartiolaitoksen mukaan väärennösten tehtailu on tapahtunut Suomen rajojen ulkopuolella, sillä hakemukset liitteineen oli jätetty Suomen edustustoon. Väärennöksiä oli mukana hakemuksissa, jotka oli jätetty Suomen lähetystöihin Moskovassa, Pietarissa ja Nur-Sultanissa, Kazakstanissa.

Rajavartiolaitos ei saanut selville, kuka väärennöksiä on tehtaillut. Vanhatalon mukaan tässä tapauksessa ulkomailla tapahtuneen rikoksen selvittäminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Tutkinta on lopetettu.

– Käsinkirjoitetut todistukset eivät muutenkaan ole todistusarvoltaan erityisen merkityksellisiä, mutta jos kyse olisi hyvälaatuisista passeista tai henkilökorteista tai väärennyksiä olisi käytetty muiden rikosten tekemiseen, tilanne olisi vakavuudeltaan täysin toisenlainen. Tässä tapauksessa on kyse toissijaisista asiakirjoista, Vanhatalo perustelee.

Tutkinnanjohtajan mukaan Suomeen pyrkii lähes päivittäin ihmisiä ulkomailta hankituilla väärennetyillä asiakirjoilla.

Miksi karkotukset iskivät nyt uzbekkeihin?

Rakennusyritykset huolissaan

Uzbekistanilaisia on hakeutunut yhä enemmän Suomeen töihin muutaman viime vuoden aikana. Monet yritykset palkkaavat uzbekistanilaisia maalaus- ja tasoitetöihin uudisasuntotuotantoon, koska suomalaista työvoimaa on ollut vaikea saada. Töissä on jo satoja uzbekkeja.

Työmies ja turvalasit
Umrbek Khodjaev on tottunut raskaisiin töihin. Hänellä on pysyvä oleskelulupa Suomessa.Karoliina Simoinen / Yle

A-studio uutisoi jo vuonna 2017 uzbekistanilaisten tulleen Suomen maalaus- ja tasoitemarkkinoille.

Lue myös: Miksi uzbekki maalaa Suomen taloja eikä suomalainen?

Nyt tehdyt karkotuspäätökset ovat vaikuttaneet useisiin rakennusalan yrityksiin.

Seitsemästä alan yrityksestä kerrotaan A-studiolle, että ne ovat kärsineet uzbekistanilaisia koskevista karkotuspäätöksistä ja kielteisistä päätöksistä työlupiin.

Yksi suurimmista uzbekkeja työllistävistä yrityksistä on LTU Group Oy. Yrityksessä työskentelee 300 uzbekistanilaista. Työntekijöitä on yhteensä 400.

Kesäkuun 2019 alussa heistä 40 oli saanut alkuvuonna karkotuspäätöksen. Karkotetuille on määrätty myös kahden vuoden maahantulokielto Schengen-alueelle.

– Puolessa tapauksista työntekijät ovat valittaneet hallinto-oikeuteen. Loput lähtivät pois Suomesta. Heillä ei ollut halukkuutta valittaa, yrityksen toimitusjohtaja Malik Bentaieb kertoo.

Bentaieb kertoo itse olleensa yhteydessä Migriin saadakseen lisätietoja tilanteesta – tuloksetta.

Myös yritysten edunvalvoja Rakennusteollisuus on huolestunut tilanteesta ja yrittänyt päästä Maahanmuuttoviraston kanssa yhteiseen neuvottelupöytään. Järjestön mukaan Migri on ilmoittanut, etteivät he halua keskustella asiasta.

– Rakennusteollisuus ei ole oleskelulupa-asioissa tai maasta poistamista koskevissa asioissa asianosainen. Teemme hyvin laajaa yhteistyötä viranomaisten ja työnantajienkin kanssa, mutta yksittäisistä asioista emme voi keskustella liittojen kanssa, Migrin maahanmuuttoyksikön tulosalueen johtaja Anna Hyppönen kommentoi.

Monet työnantajista ovat kertoneet, että suurin osa Uzbekistanista tulevista työmiehistä on ammattitaitoisia, joskin silloin tällöin mukana on muutama vähemmän osaava.

– Työluvan ehtona on se, että työntekijä on ammattitaitoinen. Eikö se ole jo todettu, jos työntekijä on ollut jo jopa kolme vuotta töissä? Bentaieb ihmettelee.

Malik Bentaieb
LTU Group Oy:n toimitusjohtaja Malik Bentaieb pelkää, että työmaita voi jopa pysähtyä, mikäli karkotukset jatkuvat samaan tahtiin.Ghadi Boustani / Yle

Työnantajat kertovat A-studiolle, että monilla uzbekeilla on kokemusta tasoite- ja maalaustöistä länsimaisesta rakennusyrityksestä Venäjältä ja he päätyvät sitä kautta Suomeen.

Miksi siinä tapauksessa ammattitaitoiset ja kokeneet työntekijät eivät ole liittäneet hakemuksiinsa työtodistusta, vaan väärennetyn koulutodistuksen?

“Asuntolainat ja autot täällä”

Uzbekistanilainen Hudashukur Iskandarov muutti Suomeen vuonna 2005 ja pyörittää nykyisin omaa maalaus- ja tasoitealan yritystä.

Hänellä on yrityksessään 13 uzbekistanilaista työntekijää.

Iskandarov kertoo, että Venäjältä tulevien voi olla vaikea todistaa pätevyyttään muodollisesti. Hänen mukaansa Venäjällä on tiukasti säännelty, kuinka paljon maahanmuuttolupia myönnetään millekin ammatille.

– Voi olla, että ihmiset tekevät töitä rakennustyömaalla, mutta muodollisesti ovat esimerkiksi siivoojia, koska rakennustyöntekijöille ei enää myönnetä muutoslupia. Siksi monen ei ole muodollisesti edes mahdollista todistaa työkokemustaan, Iskandarov kertoo.

Umrbek Khodjaev
Uzbekistanilainen Hudashukur Iskandarov kertoo, että lisää uzbekistanilaisia tarvitaan ja halutaan töihin. – He sopeutuvat nopeasti ja ovat hyviä työntekijöitä.Karoliina Simoinen / Yle

Niin Iskandarov kuin suomalaisetkin työnantajat mielellään pitäisivät kiinni osaavista tekijöistä. Osa pitää väärennettyjä koulutodistuksia sivuseikkana, sillä ammattitaito on jo osoitettu töissä.

Migri sen sijaan ei näe, että väärennetyt koulutodistukset olisivat sivuseikka.

– Lähtökohta on se, että jos oleskelulupaa hakiessa on esitetty väärennetty asiakirja, se on vakava asia. Henkilö on täysin väärin perustein saanut oleskeluluvan, Maahanmuuttoviraston Hyppönen toteaa.

Karkotusta punnitessa Migri ottaa huomioon kunkin henkilökohtaiset olosuhteet ja Suomeen muodostetut siteet.

Migrin mukaan tänä vuonna karkotetut uzbekit "eivät ole asuneet Suomessa pitkiä aikoja", maksimissaan viisi vuotta.

– Osalla on jo asuntolainat ja autot täällä. Niillä, joilla on neljän vuoden jatkolupa niin onhan heillä perheitäkin Suomessa, Bentaieb ihmettelee.

Yle pyysi karkotuspäätöksen saaneita tai karkotusuhan alla olevia uzbekistanilaisia haastatteluun eri tahojen kautta. Kukaan ei suostunut haastatteluun. Viranomaisten kuulustelut ja karkotusuhka ovat herättäneet pelkoa uzbekistanilaisten keskuudessa.

Satoja hakemuksia uzbekistanilaisilta

Tilastoista näkyy toinenkin erikoisuus.

Samoihin aikoihin kun Suomessa alettiin kiinnittää huomiota väärennöksiin, uzbekistanilaisilta alkoi tulla satoja työperäisiä oleskelulupahakemuksia. Tahti kiihtyi vuoden 2018 loppua kohden.

Hakemuksia saapui koko vuonna yhteensä 500, joista 300 tuli syksyn aikana. Vuonna 2017 hakemuksia tuli alle 200.

Migrin Hyppönen näkee, että hakemuksia alkoi tulla rakennusalan kasvun takia.

Työmiehiä rakennustyömaalla
Uzbekistanista tulleiden työlupahakemusten määrä lähti voimakkaaseen kasvuun vuoden 2018 lopussa.Karoliina Simoinen / Yle

Myös LTU:n toimitusjohtaja Bentaieb nimeää syyksi rakennusalan kasvun.

– En yhtään ihmettele hakemuspiikkiä viime vuoden lopulla. Kaikilla maalausliikkeillä on valtavat työkuormat, sillä rakentamisen volyymit ovat nousseet koko ajan. Suomalaisia ja virolaisia tasoitemiehiä on nostettu työnjohtoon, kun he osaavat kieltä hyvin. Luonnollisesti tarvitaan taas korvaavaa työvoimaa tasoite- ja maalaripuolelle.

Samoihin aikoihin, loppuvuodesta 2018, JMP Yhtiössä jouduttiin turvautumaan erikoiseen ratkaisuun. Yritys päätti vetää takaisin 30 uzbekkien työlupahakemusta.

Hakemusten taustalta paljastui uhkailua. Eräät uzbekit olivat vaatineet työnantajaa avaamaan tuttavilleen työlupahakemuksia. He uhkasivat lähteä toiseen työpaikkaan, mikäli työlupia ei haeta.

JMP Yhtiön työnjohtaja Niko Nieminen kertoo, että näin lopulta tapahtuikin, kun työnantaja ei suostunut vaatimuksiin.

– Yhdelle työntekijällä olisi pitänyt hakea 10 työlupaa, toiselle viisi, Nieminen kertoo.

Myös toinen maalausalan liike myönsi Ylelle joutuneensa samankaltaisen painostuksen kohteeksi.

Muut Ylen haastattelemat yritykset kertoivat, ettei heillä ole ollut ongelmia.

Rakennusliitto sen sijaan vahvistaa kuulleensa viidestä eri yrityksestä samankaltaisesta työlupiin liittyvästä painostuksesta.

Työpaikoilla tapahtuneesta uhkailusta on levinnyt tietoa kuluneen kevään ajan eri viranomaisille.

Ylen selvityksen mukaan asiaa ei kuitenkaan tutki tällä hetkellä mikään viranomainen.

Heinäkuussa A-studio otti yhteyttä työ- ja elinkeinoministeriöön. Kävi ilmi, että ministeriössä on samankaltaisia tietoja kuin Ylellä.

Hallitusneuvos Olli Sorainen suhtautuu tietoihin uhkailusta ja painostuksesta erittäin vakavasti.

Soraisen mukaan tällaisen epäilyn todenperäisyys on selvitettävä.

– Voin vakuuttaa, että jos sitä ei nyt tutkita, niin kohta tutkitaan.

Kenen olisi pitänyt tarkistaa?

Myöskään väärennetyillä koulutodistuksilla Suomeen saapumista ei ole ministeriössä katsottu hyvällä. Soraisen äänensävy on huolestunut.

– Totta kai pitää olla huolissaan sellaisesta asiasta, että sadoittain työntekijöitä pääsee viranomaisseulan läpi väärennetyillä papereilla.

Erityistä hämmennystä ministeriössä herättää se, kuinka heikkolaatuisilla väärennöksillä on päästy Suomeen.

– Ammattikoulutodistukset on tehty kopiokoneella ja osa on ollut jopa samalla numerolla. Miten on mahdollista, että tällaiset paperit pääsevät läpi? Sorainen kysyy.

Ministeriössä herättää epäilyksiä myös viime vuoden lopulla alkanut hakemussuma. Kova tahti on jatkunut myös tämän vuoden puolella, ja heinäkuun alkuun mennessä uzbekistanilaiset ovat jättäneet jo yli 300 työlupahakemusta.

Ulkomailta käsin tulevan oleskelulupahakemuksen vastaanottaa ensimmäisenä Suomen suurlähetystö. Sen jälkeen asia etenee te-toimistolle, joka puoltaa lupaa, jos hakemuksessa on mukana koulutodistus tai työtodistus vähintään puolen vuoden ajalta sekä muut edellytykset täyttyvät.

Tämän jälkeen Migri tekee lopullisen päätöksen oleskeluluvan hyväksymisestä.

Sorainen ei halua ottaa kantaa siihen, missä vaiheessa viranomaisprosessi on pettänyt.

– Kaikki mukana olevat viranomaiset ovat tietoisia asiasta. He ottavat sen omassa toiminnassaan huomioon kehittämistarpeita vaativana, Sorainen muotoilee.

Kuinka paljon vielä lähtee?

Viimeisen kolmen vuoden ajan Suomen karkotustilastoja ovat johtaneet Venäjän ja Irakin kansalaiset. Tänä vuonna karkotustilastoissa ensimmäisenä ovat Uzbekistanin kansalaiset.

Maahanmuuttovirasto myöntää, että uzbekistanilaisten tapaus on erittäin poikkeuksellinen.

– En muista, että olisi ollut vastaavaa ilmiötä, että näin suurta määrää ihmisiä olisi pitänyt karkottaa väärien asiakirjojen perusteella. Enemmän kyse on ollut yksittäistapauksista, Maahanmuuttoviraston Hyppönen kertoo.

Työmakäytävä
Karoliina Simoinen / Yle

Hyppönen ei halua arvioida, kuinka monta karkotuspäätöstä vielä tullaan tekemään 26 vuotta sitten lopetetun koulun todistusten perusteella.

Uzbekistanilainen yrittäjä Iskadarov kertoo, että karkotusvaarassa olisivat vuoden 2015 jälkeen saapuneet uzbekistanilaiset.

– Se on monelle aika ikävä asia, koska heillä on perhettä. Aika monet ovat olleet yllättyneitä siitä, että olosuhteet täällä ovat olleet jopa paremmat kuin he odottivat, sen takia tämä on aika kova pala. Monet valittavat päätöksestä ja toivovat jotain ihmettä.

Lue myös:

Nyt selittävät suomalaismaalarit: Tämän vuoksi uzbekki tekee työt

Joka viides rakennusalan työntekijä on ulkomainen