Ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin: Supolla on keinoja hoitaa al-Holin leiriltä palaavien tilanne – "Tehkää työnne"

Ihmisoikeusprofessorin mukaan Syyriassa leirillä olevien naisten ja lasten tapaukset on arvioita yksilöllisesti.

Isis
Martin Scheinin
Martin ScheininAntti Haanpää / Yle

Suojelupoliisin eli Supon viesti al-Holin leirillä olevista naisista ja lapsista yllätti kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professorin, Martin Scheininin. Supo on arvioinut aiemmin myös Isis-leirin lapset "voivat olla turvallisuusuhka Suomelle".

– Kyllä Supolla on käytössään keinovalikoima, jolla näitäkin ihmisiä pystytään tarkkailemaan ja seuraamaan, jos heidät tuodaan Suomeen. Se on ammattilaisten työtä seurata mahdollisia riskihenkilöitä, ja huolehtia siitä, että riskit eivät aktualisoidu. Vastaavia lausumia voisi antaa monista tilanteista, jossa ihmiset tulevat Suomeen kovien kohtaloiden jälkeen, tai ovat jopa Suomessa kokeneet kovia kohtaloita. Ei suojelupoliisi ole lähtenyt tällaisia ennakolta leimaamaan ilman yksilöllistä työtä.

– Tehkööt työnsä ja antakoon tässä asiassa poliitikkojen päättää, sanoo Scheinin.

Al-Holin leirillä olevien naisten ja lasten tilanteiden ratkaisulla alkaa olla kiire, sanooScheinin.

Lähtökohtaisesti Suomen valtiolla on vastuu kansalaisistaan, velvollisuus juontaa Suomen ratifioimiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, selventää kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin Ykkösaamun haastattelussa. Pohjana on myös Suomen oma perustuslaki.

– Lisäksi pitää miettiä normeja, jotka koskevat kansainvälisiä rikoksia ja kansalaisuusvaltion vastuuta tarvittaessa saattaa henkilöt oikeuden eteen. Ja vielä konsulipalvelulaki, joka koskee niin kutsuttua yksilöllistä konsulikyytiä sekä ihmisten evakuointia kriisialueelta, josta tässä nyt on kysymys, selventää Scheinin.

Erityisesti professori Martin Scheinin korostaa jokaisen leirillä olevan yksilöllistä kohtelua.

– On mahdollista, että joku heistä on syyllistynyt rikokseen, joka on kansainvälisen oikeuden mukaan rangaistava. Jos näin on, niin kansalaisuusvaltiolla suuri osuus sen varmistaessa, että henkilö saadaan syytteeseen ja tuomioistuimen eteen.

– Lasten osalta on selvää, että he ovat uhreja. Vaikka lapsi olisi tehnyt jotain julmaa, niin silti on selvää, että hän on uhri, ei hän ole sitä tehnyt vapaasta tahdosta. Häntä tulee auttaa, hän tarvitsee monenlaisia psykososiaalisia toimia. Tarvittaessa jopa huostaanottopäätöksen, jolla hänet saadaan rauhallisiin ja turvallisiin olosuhteisiin. Ei ole sitä mahdollisuutta, että lapsia asetettaisiin rikoksesta syytteeseen.

Suomen velvoitteet kansainvälisen rikosoikeuden nojalla on huolehtia siitä, että kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet saadaan vastuuseen teoistaan. Oikeutta voitaisiin käydä toisessa valtiossa, joissain tilanteissa Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa tai Suomessa. Jos oikeutta käytäisiin muussa valtiossa on Suomella silloinkin vastuu huolehtia, että esimerkiksi oikeudenkäynti on oikeudenmukainen ja olosuhteet inhimilliset.

– Se tarkoittaa vankilaolojen ja oikeudenkäyntien tarkkailua, ja huolehtimista siitä, että ei ole käytössä sellaisia rangaistuksia, jotka ovat Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisia, kuten ruumiilliset rangaistukset tai kuolemanrangaistus, sanoo Scheinin.

Asialla on kiire

Neuvotteluja naisten ja lasten evakuoinnista tarvitaan diplomaattisella tasolla, toteaa Scheinin. Tilannetta kuitenkin hankaloittaa, että alueella ei ole toimivaa valtiota. Scheinin toivoo, että vastikään Suomessa vierailleen paikallisen kurdihallinnon edustajan kanssa käytiin evakuoinneista neuvotteluja.

– Toivottavasti kulissien takana käytiin neuvotteluja siitä, kuinka Suomi tai muuta EU-maat voisivat järjestää evakuoinnin.

Scheinin lisää, että yhteistyö muiden EU-maiden sekä kansainvälisten avustusjärjestöjen kanssa on myös mahdollista.

– Jos muilla EU-mailla on siellä diplomaattisia edustajia, niin heidän palveluitaan on mahdollista käyttää ikään kuin alihankkijoina.

– Ymmärrän hyvin, että kaikesta ei haluta keskustella julkisuuden kautta, koska diplomatiaan kuuluu luottamuksellisuus. On hyvä olla hiljaa, kun jotain on työn alla ja harkinnassa, mutta jotain pitäisi alkaa tapahtua - tulee kiire, toteaa Scheinin.

Hän kommentoi kurdiedustaja Salih Muhammadin kertomia lukuja al-Holin leirillä olevista suomalaisista. Muhammadin mukaan leirillä olisi kahdeksan suomalaisnaista ja 25 lasta. Ylen uutisoi toukokuussa, että leirillä on 11 suomalaista naista ja 33 lasta.

– Toivottavasti kaikki ovat hengissä. Kurdihallinnon edustaja puhui pienemmistä luvuista, toivottavasti tämä ei tarkoita sitä, että ihmiset ovat alkaneet menehtyä, sanoo Scheinin.

Al-holin leiriä ylläpitää Syyrian kurdihallinto. Tällaisella hallinnolla, josta ehkä tulevaisuudessa voisi muodostua valtio, ei ole samanlaisia ihmisoikeusvelvoitteita kuin valtioilla on.

Scheinin toteaakin, että koska valtioiden väliset vastuut eivät ole alueella selkeät, korostuu Suomen vastuu huolehtia siitä, että ihmiset saadaan joko turvaan tai rikoksesta syytteeseen.

– On vaikea sanoa minkälaisia olisi alueellisten valtioiden ihmisoikeusvastuut, kun niillä ei kuitenkaan ole tehokasta kontrollia asianomaisten henkilöiden olosuhteisiin. Kaikki tämä painottaa sitä, että Suomen pitää olla aktiivinen ja ottaa vastuu kansalaisistaan.

Lasten huostaanottopäätöstäkään ei voi tehdä harkitsematta jokaista tapausta erikseen.

– Kun keskustelua käydään ryhmään kuulumisen perusteella tietämättä tapausten yksityiskohtia, se edustaa eräänlaista ihmisryhmän dehumanisointia. Heidän ihmisyytensä kielletään, jos ei edes haluta tietää tosiseikkoja. On totta, että huostaanotto on yksi mahdollisuus, mutta sitä ei tehdä ryhmään kuulumisen perusteella.

Ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan

Ihmisoikeuksien kyseenalaistaminen myös länsimaiden taholta juontaa juurensa jo vuoden 2001 syyskuun 11. terrori-iskuihin, pohtii Scheinin.

– Helposti ajaudutaan sellaisiin keskusteluihin, että leimataan ryhmiä terroristeiksi ilman yksilöllistä tutkintaa ja kielletään ihmisoikeudet, kuten vaikka kansalaisille kuuluvat oikeudet palata Suomeen. Kun käytetään tätä terrorismileimaa, on helppo unohtaa, että Suomi on oikeusvaltio ja sen tulee kunnioittaa kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia, vaikka henkilö olisi syyllistynyt rikoksiin.

Lue lisää:

Edustaja Pia Kauma Etyj-kokouksessa: Isis-alueilta palaavat saatettava oikeuden eteen

Punainen Risti: Hakekaa kansalaisenne al-Holin leiriltä

Isis-leirin suomalaisnaiset haluavat kotiin, omaiset maksaisivat matkan, miksi edes lapsia ei haeta? Rinne: "Emme voi vain mennä leirille ja viedä ihmisiä pois"

Analyysi: Isis-leirin suomalaislapset ovat ensisijaisesti poliittinen ongelma, johon on tarjolla kaksi epäsuosittua ratkaisua