Alle 30-vuotiaat syövät ylijäämälounaita ja kompensoivat päästöjään – Ja siksi he ovat kestävän arjen edelläkävijöitä, sanoo Sitra

Kuluttajan valinnoillakin on Sitran laskelman mukaan yllättävän suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

ilmastonmuutos
Työpaikkalounasta.
Alle 30-vuotiaista kyselyyn vastanneista puolet kertoi, että lisääntynyt tieto ruoan ympäristövaikutuksista on muuttanut heidän ruokailutottumuksiaan. Paulus Markkula / Yle

Valtaosa suomalaisista uskoo, että omilla kulutusvalinnoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, selviää Sitran teettämästä mielipidekyselystä.

Arjen ilmastoteoissa erityisesti alle 30-vuotiaat erottuvat edukseen. Heistä lähes puolet vastasi muuttaneensa liikkumistaan, ruokailutottumuksiaan tai asumisratkaisujaan kestävämmiksi. Kaikista vastanneista näin kertoi tehneensä reilu kolmasosa.

Sitran kysely kartoitti suomalaisten kestävään kulutukseen ja arjen valintoihin liittyviä asenteita ja tekoja. 69 prosenttia vastanneista uskoo, että omilla valinnoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. 15 prosenttia on vastakkaista mieltä.

69 prosenttia suomalaisista ei ole aivan väärässä. Lähes 70 prosenttia kaikista ilmastopäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rakenteellisia muutoksia, mutta kuluttajan valinnoillakin on Sitran laskelman mukaan yllättävän suuri merkitys.

– Suomessa on 2,6 miljoonaa kotitaloutta. Jos jokaisesta näistä yksi henkilö pienentää omaa hiilijalanjälkeään 20 prosenttia, on yhteisvaikutus 38 prosenttia Pariisin sopimuksen päästövähennystavoitteista Suomessa, sanoo Sitran Kestävä arki -hankkeen projektijohtaja Markus Terho.

Jos jokaisesta kotitaloudesta kahden ihmisen hiilijalanjälki pienenisi 20 prosenttia, saataisiin laskelman mukaan katettua 70 prosenttia Pariisin sopimuksen Suomen-tavoitteista.

– Vastuuta voidaan näin jakaa kuntien, kaupunkien, yritysten ja myös yksittäisten ihmisten ja kotitalouksien kesken, Terho sanoo.

Nuoret edelläkävijöinä etenkin kestävien palveluiden käytössä
Lasse Isokangas / Yle

Nuoret edelläkävijöitä arjen ilmastoteoissa

Edellisen kerran vastaava kysely toteutettiin huhtikuussa 2017. Siihen verrattuna suomalaisten arki on ottanut pieniä askelia kestävämpään suuntaan. Yksi ryhmä erottuu muita valmiimpana muutoksiin:

– Edellisessä kyselyssä alle 30-vuotiaat eivät nousseet näin selkeästi esiin joukkona, joka tekee kestäviä valintoja. Se kertoo, että tieto muuttuu käytännöksi nopeammin nuorilla kuin muilla suomalaisilla.

Kyselyn mukaan nuoret ottavat muita ahkerammin käyttöön uusia, kestäviä palveluita ja myös pyrkivät vaikuttamaan lähipiirissään siihen, että ilmastoystävällisiä ratkaisuja otetaan käyttöön.

Yksittäisistä teoista suurin hyppäys on tapahtunut lomailussa. Nyt suomalaisista 33 prosenttia ottaa ilmastovaikutukset huomioon lomasuunnittelussaan, kun vuoden 2017 kyselyssä vastaava luku oli 21.

Näin suomalaisten kulutus on muuttunut kahdessa vuodessa.
Lasse Isokangas / Yle

Nuoret erottuivat kyselyssä edukseen, mutta muuten ihmiset eri puolilla Suomea ovat hyvin samanmielisiä siitä, miten he haluavat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja millaisia mahdollisuuksia siihen on.

– Usein esitetään ajatus, että ekologiset arvot painottuvat kehäkolmosen sisäpuolella eivätkä missään muualla, mutta sellaista ei tässä tutkimuksessa näy. Näkemykset olivat samansuuntaisia asuinpaikasta riippumatta, Terho sanoo.

Toukokuussa 2019 toteutettuun tutkimukseen vastasti 2007 ihmistä. Tulosten virhemarginaali on 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Aineisto on oikaistu vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan vastaamaan kohdejoukon väestötietoja. Kysely toteutettiin internet-paneelina.

Lue lisää:

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Alle 30-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden ruokavalinnat kuormittavat ympäristöä vähiten – toisessa ääripäässä keski-ikäinen hyvätuloinen mies