Ovatko nämä kuvat todella Suomen vesiltä? Kyllä ovat, ja ne kertovat ilosanomaa Itämeren pohjasta: kaikki ei ole vielä mennyttä

Helsingin yliopiston sukeltavien tutkijoiden kuvat Hangon merialueilta yllättävät värikkyydellään ja valoisuudellaan.

Itämeri

Kaksi Helsingin yliopiston tutkijaa kartoittaa parhaillaan Itämeren "avainlajien" vointia. Kaksikko julkaisee tutkimustyön rinnalla otetut valokuvat, koska he haluavat tuoda vedenalaisen luonnon näkyviin myös mantereella.

Tutkijoiden viesti on selvä: paljon on vielä pelastettavissa, vaikka haasteitakin riittää. Esimerkiksi viime kesän lämpöaalto näkyy meren pohjassa edelleen.

1

Rakkolevä.
Mats Westerbom

Rakkolevä

Rakkolevä tarjoaa elinympäristön ja suojaa kymmenille muille eliölajeille.

Itämeren rehevöityminen uhkaa kuitenkin viedä elintilaa kirkkaissa vesissä viihtyvältä rakkolevältä.

– Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen ja tämän asian huomioiminen tulee yhä tärkeämmäksi. Jos sadanta kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, niin on yhä tärkeämpää saada ravinteet pysymään maissa, Itämeri-tutkimuksen professori Alf Norkko tähdentää.

2

Sinisimpukka.
Mats Westerbom

Sinisimpukka

Tohtoritutkija Mats Westerbom on seurannut sinisimpukan ala- ja ylämäkiä Helsingin yliopiston eläintieteellisellä asemalla Hangon Tvärminnessä 20 vuoden ajan.

– Sinisimpukka indikoi erityisesti Itämeren suolaisuutta, simpukka viihtyy nimenomaan suolaisessa vedessä. Tällä hetkellä simpukoilla menee kuitenkin aika huonosti, koska viime kesä oli tosi lämmin. Lämpö tappoi paikoin jopa 90 prosenttia sinisimpukkapopulaatioista.

3

Meriajokas
Mats Westerbom

Meriajokas

Meriajokasniitty on luontotyyppinä erittäin uhanalainen (siirryt toiseen palveluun). WWF:n mukaan niityt katoavat jopa koralliriuttoja kiivaammalla tahdilla.

– Rakkolevän ja sinisimpukan lisäksi meriajokas on yksi avainlajeista, joilla on suuri merkitys koko Itämeren ja erityisesti rannikkoekosysteemien hyvinvoinnille, tohtoritutkija Mats Westerbom toteaa.

4

Kuplia vedessä.
Mats Westerbom

Happi

Meret tuottavat noin puolet maailman hapesta. Se on tutkijakaksikon mielestä yksi tärkeimmistä syistä merien suojelemiseen.

– Itse asiassa täällä Hankoniemellä Itämeri näyttää aika hyvältä, koska täällä on niin avointa, että vesi pääsee vaihtumaan. Itämeri on kuitenkin hyvin rehevöitynyt meri ja haasteet ovat suuria, Itämeri-tutkimuksen professori Alf Norkko muistuttaa.

5

Haahka
Mats Westerbom

Haahka

Meriluonto vaikuttaa siis myös pinnan yläpuolella ja mantereella. Esimerkiksi haahka käyttää ravinnokseen lähinnä sinisimpukkaa.

– Itämerellä sinisimpukka ei kasva kovin suureksi, koska meillä on niin alhainen suolaisuus. Jos suolaisuus vielä alenee ilmastonmuutoksen myötä, niin simpukat jäävät yhä pienemmiksi ja lopulta häviävät, Itämeri-tutkimuksen professori Alf Norkko arvioi.