Verkko nousee järven sylistä Matti Kotakorven käsiin. Verkossa on pieniä ahvenia, särkiä, pieni kuha ja melko kookas suutari. Niiden vetisen vaelluksen päättymisellä on kuitenkin hyvä tarkoitus.
Kalat ovat koekalastuksen saalista. Niiden avulla selvitetään, missä kunnossa kalojen kotina toiminut järvi on. Lahden kaupunki käyttää joka kesä pari viikkoa koekalastuksiin alueellaan. Kalojen määrästä, koosta ja lajeista saadaan paljon tietoa irti. Siitä on paljon apua vesien tilaa tutkittaessa.
– Pelkästä vedenlaadun seurannasta on siirrytty ekologisen tilan seurantaan, jossa huomioidaan kalasto, vesikasvillisuus ja pohjaeläimet. Kun ne yhdistetään vedenlaatutietoon, saadaan luotettavampi kuva järven tilasta, selventää kaupungin vesiensuojelusuunnittelijana työskentelevä Kotakorpi.
Tutkimustieto voi vaikuttaa jopa kiinteistöjen arvoon
Koekalastuksesta on tullut merkittävä tietolähde vesien tilan tutkimuksessa. Aineistoa on kerätty kymmenen vuotta Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään koekalastusrekisteriin (siirryt toiseen palveluun). Tänä aikana koekalastuksia on tehty tuhansia.
Tietoa käytetään muun muassa vesistökunnostusten ja kalaistutusten suunnitteluun. Esimerkiksi Lahden Kymijärvellä koekalastus paljasti, että kuha lisääntyy järvessä niin hyvin, että sitä ei tarvisisi enää istuttaa.
Tutkimuksista hyötyvät toki muutkin kuin kalat. Kaloista saatu tieto voi parhaimmillaan jopa vaikuttaa rantakiinteistöjen arvoon, kun vesistöjä kunnostetaan.
– Jos vesistö on erityisen hyvässä kunnossa, se voi nostaa rantamökin arvoa. Jos taas vesistö on erityisen huonossa kunnossa, voi arvo laskea, selventää kalastusbiologi Ilkka Vesikko Pohjois-Savon ely-keskuksesta.
Tutkitun tiedon tarve kasvaa
Nyt koekalastuksista kertyneelle tiedolle on erityisen paljon kysyntää. Vuoden alussa muuttuneen kalastuslain myötä entiset kalastusalueet muuttuivat kalatalousalueiksi.
Niiltä edellytetään vesien käyttö- ja hoitosuunnitelmaa, joka perustuu tutkittuun tietoon. Kalatalousalueet päättävät muun muassa kalastusrajoituksista. Koekalastuksista saatu tieto voidaan hyödyntää esimerkiksi alamitoista päätettäessä.
– Jos kala kasvaa erityisen nopeasti, kuten vaikkapa Päijät-Hämeen Vesijärvessä, voisi olla järkevää nostaa alamittaa suuremmaksi. Vesijärvessä kala saavuttaa sen suuremman pituuden jopa puolen vuoden sisällä, kalastusbiologi Ilkka Vesikko pohtii.
