Kala ei valehtele: koekalastuksilla saadaan tietoa, joka voi vaikuttaa jopa rantatontin arvoon

Koekalastuksista saadut tiedot auttavat kunnostamaan vesistöjä ja suunnittelemaan kalastonhoitoa.

kalat
Mies nostaa koekalastusverkkoa.
Matti Kotakorpi kokee koekalastusverkkoa. Iso-Kukkasesta nousee särkeä ja ahventa tutkittavaksi.Juha-Petri Koponen / Yle

Verkko nousee järven sylistä Matti Kotakorven käsiin. Verkossa on pieniä ahvenia, särkiä, pieni kuha ja melko kookas suutari. Niiden vetisen vaelluksen päättymisellä on kuitenkin hyvä tarkoitus.

Kalat ovat koekalastuksen saalista. Niiden avulla selvitetään, missä kunnossa kalojen kotina toiminut järvi on. Lahden kaupunki käyttää joka kesä pari viikkoa koekalastuksiin alueellaan. Kalojen määrästä, koosta ja lajeista saadaan paljon tietoa irti. Siitä on paljon apua vesien tilaa tutkittaessa.

– Pelkästä vedenlaadun seurannasta on siirrytty ekologisen tilan seurantaan, jossa huomioidaan kalasto, vesikasvillisuus ja pohjaeläimet. Kun ne yhdistetään vedenlaatutietoon, saadaan luotettavampi kuva järven tilasta, selventää kaupungin vesiensuojelusuunnittelijana työskentelevä Kotakorpi.

Pieniä kaloja koekalastusverkossa.
Koekalastus on tärkeä keino saada tietoa vesien tilasta.Juha-Petri Koponen / Yle

Tutkimustieto voi vaikuttaa jopa kiinteistöjen arvoon

Koekalastuksesta on tullut merkittävä tietolähde vesien tilan tutkimuksessa. Aineistoa on kerätty kymmenen vuotta Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään koekalastusrekisteriin (siirryt toiseen palveluun). Tänä aikana koekalastuksia on tehty tuhansia.

Tietoa käytetään muun muassa vesistökunnostusten ja kalaistutusten suunnitteluun. Esimerkiksi Lahden Kymijärvellä koekalastus paljasti, että kuha lisääntyy järvessä niin hyvin, että sitä ei tarvisisi enää istuttaa.

Tutkimuksista hyötyvät toki muutkin kuin kalat. Kaloista saatu tieto voi parhaimmillaan jopa vaikuttaa rantakiinteistöjen arvoon, kun vesistöjä kunnostetaan.

– Jos vesistö on erityisen hyvässä kunnossa, se voi nostaa rantamökin arvoa. Jos taas vesistö on erityisen huonossa kunnossa, voi arvo laskea, selventää kalastusbiologi Ilkka Vesikko Pohjois-Savon ely-keskuksesta.

Ahvenenpoikasia mittalaudalla.
Nämä ahvenet ovat tämän kevään poikasia. Ne mitattiin noin neljän sentin mittaisiksi, mikä on kertoo normaalista kasvuvauhdista.Mika Moksu / Yle

Tutkitun tiedon tarve kasvaa

Nyt koekalastuksista kertyneelle tiedolle on erityisen paljon kysyntää. Vuoden alussa muuttuneen kalastuslain myötä entiset kalastusalueet muuttuivat kalatalousalueiksi.

Niiltä edellytetään vesien käyttö- ja hoitosuunnitelmaa, joka perustuu tutkittuun tietoon. Kalatalousalueet päättävät muun muassa kalastusrajoituksista. Koekalastuksista saatu tieto voidaan hyödyntää esimerkiksi alamitoista päätettäessä.

– Jos kala kasvaa erityisen nopeasti, kuten vaikkapa Päijät-Hämeen Vesijärvessä, voisi olla järkevää nostaa alamittaa suuremmaksi. Vesijärvessä kala saavuttaa sen suuremman pituuden jopa puolen vuoden sisällä, kalastusbiologi Ilkka Vesikko pohtii.