Rakennekalkin ja kuitulietteen käytöstä pelloilla käynnistetään tutkimus – tavoitteena selvittää vaikutuksia vesistöön ja maaperään

Ympäristöministeriö rahoittaa kahta eri vesiensuojelututkimusta tänä ja ensi vuonna.

vesiensuojelu
Aura pellolla
Kari Ikävalko / Yle

Ympäristöministeriö käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeet rakennekalkin ja kuitulietteiden käytöstä maatalouden vesiensuojelukeinona. Hankkeet toteutetaan tänä ja ensi vuonna.

Rakennekalkkia koskevan tutkimushankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu yhdessä Turun kaupungin, ProAgria Länsi-Suomen, Pyhäjärvi-instituutin, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Kuitulietteitä koskevan tutkimushankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus yhdessä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa.

Tavoitteena on selvittää muun muassa Turun AMK:n vetämässä hankkeessa rakennekalkin vaikutukset vesistöön ja maaperään. Rakennekalkilla sidotaan fosforia pelloilla maaperään, jotta fosfori ei valu vesistöihin ja siten rehevöitä vesistöjä. Tähän tarkoitukseen on käytetty Varsinais-Suomen pelloilla viime vuosina kipsiä, johon on saatu myös rahoitusta.

Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan kuitulietteet, kuten nollakuitu ja eri tavoin käsitellyt sekalietteet, ovat taas metsäteollisuuden sivutuotteita. Kuitujen mukana maaperään tulee hitaasti hajoavaa hiiltä, joka aktivoi mikrobitoimintaa ja parantaa näin maan rakennetta. Tämä vähentää ravinteiden huuhtoutumista.

Viime vuonna eduskunta myönsi kolmelle vuodelle yhteensä 45 miljoonaa euroa Itämeren rehevöitymisen estämiseen.

Lue lisää:

Saaristomeri sai valtiolta puhdistusrahaa miljoonia euroja – pellot saavat kipsikäsittelyn

Vesien rehevöitymisen estämiseen lisää keinoja – myös kalkitus leikkaa peltojen ravinnepäästöjä