Kolme kysymystä Sudanista: Internet palautettiin ja videot raakuuksista leviävät – Keskeistä on, miten valta jakautuu

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on Sudanissa tapaamassa muun muassa sotilasneuvoston ja opposition edustajia.

Sudan
Naisia valkoisissa kaavuissa
Naiset ovat olleet Sudanin mielenosoitusten keskiössä. Khartumilaiset naiset juhlivat vallanjakosopimusta laulaen 5. heinäkuuta.Marwan Ali / EPA

Sudanissa on nähty tänä keväänä naisten vaatimuksia demokratiasta, kansanjuhlia ja teenjuontia kaduilla ja toisaalta mielenosoittajien vaientamista aseilla.

Pohjois- ja Keski-Afrikan risteyskohdan valtio on käännekohdassa. Sudanin sotilasneuvosto ja siviilien oppositiorintama saivat viime perjantaina aikaan sopimuksen vallanjaosta reilun kolmen vuoden siirtymäajaksi. Siirtymäkauden jälkeen maassa järjestetään vaalit.

Keräsimme vastaukset kolmeen kysymykseen siitä, mitkä asiat Sudanin tulevaisuuteen vaikuttavat.

1. Videot raakuuksista leviävät, palautuuko luottamus sotilaisiin?

Internetin katkoksia seuraava NetBlocks-sivusto teki tiistaina (siirryt toiseen palveluun) merkittävän havainnon. Sudanin nettiyhteydet olivat alkaneet palautua vähitellen ennalleen.

Tavalliset sudanilaiset eivät olleet päässeet nettiin viiteen viikkoon. Sosiaalisessa mediassa alkoivat heti levitä videot raakuuksista, jotka tapahtuivat puolustusministeriön luona pääkaupunki Khartumissa 3. kesäkuuta. Niitä on jo jaettu samalla aihetunnisteella satoja tai jopa tuhansia.

Tuon päivän aamuna puolisotilaalliset RSF-joukot alkoivat murskata paikalle asettuneiden mielenosoittajien vastarintaa verisesti. Ylen Sudanista saamien tietojen mukaan uhreja oli ainakin 158, mahdollisesti paljon enemmän. Maata hallitseva sotilasneuvosto määräsi pikaisesti Sudanin teleoperaattorit sulkemaan verkkoyhteydet.

Nettiyhteydet palautettiin vasta useiden oikeuden ratkaisujen jälkeen. Päätökseen lienee vaikuttanut myös siviilien ja sotilaiden välille perjantaina syntynyt sopu.

Vallanjakosopimuksessa Sudanin kenraalit suostuivat tutkintaan kesäkuun alun väkivaltaisuuksista. Silminnäkijät ovat kertoneet RSF-joukkojen muun muassa raiskanneen, hakanneen ja ampuneen mielenosoittajia.

Onkin keskeistä, onnistuvatko Sudanin armeija ja puolisotilaalliset joukot saamaan kansalaisten luottamuksen puolelleen.

Mielenosoittajien leiristä on kuulunut kommentteja, joiden perusteella vallanjakosopimus nähdään pikemminkin välttämättömänä kompromissina kuin suurena voittona. The Economistin haastatteleman protestijohtajan (siirryt toiseen palveluun) mukaan mielenosoittajat eivät edelleenkään luota sotilaisiin ja kyseessä on vasta demokraattisen siirtymän alku.

2. Kenelle valta Sudanissa lopulta jaetaan?

Ratkaisevaa tulevaisuudessa on, miten valta lopulta jakautuu Sudanissa siviiliväestön ja sotilaiden välillä. Siirtymäajan neuvostossa on viisi siviiliä, viisi sotilasjäsentä ja yksi molempien osapuolten valitsema jäsen.

Mielenosoitusten tärkein taustavaikuttaja oli Sudanin toimittajien, lakimiesten ja lääkäreiden liittojen kattojärjestö SPA. Sen tavoitteena oli jopa neljän vuoden siirtymäaika, joka kutistui lopulta kolmeen vuoteen.

Järjestö halusi riittävästi aikaa, jotta Sudania 30 vuotta hallinneen diktaattorin Omar al-Bashirin verkostot saadaan juurittua hallintorakenteista ja uudet puolueet ehtivät muotoutua ennen syksyksi 2022 kaavailtuja vaaleja.

Naisten asemalla on merkitystä Sudanin poliittiselle tulevaisuudelle, sillä he nousivat kevään mielenosoituksissa suureen rooliin. Naiset haluavat aiempaa paremman aseman vanhoillista islamintulkintaa noudattavassa yhteiskunnassa.

Lue täältä Ylen Afrikan-avustajan Liselott Lindströmin juttu naisten roolista kevään mielenosoitusliikkeessä.

Keskeistä on myös, mikä rooli tulevassa hallinnossa on RSF-joukkoja johtavalla kenraalilla Mohamed Hamdan Dagalolla. Häntä pidetään kovien otteiden kannattajana ja henkilönä, joka todellisuudessa päättää tällä hetkellä Sudanin asioista.

The Economistin mukaan (siirryt toiseen palveluun) viime viikon vallanjakosopimus ei uhkaa Dagalon asemaa, vaikka kesäkuun alun väkivaltaan osallistuneilla ei pitäisi olla siirtymäajan hallinnossa sijaa. Dagalo johti mielenosoittajia hakanneita ja ampuneita RSF-joukkoja.

Sotilasneuvoston varapresidentti Mohamed Hamdan Dagalo puhui sunnuntaina kannattajilleen Sudanin pääkaupungissa Khartumissa.
Sotilasneuvoston varapresidentti Mohamed Hamdan Dagalo.Marwan Ali / EPA

Sudanin tulevaisuus riippuu osaltaan myös ulkovalloista, joilla on Sudanissa intressejä. Esimerkiksi Arabiemiraatit tuki pitkään Bashirin hallintoa, kunnes se veti tukensa hieman ennen diktaattorin kaatumista. (siirryt toiseen palveluun)

3. Muuttuuko Sudanin väkivallan kulttuuri?

Mielenosoittajat toivovat muutosta myös Omar al-Bashirin kaadetun hallinnon harjoittamaan väkivallan kulttuuriin. Sudanin lähihistoria Bashirin valtakaudella on veristen konfliktien tahrima.

Viime kuussa väkivaltaan syyllistyneiden RSF-joukkojen tausta on puolisotilaallisissa Janjaweed-asejoukoissa. Ne osallistuivat 2000-luvun alusta viime vuosiin asti jatkuneeseen Darfurin konfliktiin Sudanin hallituksen puolella, Darfurin kapinallisryhmiä vastaan. Janjaweedit tulivat surullisen kuuluisiksi julmuuksista, kuten raiskauksista ja ryöstelystä.

Parhaillaan Sudanissa EU:n edustajana vierailevalle Pekka Haavistolle Darfurin konflikti on tuttu. Hän osallistui vuonna 2007 YK:n erityisasiantuntijana Darfurin rauhanprosessiin.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Hallituksen vastainen erillinen konflikti on ollut käynnissä myös Etelä-Sudanin rajan lähellä Etelä-Kordofanin ja Sinisen Niilin osavaltioissa. Se voimistui vuonna 2011 Etelä-Sudanin itsenäistyttyä Sudanista.

Tämän konfliktin ratkeamisesta on saatu Sudanin keväisten mielenosoitusten ansiosta pieniä toiveita, kun merkittävin kapinaliikkeistä ilmoitti kolmen kuukauden tulitauosta (siirryt toiseen palveluun). Kapinaliike haluaa tukea vallan siirtämistä Sudanissa sotilailta siviileille.

Lisää aiheesta:

Ulkoministeri Pekka Haavisto neuvottelemaan Sudanin tilanteesta EU:n puolesta: "Usein rauhansopimusten pilaajat eivät löydy maan sisältä, vaan ympäriltä"

"Sudaniin pitää saada sellainen rauha, että aseiden ääni ei kuulu kovempaa kuin diplomatian ja kansan ääni" – 21-vuotias aktivisti Ajak Majok uskoo demokratian olevan mahdollinen

Sudanissa rauhanomaisia mielenosoittajia ampuneet joukot saavat epäsuorasti rahoitusta EU:lta

Yle Sudanissa: Alaa Salahista tuli Sudanin kansannousun symboli – nyt häntä vainotaan, mutta hän ei suostu pelkäämään

Yle Sudanissa: Naisille presidentin ero ei riitä – seuraavaksi he haluavat murskata miesten ylivallan

Aiheesta muualla:

Reuters Special Report: Abandoned by the UAE, Sudan’s Bashir was destined to fall (siirryt toiseen palveluun)