Tältä näyttää pelto kaksi viikkoa Suviseurojen jälkeen: "Kuin ison mullilauman tallaama"

Peltojen vuokraaminen Suviseuroja varten sisältää riskejä. Niiden minimoimiseksi peltoja esivalmistellaan jo vuosia aiemmin.

lestadiolaisuus
Asuntoautojen jälkiä Suviseura-alueella.
Ravintolateltan alla olleista lankuista jääneet painaumat ovat vielä selkeästi nähtävillä Matokorven pellossa.Hanna Juopperi / Yle

Muhoksen Matokorven pelloilla on kaksi viikkoa sitten kävellyt noin 80 000 ihmistä. Pellot ovat alkaneet pikkuhiljaa vihertää uudelleen Suviseurojen jäljiltä. Pääkentän alueella ihmismäärän vaikutukset peltojen kuntoon kuitenkin huomaa. Peltoon on jäänyt suuria teltan ääriviivoja mukailevia alueita, joissa ruohon väri on muuttunut keltaiseksi.

Muhokselta alettiin etsiä sopivaa aluetta tämän vuoden Suviseurojen järjestämiseen noin viisi vuotta sitten. OSAO Muhoksen yksikön tilanhoitaja Kimmo Savelan mukaan pelloilla aloitettiin esivalmistelut heti, kun tieto Suviseurojen järjestämisestä tuli. Peltoa kylvettiin Suviseurojen pääalueelle enemmän, sillä tiheä kasvu parantaa kantavuutta.

Peltoa Suviseurojen jäljiltä
Tänä vuonna Oulun seudun ammattioppilaitoksen Muhoksen yksikkö vuokrasi noin yhdeksänkymmenen hehtaarin peltoalueen Suviseurojen käyttöön. Muhoksen OSAO vuokrasi peltoja ensimmäistä kertaa Suviseuroille vuonna 2003.Hanna Juopperi / Yle

Savela tiedostaa, että peltojen vuokraaminen näin suurta tapahtumaa varten sisältää useita riskejä. Pahimmillaan ne voivat mennä runsaan sateen ja suuren ihmismassan vuoksi täysin pilalle.

– Tällä hetkellä pelto näyttää siltä kuin iso mullilauma olisi tallannut sen, Savela kuvailee.

ProAgrian nurmituotannon ja luomun huippuosaaja Olli Valtonen kertoo, että suuri liikenne ja sateet voivat aiheuttaa pelloille tiivistymistä. Tällöin vesi ei pääse tiivistymän läpi salaojitusputkistoon ja voi vaatia uusien salaojien tekemistä maarakenteen korjaamiseksi.

Sään ollessa hyvä, tapahtuman vaikutus peltojen tuottavuuteen on hyvin pieni.

Toimivalla salaojituksella ja vähintään kolmen vuoden ikäisellä nurmella pystytään Valtosen mukaan minimoimaan mahdolliset pelloille aiheutuvat haitat.

Pelto Suviseurojen jälkeen.
Maanomistajat ovat olleet tyytyväisiä Suviseuroilla järjestettävään jätehuoltoon, eikä alueelle ole jäänyt tapahtuman jäljiltä roskia.Hanna Juopperi / Yle

Suviseurojen jälkeen alkaa maanomistajien työ

Tänä vuonna pelloille ei ole aiheutunut tapahtumasta suurta vahinkoa. Muutamia toimenpiteitä peltoalueelle on kuitenkin Suviseurojen jäljiltä tehtävä. Pääkentän ja ravintolateltan alueet kynnetään uudelleen ja ensi keväänä niihin kylvetään uusi nurmi.

– Asuntoautojen ja -vaunujen aiheuttama peltojen epätasaisuus ei ole vakavaa, sillä se korjaantuu niitolla, Savela kertoo.

Puuhaketta asuntoautojen kulkuväyliä varten.
Puuhakkeesta rakennetut kulkuväylät asuntoautoja ja -vaunuja varten pyrkivät suojaamaan peltoja suurilta vahingoilta.Hanna Juopperi / Yle

Peltovahinkoja pyritään minimoimaan jo etukäteen. Pellot salaojitetaan ennen Suviseurojen alkamista, jotta niiden rakenne olisi kantava ja mahdollinen sadevesi menisi kuivatusjärjestelmiin. Rekoille ja kuorma-autoille suunnatut kulkuväylät vahvistetaan kivimurskeella ja pienemmille kulkuneuvoille suunnatut tiet lehtipuuhakkeella. Ympäröivää tieverkkoa täydennetään rakentamalla uusia tieyhteyksiä alueen ympärille.

– Tällä tavalla saadaan lyhennettyä ajouria varsinaisilla peltoalueilla, Kivioja ohjeistaa.

Pelto Suviseurojen jäljiltä.
Rekkoja ja kuorma-autoja varten alueelle tehdään teitä kivimurskeesta. Hanna Juopperi / Yle

Suviseurojen järjestelyosaston puheenjohtaja Arto Kiviojan mukaan Muhoksen maanomistajat ja viljelijät suhtautuivat myötämielisesti peltojen vuokraamiseen tapahtumaa varten.

Suviseuroja järjestettäessä pelloista sovitaan käyttökorvaus, joka sisältää maksun menetetystä tuotosta, mahdollisista kasvuston uusimiskustannuksista ja liikenteen aiheuttamasta urautumisesta. Lisäksi korvauksissa huomioidaan rakennuksien pelloille jättämät jäljet.

Lentokentälle siirtyminen helpottaa valmisteluja

Ensi vuonna Reisjärvellä järjestettävät Suviseurat ovat viimeiset, jotka pidetään peltoalueella. Sen jälkeen tapahtuma siirtyy vähäkäyttöisille lentokentille (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Tänä vuonna Suviseurojen järjestelyosaston puheenjohtajana toimineen Arto Kiviojan mukaan syynä paikan muutokselle ovat vaikeasti ennustettavat sääilmiöt. Runsaiden sateiden sattuessa pellot pehmenevät, joten seuravieraiden kaluston saapuminen alueelle ja alueelta poistuminen edellyttävät vetoavun järjestämistä.

Pelto Suviseurojen jäljiltä.
Uusi nurmi on paikoittain jo alkanut kasvaa Suviseurojen jäljiltä. Palautumiseen kuluu aikaa noin kaksi viikkoa.Hanna Juopperi / Yle

Käytössä olevat suuret asuntovaunut ja -autot vaativat maaperältä kantavuutta. Kivioja kertoo, että turvamääräykset ovat muuttuneet niin, että asuntovaunualueille edellytetään yhä suurempia turvaetäisyyksiä. Tämän vuoksi Suviseurojen järjestämiseen vaaditaan entistä isompaa aluetta.

Kivioja ei usko, että pelloilta pois siirtyminen vaikuttaa tapahtuman luonteeseen. Hänen mukaansa järjestelyt helpottuvat, sillä rakentamisen ja esivalmistelujen määrä vähenee. Lentokentillä on valmiita rakennuksia, sekä vesi-, viemäri- ja sähköverkostoja, joten kaikkea ei tarvitse rakentaa alusta saakka.

Peltoja vuokranneen tilanhoitaja Kimmo Savelan mielestä Suviseurojen siirtyminen pelloilta lentokentille on hyvä ajatus.

– Kyllä se vähentää maanomistajien huolta, Savela kertoo.

Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Lue lisää:

Suviseura-alueella varaudutaan vesisateisiin: murskeella ja puuhakkeella yritetään pitää pelto ehjänä jopa 75 000 ihmisen jalkojen alla

Entisen Lentosotakoulun alue Kauhavalla on jatkossa suurten yleisötapahtumien järjestämispaikka

Bloggaajat Mustarttu ja Viena K. ovat entisiä lestadiolaisia, mutta käyvät Suviseuroissa – “Kuin mitkä tahansa festarit ilman örveltämistä”