Näin potkunyrkkeilijältä onnistuu Bottle Cap Challenge – kiinnostava some-haaste on kotikutoinen, mutta ilmiöksi nouseminen vaatii paljon muutakin

Some-haasteisiin osallistujat voidaan jakaa kahteen leiriin: nopeisiin innostujiin ja luoviin kokeilijoihin.

Internet-ilmiöt
Bottle Cap challenge
Katso videolta, kun potkunyrkkeilijä Lauri Suomela kokeilee haastetta ja valmentaja Antti Sariola kertoo, miten haaste kannattaa toteuttaa.

Oululaisessa nyrkkeilysalissa potkunyrkkeilijä Lauri Suomela valmistautuu haasteeseen. Mies lämmittelee ja venyttelee. Valmentaja nostaa pullon käteensä.

Ensimmäinen yritys epäonnistuu, mutta toisella kerralla korkki lentää pullon suusta. Haaste on onnistunut.

– Olisi se vähän paremminkin voinut mennä. Ensimmäisellä yrittämällä olisi pitänyt lähteä, Suomela tuumaa.

Katso yllä olevalta videolta Suomelan suoritus.

Kyseessä oli Bottle Cap Challenge -niminen haaste, joka on viimeisin viraalihitiksi noussut some-haaste. Bottle Cap Challenge aihetunnisteella löytyy Instagramista jo yli 250 000 videota.

Haasteen ideana on potkaista pullon suusta korkki auki takakierrepotkulla. Potkunyrkkeilijä Suomelalle helppo nakki.

– Kyllä tuota potkua on treenattu ennenkin ja joskus matsissakin käytetty. Se tulee luonnostaan.

Yhteenkuuluvuuden tunne innostaa haasteisiin

Bottle Cap Challenge ei ole ensimmäinen eikä todennäköisesti viimeinen some-haaste, joka on saanut ihmiset innostumaan ympäri maailmaa. Sen edeltäjiä ovat esimerkiksi kanelihaaste, jossa piti syödä kanelia lusikallinen. Tai oluthaaste, jossa piti kumota tuopillinen olutta yhdellä huikalla. Suoritukset tuli tietenkin kuvata.

Kanelihaaste on ollut olemassa jo 2000-luvun alkupuolella, mutta se heräsi uudelleen henkiin vuonna 2012 (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti). Kaljahaaste kiersi somessa vuonna 2014.

Mikä haasteissa kiehtoo ihmisiä? Some-asiantuntija Harto Pöngän mukaan yhteenkuuluvuuden tunne on ainakin yksi tekijä. Sosiaalisessa mediassa on kyse nimenomaan yhteisöllisyydestä ja haasteeseen osallistuminen on rento ja hauska tapa ottaa osaa yhteiseen juttuun.

Haasteissa on myös useimmiten jotain erikoista, joka kiinnittää ihmisen huomion. Tai yllyttää ihmisen näyttämään taitonsa, kuten Bottle Cap Challengessa.

– Yleensä ne ovat jollain tavalla yllättäviä, Pönkä kertoo ja jatkaa.

– Haasteeseen osallistuminen on myös yksi keino tuoda sosiaalisessa mediassa omaa persoonaa esiin.

Ne ketkä tämän tyyppisiin haasteisiin osallistuvat jakaantuvat LM Somecon luovan konsultin Lotta Kinnusen mukaan kahteen leiriin.

Ensimmäisenä mukaan lähtevät ne, jotka innostuvat haasteen erikoisuudesta ja haluavat päästä testaamaan sitä itse. Seuraavaksi mukaan lähtevät sellaiset ihmiset, jotka haluavat viedä haasteen hieman pidemmälle. Tuoda siihen jotain erilaista, jännittävää ja omannäköistä.

– Esimerkiksi Bottle Cap Challengea on lähdetty tekemään twerkkaamalla. Eli villisti takapuolta heiluttamalla viskataan korkki pois pullosta.

Miten saada aikaan viraali-ilmiö?

Vaikka erilaisia haasteita liikkuu sosiaalisessa mediassa pilvin pimein, harva niistä nousee Bottle Cap Challengen tapaiseksi viraali-ilmiöiksi. Jotta haasteesta tulee sellainen, pitää sen täyttää muutama vaatimus.

– Sen tulee olla hauska tai hyvin tunteita herättävä. Sen pitää erottua erikoisuudellaan kaikkien kissakuvien- ja videoiden sekä maisemavalokuvien joukosta, Harto Pönkä sanoo.

Haasteen pitää myös saada näkyvyyttä. Pöngän mukaan tyypillistä on, että haaste muuttuu viraali-ilmiöksi, kun joku näkyvä some-vaikuttaja, tubettaja tai julkkis, jolla on hyvin paljon seuraajia, osallistuu siihen tai laittaa sen alulle.

Tähän mennessä Bottle Cap Challengeen on osallistunut (siirryt toiseen palveluun) (MTV-uutiset) ainakin näyttelijä Jason Statham ja suomalaisista julkkiksista esimerkiksi Aku Hirviniemi ja Jethro Rostedt.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Haasteiden ei tarvitse välttämättä olla millään tavoin ennalta suunniteltuja. Pönkä ajattelee, että tärkeämpää on se, että se on jollain tapaa erikoinen tai kuvaa jotain asiaa hyvin osuvasti.

– Usein esimerkiksi viraalisti leviävät meemikuvat ovat sellaisia, että niissä on joku hyvin kuvaava ilme jollakin henkilöllä. Ja joku lyhyt videoklippi voi olla todella hauska riippumatta siitä, miten teknisesti laadukas tai hyvin suunniteltu se on.

Jos haaste, oli se sitten video tai kuva, on liian suunnitellun näköinen, liian yritysmäinen tai mainosmainen, ei se välttämättä ole omiaan lisäämään viraaliarvoa.

– Silloin se ei ole niin sanotusti katu-uskottava. Sellainen kotikutoisuus on eduksi, ja muilla on matalampi kynnys osallistua haasteeseen, Pönkä sanoo.

LM Somecon luova konsultti Lotta Kinnunen korostaa, että haasteet eivät voi koskaan elää ilman sosiaalista mediaa. Jos haasteesta haluaa saada viraalihitin, se pitää pystyä dokumentoimaan selkeästi ja jakamaan helposti.

Kinnusen mukaan on tärkeä pohtia myös sitä, mihin lokeroon haaste uppoaa. Eli onko haasteen tarkoitus olla kantaaottava vai halutaanko haasteesta sellainen, että ihminen voi tuoda siihen omaa tarinaansa.

– Vai onko se ihan selvästi sellainen kepeämpi, hiukan epätavanomainen, kreisi juttu, missä haasteeseen osallistuja pääsee irrottelemaan.

Viraali some-haasteiden elinkaareen kuuluu Kinnusen mukaan se, että ne nousevat, mutta myös laskevat rajusti. Joten jos viraalihaasteen saa läpi, ei se kestä ikuisesti.

Some-haaste on myös vaikuttamisen väline

Some-haasteilla voidaan myös vaikuttaa ja muuttaa ihmisten asenteita. Hyvänä esimerkkinä tästä on Me too -kampanja, joka alkoi eräänlaisena some-haasteena.

Kampanja sai alkunsa, kun yhdysvaltalainen näyttelijä Alyssa Milano lähetti tviitin, jossa hän kehotti seksuaalista ahdistelua kokeneita naisia ja miehiä vastaamaan hänen tviittiinsä "me too", minä myös.

Kahden vuorokauden kuluessa hashtagia oli käytetty Twitterin mukaan lähes miljoona kertaa. Facebookissa päivityksiä, kommentteja ja reaktioita oli samassa ajassa 12 miljoonaa 4,7 miljoonalta eri käyttäjältä.

Hieman samankaltaisen some-haaste oli myös muutaman vuoden takainen, Suomen lukiolaisten liiton aloittama, Kutsu mua -kampanja.

Sen ideana oli ottaa kuva itsestään paperin kanssa, jossa lukee kaksi sanaa: toinen kuvaa sitä lokeroa, johon ihminen on yritetty tunkea, tai jolla häntä on haukuttu ja toinen sellaista ominaisuutta, jonka hän tahtoisi muiden näkevän ja muistavan. Haasteella haluttiin kiinnittää huomiota kiusaamiseen.

Samaan kategoriaan menee myös muutaman vuoden takainen Ice Bucket Challenge, jossa ihmiset videoivat, kun he kaatoivat päällensä sangollisen jäävettä. Kampanjan tarkoitus oli lisätä tietoutta ASL-sairaudesta.

– Tämänkaltaisilla haasteilla voi olla todella isoja vaikutuksia. Me too on äärimmäisen hyvä esimerkki siitä, miten tavallisista ihmisistä löytyi valtava voima, joka vyöryi joka puolelle ja muutti asioita äärimmäisen lyhyessä ajassa ja nosti isoja asioita keskusteluun, Kinnunen sanoo.

Vaikka Me too ja Kutsu mua -tyyppisillä kampanjoilla voi olla paljon voimaa, ei niillä aina ole käytännön hyötyä.

Esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöt voivat Kinnusen mukaan kamppailla sen kanssa, miten haasteen lisäksi saataisiin kerättyä rahaa ja vapaaehtoisia auttajia, eikä pelkästään klikkejä somessa.

Osa haasteista vaarallisia

Some-haasteilla on myös huonot puolensa. Useimmiten haittapuolet ovat Kinnusen mukaan selkeimpiä hulluimmissa haasteissa, kuten esimerkiksi aiemmin mainitussa kanelihaasteessa.

– Se vei sairaalaan valtavan määrän ihmisiä. Kun kanelia syö, aiheuttaa se tukehtumisreaktion ja yskimistä, jolloin kanelia menee keuhkoihin, jossa se voi aiheuttaa arpeutumista.

Muita vaarallisia somessa levinneitä haasteita ovat olleet muun muassa Tide Pod Challenge (siirryt toiseen palveluun) (Mtv-uutiset), jossa ihmiset ottavat suuhunsa pesuainetabletteja ja purevat ne rikki ja Kiki Challenge (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti), jossa piti tanssia Draken In My Feelings -kappaleen tahtiin kadulla. Se kehittyi nopeasti pisteeseen, jossa haaste toteutettiin poistumalla ensin liikkuvasta autosta.

Helsingin Sanomat kirjoitti (siirryt toiseen palveluun)tämän vuoden tammikuussa, että YouTube kieltää vaarallisia haasteita ja piloja käsittelevien videoiden julkaisemisen palvelussaan.

– Kekseliäisyys ja kokeilunhalu voivat johtaa siihen, että videoita kuvataan vaarallisissa paikoissa tai lähdetään koko ajan pidemmälle ja pidemmälle siinä, kuka tekee isoimman teon.

Innostutko sinä some-haasteista? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.