Uhanalaisia tunturikoivuja tutkitaan harvinaisen laajasti – Metsähallituksen tutkijaryhmä liikkuu Pohjois-Lapissa

Myös poroaitakeskustelusta tunnettu Mallan luonnopuisto on yksi kohteista, jossa tarkastellaan tunturimittarituhoja.

tunturikoivu
Kilpisjärven Saana-tunturi kylpee keskiyön auringossa.
Metsähallitus tarkastelee on ottanut tutkimuskohteekseen eri koivikkotyyppejä usealta eri alueelta. Myös Kilpisjärven Saanan ympäristössä liikutaan tänä kesänä.Kaisa Siren / AOP

Metsähallitus tekee harvinaisen tunturikoivikkokartoituksen Pohjois-Lapissa. Kohteita eri puolilta 5 000 hehtaarin luonnonsuojelu- ja erämaa-alueelta on otettu näin laajasti tarkasteluun viimeksi 1990-luvun lopussa. Metsähallitus haluaa tietää, missä kunnossa erityyppiset koivikot tällä hetkellä ovat.

– Tunturikoivikot ovat yhtenä suojeluperusteena Natura-alueille.Meillä on EU:lle velvollisuus raportoida tunturikoivikoiden tilasta, suojelubiologi Saara Tynys.

Kartoituksessa tarkkaillaan koivikkojen rakennetta ja uusiutumista. Tynys kertoo, että tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi seuraavassa Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa.

Viime vuoden lopulla julkaistussa uhanalaisuusarvionnissa listattiin seitsemän uhanalaista tunturikoivikkotyyppiä.

Porojen kesälaitumet eivät syynissä

Tunturikoivikkoja nakertavat yhä useammin erilaiset tuhohyönteiset ilmaston lämmetessä. Lisäksi porojen laidunkuormitus, varsinkin kesälaidunalueilla, kuluttaa luontoa.

Saara Tynyksen mukaan kesälaitumia ei kuitenkaan tässä tutkimuksessa oteta erityiseen tarkasteluun. Tosin viime aikoina poroaitakeskustelun keskiössä olleella Enontekiön Mallan luonnonsuojelualueella aiotaan käydä.

– Keräämme ja päivitämme myös Kilpisjärven Saanan ja Mallan alueella tunturimittarituhojen laajuuksia tänä kesänä, Saara Tynys kertoo.

Tosin Metsähallitus haluaa tutkimuksen tuovan aineksia myös maankäyttöön hallitsemallaan alueella.

– Metsähallitus ei sinänsä säätele poronhoidosta. Mutta voihan olla, että saisimme joskus sellaisia hankkeita aikaiseksi, jossa pystyttäisiin ottamaan näitä asioita huomioon, pohtii Lapin luontopalveluiden aluejohtaja Jyrki Tolonen Metsähallituksesta.

Tutkimus ainakin tämän kesän ajan

Metsähallituksen Lapin luontopalvelut tutkii tunturikoivikkoja ainakin tänä kesänä, aina syyskuulle asti. Tarvittaessa kartoitusta jatketaan ensi kesänä.

Tutkimuskohteet on valittu paitsi koivikkotyypin mukaan myös niin, että ne sijaitsevat eri puolilla Metsähallituksen hallitsemaa luonnonsuojelu- ja erämaa-aluetta. Kartoitusta tehdään Enontekiöllä, Inarissa, Utsjoella ja Sodankylän pohjoisosissa.

Tunturikoivikkojen mittarituhoista on viimeisen vuosikymmenen aikana tehty myös paikallisia satelliittitutkimuksia, kerrotaan Turun yliopistosta. Kartoitukset on tehnyt Luonnonvarakeskuksesta eläkkeellä jo oleva tutkija Kari Mikkola.

Lisää aiheesta:

Tuhohyönteiset leviävät Lappiin ilmaston lämmetessä – tunturikoivun hyvinvointi veitsenterällä

Tutkija: Porojen kesälaidunnus estää hallamittarin syömien koivikkojen toipumisen