Saarelan perhe avasi kotinsa ja sydämensä sijoituslapsille – "Sisaruus ei vaadi biologisia siteitä"

Sijaisperheistä on jatkuva pula: edes puolet sijoitetuista lapsista ei ole perhehoidossa.

Sijaisvanhemmuus
Lapsia kiikkumassa.
Saareloiden pihalla lapsille riittää tekemistä.Kalle Niskala / Yle

Kokkolalaisen omakotitalon pihassa on polkuautoja, keinut, trampoliini, jalkapallokenttä, leikkitalo, kissojen ulkoilutilat ja oravan häkki. Kauniina päivänä vilinää riittää, sillä lapsia on neljä. Toisinaan paikalla on äidin siskontyttökin.

Neljä vuotta sitten Saarelan perheen lapsiluku kasvoi yllättäen kahdella. Perheeseen tulivat asumaan sisarukset, tyttö ja poika. Saarelat olivat näet päättäneet ryhtyä sijoitusperheeksi ja ottaa siipiensä suojaan huostaanotetut sisarukset.

– He ovat kuin omia lapsiamme. Myös meidän pojista on huomannut, että sisaruus ei ole pelkästään biologista. Tämä on niin meidän juttu! sanoo Tiina Saarela.

Päätös ryhtyä sijaisperheeksi kypsyi vähitellen. Tiina Saarela alkoi puhua asiasta miehelleen, joka sanoi lopulta, että katsotaan valmennuksen jälkeen, mitä tehdään. Kahdeksan kuukauden koulutus toi varmuuden, että tähän lähdetään mukaan.

Ari-Pekka Saarela tuumii nyt, ettei katua ole tarvinnut.

– Tosi hyvin arki sujuu, eikä mitään isompia ongelmia ole.

Ihmisiä kotiovellaan.
Tiina ja Ari-Pekka Saarela sekä perheen biologiset lapset Roni ja Saku.Kalle Niskala / Yle

Sijaisperheistä on jatkuvasti kova pula. Tuoreimpien tilastojen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista vajaat 42 prosenttia oli perhehoidossa (Perhehoitoliitto (siirryt toiseen palveluun)).

Helsingin kaupungin perhehoidolla on noin 470 omaa sijaisperhettä ja huostaanotetuille lapsille on entistä vaikeampaa löytää sopivaa perhettä.

Perheitä kaivataan kipeästi esimerkiksi Seinäjoella ja Vaasassa, ja uusi koulutus on suunnitteilla syksylle Keski-Pohjanmaalla. Myös esimerkiksi Savonlinnassa pula perheistä on johtanut siihen, että lapsia sijoitetaan paljon laitoksiin.

Ovi auki myös päivystyslapsille

Neljän lapsen perheessä arki on kiireistä, vaikka perheen äiti ei käy kodin ulkopuolella töissä. Ruokaa saa olla laittamassa jatkuvasti. Arjen sekaan mahtuu erilaisiakin hetkiä: äskettäin palattiin lomareissulta.

Viime syksynä Saarelat päättivät, että heillä on tilaa vielä uusille lapsille. He lähtivät mukaan päivystysperherinkiin eli ovat jatkuvassa valmiudessa ottamaan vastaan kiireellisesti huostaanotetun lapsen, vaikka tunnin varoitusajalla.

– Kyllähän siinä voi arki mennä kovinkin sekaisin. Voi olla, että lapsi on hyvin pieni ja nukkuu vaikka vielä päiväunia, kertoo Tiina-äiti.

Lapsen piirustuksia seinällä.
Kalle Niskala / Yle

Kiireellisesti sijoitetut lapset saattavat viivähtää perheessä vain hetken. Tyypillinen sijoitusaika on kuukausi. Silloin pitää olla valmis luopumaan lapsesta, jota on hoivannut. Lastensuojelun tavoite on lopulta yhdistää sijoitettu lapsi ja biologinen perhe.

– Sijoituslapsia hoitava joutuu olemaan joustava. Hänen täytyy ymmärtää, että tästä lapsesta joutuu vielä luopumaan. Jokainen heistä vie palan sinua mennessään.

Vuosien varrella on koettu, että vertaistuki on todella tärkeää. Sijoitusperheet tapaavat toisiaan ja jakavat kokemuksiaan asioista, joita minkään muunlainen perhe ei voi kokea. Uusperheenkin tilanne on erilainen, vaikka siinäkin elämään tupsahtaa muita kuin biologisia lapsia ja sisaruksia.

Lapsen mukana perhe ja suku

Kun lapsi sijoitetaan perheeseen pitkäaikaisesti, hän on koko ajan yhteydessä myös biologiseen perheeseensä, muistuttaa Tiina Saarela.

– Elämään tulee tosiaan mukaan myös lapsen perhe ja suku. Sijoitusperheen täytyy pystyä yhteistyöhön lapsen sukulaisten kanssa. Meillä on onneksi oikein lämpimät välit lasten äitiin.

Lapset katselevat akvaariota.
Roni ja kylässä ollut äidin siskontyttö Usva katselevat akvaariokaloja. Lemmikit ovat hyvä väylä luottamuksen rakentumiselle.Kalle Niskala / Yle

Saareloilla on neljän lapsen lisäksi myös lemmikkieläimiä: kissoja, akvaariokaloja ja siperianmaaorava. Niillä on ollut yllättävän iso merkitys.

– Usein sijoitettavalla lapsella on vaikeuksia luottaa ihmisiin ja ongelmia tunnepuolella. Eläimien kautta on löytynyt helposti turvaa. Seuraavaksi luottamus on rakentunut perheen lasten kanssa. He sitten ovat ohjeistaneet vaikka hampaiden pesussa.

Tiina Saarela on iloinen siitä, että perheen omat lapset ovat aina ottaneet sijoitetut lapset todella hyvin vastaan. Esikoisella tosin oli alkuvaiheessa hiukan vaikeuksia sopeutua, mutta jatko on sujunut mallikkaasti. Lapset jopa iloitsevat hätäsijoitetuista lapsista: on mukavaa, kun saadaan uutta seuraa.

Palkinto tulee tunnetasolla

Sijaisperheistä on kova pula, mutta mitä sellaisena toimiminen tavalliselle perheelle antaa?

– Palkitsevinta ovat ne lapset. Että saa hoivata heitä ja näkee kehityksen. Mekin olemme selvästi tulleet eteenpäin näissä neljässä vuodessa. Ja biologiset lapset ovat saaneet tässä ihanat sisarukset, sanoo Tiina Saarela.

Samoilla linjoilla on Ari-Pekka Saarela.

– Kun näkee, että lapsilla on hauskaa ja että että he leikkivät yhdessä, se palkitsee. Ja jos on ollut jotakin oireita meille tulleilla ja huomaa, että ne ovat helpottuneet ja lapsi voi hyvin ja on iloinen, niin siitä saa paljon.

Lapsia pelaamassa jalkapalloa.
Neljästään saadaan aikaiseksi parempi peli kuin kaksistaan.Kalle Niskala / Yle

Sijaisperheen äiti arvioi, että joitain vaatimuksia sijaisperheeksi ryhtyjille on. Ne löytyvät tunnetasolta.

– Täytyy pystyä kiintymään lapseen, joka ei ole sinun omasi. Ja hänestä pitää pystyä aikanaan myös luopumaan. Toisaalta täytyy olla sen verran joustava, että tulee toimeen sijoituslapsen perheen ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Viranomaisille täytyy olla hyvin avoin, ja heille joutuu jakamaan asioita perheestään.

Hätäsijoitusperheenä toimimisen edellytyksenä on, että toinen vanhemmista ei ole mukana työelämässä.

Perhe saa päivystyskorvauksen ja hoitopalkkion hätäsijoitustoiminnasta. Pitempiaikaisesta sijaisperhetoiminnasta saa hoitopalkkion ja kulukorvauksen.

– Joku aina luulee, että tätä tehdään rahasta. Jos tämä olisi huipputuottavaa, niin miksi sitten useampi ei ryhdy tähän, vaan sijaisperheistä on pulaa? hymähtää Tiina Saarela.