Surumielisyyttä ja vaikeuksia naapurin kanssa – tämä yhdistää Suomea, Kreikkaa, Portugalia ja Irlantia, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Anna Karismo

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Eurooppa
Anna Karismo
Eurooppa-kirje tulee tänään kirjeenvaihtaja Anna Karismolta.Anna Karismo, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle

Suomi, Kreikka, Portugali ja Irlantihan ovat kuin neljä marjaa!

Kaikki neljä sijaitsevat EU:n ulkorajoilla äärikolkissa: koillisessa, kaakossa, lounaassa, luoteessa. Kaikilla on iso naapurimaa, joka aiheuttaa niissä jonkinlaista pikkuveli- tai pikkusisko -syndroomaa. Kaikkien suhde suureen naapuriin on ollut historiassa sotaisa, ja välit ovat yhä enemmän tai vähemmän herkät.

Meri on kaikille neljälle elintärkeä.

Kansojen luonteissa on eroja, mutta on myös paljon yhdistäviä piirteitä: suoraviivaisuutta, teeskentelemättömyyttä, surumielisyyttä, rosoisuutta. Maiden musiikki on usein melankolista ja mollivoittoista.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Tämä ajatus palasi usein mieleen, kun kävelin Ateenan katuja viime viikonvaihteessa Kreikan vaaleja seuraten.

Politiikassa jos missä Kreikka poikkeaa kuitenkin Suomesta jyrkästi. Siellä kansalaiset äänestävät kerta toisensa jälkeen valtaan vanhojen mahtisukujen edustajia, niin myös tällä kertaa. Mitsotakisin dynastian vesa Kyriakos Mitsotakis nousi uudeksi pääministeriksi.

Hänen puolueensa on oikeistolainen Uusi demokratia, ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, seuraavissa vaaleissa on taas vasemmiston vuoro.

Aiemmin vallassa vuorottelivat Uusi demokratia ja sosialistipuolue Pasok, nyt Pasokin paikan on ottanut Syriza. Radikaalipuolueena alunperin tunnettu Syriza (siirryt toiseen palveluun) loivensi kantojaan hallitusvuosien aikana ja joutui viemään tiukan menokuurin läpi Kreikassa (siirryt toiseen palveluun).

Nyt Syrizasta on tullut äärivasemmistolaisen sijaan jonkinlainen demaripuolue.

Erään kreikkalaisen sanoin: “Me valitamme aina ja vaadimme muutosta. Sitten äänestämme vaaleissa vallanvaihtoa. Heti kun uusi hallitus nousee valtaan, alamme taas valittaa ja vaatia muutosta.”

Lue täältä kollegani Petri Raivion reportaasi Kreikasta parin vuoden takaa: Seitsemän vuotta säästökuuria – Missä se kehitys on?

EU:n kärkiehdokkaat on kuopattu! Brysselin öissä koottiin viime viikolla monimutkainen nimityspaketti, jossa EU-parlamenttivaalien kärkiehdokasmenettelystä tehtiin romua, arvioivat tutkijat politiikan toimittajan Maria Stenroosin haastattelussa.

Samaa mieltä oli komission uudeksi puheenjohtajaksi ehdolla oleva saksalainen Ursula von der Leyen keskiviikkona: komission puheenjohtajan valintatapaa pitää uudistaa (siirryt toiseen palveluun).

Von der Leyen suunnittelee kuitenkin antavansa nimityskisassa hävinneiden demareiden ja liberaalien kärkiehdokkaille Frans Timmermansille ja Margrethe Vestagerille näkyvät paikat komissiossa. Tapasin eilen kilpailukomissaarina toimivan Vestagerin, hänen haastattelunsa löydät lähipäivinä Ylen kanavilta.

Von der Leyenin noususta komission johtoon ei ole vielä takuita. Hänen pitää saada valinnalleen parlamentin hyväksyntä ensi viikolla. Kriittisimpiä ovat demarit (siirryt toiseen palveluun) ja vihreät (siirryt toiseen palveluun).

Vihreät ilmoitti jo keskiviikkona (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtajansa Ska Kellerin suulla, että puolue ei aio äänestää von der Leyenin puolesta.

Von der Leyen olisi ensimmäinen nainen EU-komission johdossa. Jos hän tulee valituksi, hän aikoo pyytää jokaiselta EU-maalta sekä mies- että naisehdokkaan komissaariksi, ja koota sukupuolten 50/50-tasapainon. Lähettääkö Suomi puheenjohtajaehdokas Jutta Urpilaisen ohella myös komissaarinpaikkaa tavoitelleen Eero Heinäluoman nimen von der Leyenin pohdittavaksi?

Pääministeri Antti Rinne kävi keskiviikkona esittelemässä Suomen EU-puheenjohtajuuskautta Berliinissä. Hänen rinnallaan esiintyi taas vapiseva liittokansleri Angela Merkel. Voit lukea lisää vierailusta täältä.

#SOMESSA Mitä tekee Boris?

insta-revinnainen-17112019.png
Instagram

Runsaan viikon kuluttua ratkeaa, kenestä tulee Britannian seuraava pääministeri Theresa Mayn jälkeen. Ennakkosuosikki on konservatiivipuolueen Boris Johnson. Johnson on kovan linjan brexitööri, ja hänen tulevia liikkeitään arvuutellaan jo kiivaasti somessa. Instagramista löytyy myös paljon häneen liittyviä vitsejä ja meemejä.

#FAKTA: Suomi laajakaistoissa keskisarjalainen

Laajakaistaliittymät
Yle / Joel Kanerva

EU on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen. Vuoteen 2020 mennessä vähintään puolet laajakaistaliittymistä tulisi olisi nopeudeltaan vähintään 100 megabittiä sekunnissa. Koko EU:n tasolla vuoden 2017 puolivälissä kriteerit täyttävä laajakaista oli 15 % kotitalouksista.

Nopeiden laajakaistojen määrässä mitattuna kärjessä ovat Ruotsi, Romania ja Belgia. Suomi on laajakaistanopeuksien keskisarjalainen. Vuoden 2017 puolessa välillä 100-megaisten liittymien osuus oli Suomessa alle 20 prosenttia ja viimeisimmän vuoden 2018 mittauksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) 37 %.

Vuoden 2025 strategisiin tavoitteisiin sisältyy muun muassa keskeytymätön 5G-palvelu kaikilla kaupunkialueilla ja kaikilla keskeisillä maaliikenneväylillä sekä kaikkiin kotitaloukseen mahdollisuus saada vähintään 100 megabitin yhteys.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Kaikkien aikojen nuorin meppi, Suomen Saksa-ongelma ja Ylen EU-visa

Peter-Hansen
Kira Peter-Hansenia äänestivät pääosin nuoret, mutta hän on saanut palautetta jo vanhemmiltakin kannattajiltaan. Petri Raivio / Yle

Viime viikolla europarlamentissa aloitti runsaasti kokeneita konkareita, mutta joukossa on myös koko parlamentin historian nuorin meppi. Ylen haastattelussa 21-vuotias tanskalainen Kira Peter-Hansen kertoo, mitkä asiat parlamentin käytännöissä ihmetyttävät ja missä asioissa nuoret voivat olla kuusikymppisiä parempia asiantuntijoita.

Tällä viikolla pääministeri Antti Rinne (sd.) tapasi Berliinissä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin. Merkel johtaa riitaisaa hallitusta, ja Saksan hallituksen riitelystä saattaa hyvin tulla myös Suomen ongelma, kirjoittaa analyysissään Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Saksassa moni arvioi hallituksen kaatuvan vielä tämän vuoden aikana, kesken Suomen EU-puheenjohtajuuskauden.

Suomen juuri alkanut EU-puheenjohtajuuskausi tuo maahan tuhansia kokousvieraita toimittajista poliitikkoihin. Ylen visalla voit kokeilla, kuinka kartalla olet unionin asioista.

Puheenjohtajakaudellaan Suomi yrittää leipoa yhteen EU:n monivuotisen budjettikehyksen ja oikeusvaltion. Hankalaksi yrityksen tekee se, että rahoituskehys on hyväksyttävä yksimielisesti. Lue täältä, miten Suomi aikoo ratkaista kiperän kysymyksen.

ENSI VIIKOLLA: Parlamentin viimeinen viikko ennen lomia, Niinistö Pariisiin

Tulevana sunnuntaina presidentti Sauli Niinistö matkustaa Pariisin juhlimaan Ranskan 230:ttä itsenäisyyspäivää kollegansa Emmanuel Macronin kutsusta. 14. heinäkuuta on Bastiljin valtaamisen ja länsimaisen demokratian synnyn juhlapäivä. Päivästä alkoi Ranskan suuri vallankumous vuonna 1789.

Niinistö seuraa perinteistä sotilasparaatia Champs-Elyseés-kadulla. Luvassa on poikkeuksellisen näyttäviä juhlallisuuksia; esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump halusi paraatin nähtyään samanlaisen Yhdysvaltoihin.

Loma koittaa! Ensi viikko on viimeinen parlamentin täysistuntoviikko Strasbourgissa ennen Keski-Euroopan seisahtumista elokuuksi. Uuden EU-puheenjohtajamaan Suomen hallitus käy esittäytymässä täysistunnossa. Mepit äänestävät myös muun muassa Ursula von der Leyenin nimityksestä.

Terveisin Anna

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Jos tykkäsit, kerro kavereillekin Kirjeen voi tilata tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Jos keksit parannusehdotuksia, kerro meille! Voit lähettää meille kysymyksiä ja vinkkejä vastaamalla tähän viestiin. Bon weekend!