Hoitajilla huoli vanhusten hoitotarpeiden huomioimisesta – "Miten tämä on voinut mennä näin päälaelleen?"

Hoivakohun jälkeen lisääntyneet viestit vanhusten hoitoisuustarpeen laiminlyönneistä yllättivät SuPerin asiantuntijan.

vanhustenhoito
Vanhus kotihoidossa
Hoivakotien asiakkaiden hoitoisuus ja toimintakyky vaikuttavat vaadittuun henkilöstömäärään. Kuvan henkilö ei liity artikkeliin. Arkistokuva.Mikko Savolainen / Yle

Vanhusten hoitoisuustarpeen huomiointi hoivakotien henkilöstömitoituksissa herättää kasvavaa huolta hoitajien keskuudessa. Hoitoisuudella tarkoitetaan vanhuksen yksilöllistä toimintakykyä ja päivittäisen hoidon tarvetta.

Pelkästään toukokuusta heinäkuun puoliväliin Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenistöltä on tullut useita kymmeniä yhteydenottoja liiton toimistoon.

Kehittämisyksikön asiantuntijan Elina Kiurun mukaan asia on ollut huolenaihe jo vuosia, mutta yllättäen yhteydenotot ovat lisääntyneet alkuvuoden vilkkaan hoivakeskustelun jälkeen.

– Nyt on ollut jokin uusi trendi, ettei asiakkaiden hoitoisuutta ja toimintakykyisyyttä tarvitse huomioida henkilöstömitoituksessa. Hoitoisuussuositus ja vanhuspalvelulaki nimenomaisesti perustuvat siihen, että hoitoisuus ja toimintakyky vaikuttavat vaadittuun henkilöstömäärään, toteaa Kiuru.

Kehitys on Kiurusta huolestuttava, sillä hoivakeskustelun ollessa kuumimmillaan hän ja liiton hoitajajäsenet odottivat täysin päinvastaisia vaikutuksia.

– Olen ihmetellyt miten tämä on voinut mennä näin päälaelleen. Jotenkin tuntuu niin kummalliselta, että tämän kriisin jälkeen ollaan edelleenkin näin lapsen kengissä, pohtii Elina Kiuru.

Asiakkaille tehtävien toimintakykyarviointien pohjalta määritellään koko yksikön laskennallinen mitoitustarve sekä asiakaskohtainen hoitotarve.
Asiakkaille tehtävien toimintakykyarviointien pohjalta määritellään koko yksikön laskennallinen mitoitustarve sekä asiakaskohtainen hoitotarve.Asmo Raimoaho / Yle

Resurssien tarve myös elää jatkuvasti asiakkaiden kunnon mukaan. Vanhusten toimintakyky yleensä laskee iän karttuessa ja sairauksien edetessä, ja Kiuru perää yrityksiltä reagointikykyä muuttuviin tilanteisiin.

Kiuru kertoo esimerkin, jossa työnantajan edustaja oli kertonut henkilöstölle, ettei palvelun ostanut kaupunki niin odotakaan hoitoisuustarpeen huomioimista. Vain asiakkaiden pääluku ratkaisee.

Yhteydenotto kaupunkiin paljasti, että sopimukseen oli kirjattu vaatimukset riittävästä resurssoinnista – Elina Kiurun mukaan hieman löyhin sanankääntein, mutta kuitenkin.

Esperi: hoitotarve ja sen hinta eivät kulje käsikkäin

Esperi Caren henkilöstöjohtaja Maria Pajamon mukaan tilaajakuntien palvelusopimusten nykyiset mallit ja käytännöt vaihtelevat eivätkä aina välttämättä tue laadukkaan hoivan toteutumisedellytyksiä.

– Asukkaiden hoitoisuuden kehittyminen ja palvelusta maksettava hinta eivät kulje käsi kädessä. Vastuullisen sopimisen periaatteiden mukaisesti olemme aloittaneet kuntien ja kaupunkien kanssa neuvottelut siitä, mitä asukkaidemme hyvään hoivaan todellisuudessa ja arjessa tarvitaan, kertoo Pajamo.

Todellinen hoivan tarve tulisi Pajamon mukaan arvioida yhteismitallisin välinein, kuten Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän RAI-arviointijärjestelmän perusteella. Palvelusopimuksissa pitäisi määritellä selkeästi eri palveluluokat ja niiden hinnat sekä se, kuinka usein arvioinnit tarkistetaan. Tämän tulisi Esperin mukaan koskea myös palveluseteleitä.

Hoitoisuuden tarpeen huomioimiseksi Esperin yksiköissä on tehty toimenpiteitä, joiden avulla hoitajien tulisi pystyä keskittymään entistä paremmin varsinaiseen hoitotyöhön.

– Olemme lisänneet avustavan henkilöstön määrää ja käynnistäneet esimerkiksi hoiva-avustajakoulutuksen, kertoo henkilöstöjohtaja Maria Pajamo.

Esimerkki hoitohenkilöstön suunnitellusta mitoituksesta tehostetussa palveluasumisessa. Toteutunut henkilöstömitoitus puolestaan tarkoittaa mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus on korvattu sijaisilla.
Esimerkki hoitohenkilöstön suunnitellusta mitoituksesta tehostetussa palveluasumisessa. Toteutunut henkilöstömitoitus puolestaan tarkoittaa mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus on korvattu sijaisilla. Asmo Raimoaho / Yle

Attendo: asiat paremmalla tolalla kuin ennen kohua

Attendon Lounais-Suomen vanhuspalveluista vastaava aluejohtaja Sari Laakso on ymmällään kuulleessaan hoitajilta kantautuneesta palautteesta.

– Meillä on nostettu hoitajamitoitusta ja palkattu avustavaa henkilökuntaa, joka on mitoituksen ulkopuolella. Hoitoisuustarve ja henkilömitoitus korreloivat tällä hetkellä paremmin kuin ennen kohua, sanoo Laakso.

Hän pitää mahdollisena, että jossain päin Suomea ei ole saatu rekrytoitua riittävästi henkilökuntaa.

Toisena selittävänä tekijänä voi olla yllättävä sairausloma-aalto, joka sotkee työpäivän kulun. Henkilöstömitoitukset lasketaan yksittäisten päivien sijaan vuorolistatasolla, joka Attendolla on kuusi viikkoa.

– Nyt on ollut esimerkiksi tosi pahat flunssa-aallot tosi myöhään. Jos kolme ilmoittaa aamulla, etten tule tänään töihin, siihen on haasteellista aamukuudelta saada enää kello seitsemäksi työntekijöitä.

Selkeää selitystä hoitajien kokemalle hoitoisuustarpeen sivuuttamiselle aluejohtaja Sari Laakso ei osaa antaa.

– Kun katsoo meidän hoitajamitoituksia listoista, ne ovat pääosin oikein hyvällä tolalla.

Avustavan henkilökunnan puute suuri haaste

Ylitarkastaja Jaana Aarnio Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta ei ole havainnut hoitoisuusvaatimuksiin liittyviä ongelmia.

– Esimerkiksi täällä Keski-Suomen alueella suuressa osassa yksiköitä on käytössä erilaisia toimintakykyarviointeja, joita asiakkaille tehdään. Niistä saatujen indeksien perusteella lasken yksikön laskennallisen mitoitustarpeen ja määrittelen asiakaskohtaisesti tarpeen kutakin asukasta kohden.

Suurena haasteena Aarnio mainitsee avustavan henkilökunnan puutteen, minkä seurauksena hoitajille jää vähemmän aikaa tehdä varsinaista työtään. Etenkin viikonloppuisin ja pyhinä henkilökunnan riittäminen vaikkapa keittiötöihin voi olla ongelma.

– Vaikka esimerkiksi yksikön luvassa olisi määritelty 0,5, se erittäin harvoin riittää tehostetun palvelun yksiköissä. Itse en ole vielä löytänyt yhtään ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikköä jossa 0,5 hoitotyön mitoituksessa olisi riittävä, sanoo Aarnio.

Lue lisää:

Yle Uutisten artikkelit vanhustenhoidosta

Pirkko Martikainen piti meteliä kurjista oloistaan, uudessa hoivakodissa pääsee uloskin – laitoksissa vanhusten omaa tahtoa ei aina kuulla

”Olen niin pettynyt kuin olla ja voi” – vanhustenhoitajat pelkäävät parannusten jäävän vähäisiksi hoivakohun laannuttua

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru: Hoitajamitoitus syksyn aikana, mutta helppoa siitä ei tule