Tämä virolaiskeksintö voi siistiä jopa sinunkin kotikulmasi: netti löytää roskat ja vapaaehtoiset siivoajat hoitavat loput

Koneäly pystyy kehittäjiensä mukaan analysoimaan yli kahdeksan miljoonaa kuvaa vuorokaudessa.

tekoäly
Videoleike jossa koneäly tunnistaa videolta roskia.
Let's Do It Foundationin esittelyvideo näyttää, miten koneäly tunnistaa jätteitä. Video: Kris Haamer and SIFR OÜ, editointi: Ilkka Kemppinen / Yle

Virossa on kehitetty tekoälyyn perustuva algoritmi, joka voi lisätä merkittävästi tietoa maapallon roska- ja jäteongelmasta ruohonjuuritasolla.

Maailman siivouspäivä -tapahtuman pääorganisaattorin Let’s Do It Foundationin WADEksi nimetty työkalu tunnistaa roskaiset alueet kuvista ja videoista, joissa on gps-koordinaatit.

Algoritmin suodattaman tiedon perusteella voidaan esimerkiksi havaita laittomia kaatopaikkoja ja ilmoittaa niistä viranomaisille tai lähettää siivoojia roskaisille rannoille.

Roskia luonnossa
Kehitysvaiheessa algoritmi opetettiin tunnistamaan roskia kuvamassasta. Let’s Do It Foundation

Voittoa tavoittelemattomalla Let’s Do It -säätiöllä (siirryt toiseen palveluun) ja sen yhteistyökumppaneilla on käytössään merkittävä aktiivien joukko, sillä Maailman siivouspäivän tempauksiin on osallistunut vuosien varrella 36 miljoonaa ihmistä 169 maassa.

Keinoäly paikantaa roskat

Tallinnassa päämajaansa pitävä Let’s Do It -säätiö pyrkii lisäämään tietoisuutta globaalista jäteongelmasta ja kannustamaan ihmisiä siivoamaan lähiympäristöjään. Järjestö kehittää myös teknologiaratkaisuja maailman jäteongelmaan.

Vapaaehtoiset siivoavat Jakartassa maailman siivouspäivänä.
Indonesiassa Maailman siivouspäivään osallistui viime vuonna 7,6 miljoonaa vapaaehtoista. AOP

Ympäristön roskaantumista havainnollistamaan säätiö on koonnut jätteiden maailmankartan, World Waste Platformin (siirryt toiseen palveluun), joka yhdistää kahdeksan eri sovelluksen tiedot roskaisimmista paikoista. Aikaisemmin vastaavaa palvelua ei ole ollut olemassa.

Jätteiden kartoitukseen tarkoitetuilla eri älypuhelinsovelluksilla arvioidaan olevan yhteensä noin 200 000 käyttäjää. Sovellusten ideana on, että käyttäjä kuvaa ja merkitsee kartalle havaitsemansa roskat, joita ei itse pysty keräämään.

Myös viime kuukausina kehitetty WADE-keinoäly alkaa kerätä dataa jätteiden maailmankartalle. Tekijöidensä mukaan algoritmista voi olla merkittävää apua jäteongelman havainnoinnissa ja siihen vastaamisessa.

Kauhakuormaaja ja roskakasa.
Kehitysvaiheessa malliin lisättiin manuaalisesti yli tuhat kuvaa roskista, jotta algoritmi oppii tunnistamaan ne. Let’s Do It Foundation

Keinoäly pystyy käymään läpi valtavan määrän avoimesti saatavilla olevia kuvia ja videoita, jotka sisältävät kuvauspaikan gps-koordinaatit.

– Esimerkiksi viittä sovellusta käyttämällä ihminen pystyy kartoittamaan 121 jätekohdetta päivässä, kun WADE pystyy samassa ajassa analysoimaan yli kahdeksan miljoonaa kuvaa, sanoo teknologiajohtaja Kristiina Kerge Let’s Do It -säätiöstä.

Kerge kertoo Ylelle, että työkalua on kehitetty vaihe vaiheelta opettamalla se tunnistamaan, mikä on jätettä ja roskaa. Kehitystyön aikana käytiin läpi valtava määrä kuvia.

Roskan tunnistaminen ei ole yksinkertaista. Esimerkiksi ravintolapöydässä olevat juomatölkit eivät ole jätettä, mutta kun tölkit ovat kadulla, ne todennäköisimmin ovat sitä.

Let’s Do It kertoo algoritmin kehitystyöstä täällä (siirryt toiseen palveluun).

Muun muassa Viron valtion rahoittama säätiö on kehittänyt algoritmia yhteistyössä Microsoftin ja datatiedeyhtiö SIFR:in kanssa.

Työkalu ei vielä käytössä

Vielä WADE ei kuitenkaan ole konkreettisessa käytössä. Teknologiajohtaja Kristiina Kerge sanoo, että parhaillaan Let’s Do It -säätiö etsii työkalulle käyttäjää ja rahoittajaa. Tavoitteena on, että sellainen löytyisi syksyyn mennessä.

Työkalua koitetaan saada säätiön kumppaneiden, kuten sen paikallisorganisaatioiden, Microsoftin ja jätteiden paikantamiseen tarkoitettujen sovellusten käyttöön.

Vapaaehtoisia keräämässä roskia Manilassa.
Erilainen muoviroska kuormittaa rantoja ja meriä. Kuvassa vapaaehtoiset siivoavat rantaa Filippiinien Manilassa. Ritchie B. Tongo / EPA

Kristiina Kergen mukaan WADEa voitaisiin käyttää esimerkiksi ennakoimaan, missä on pahasti saastuvia alueita, analysoimaan sitä kuinka hyvin ympäristölainsäädäntö, kuten muovipussien kielto, on toiminut ja vertaamaan kuvia väestön sairastavuuteen.

– Etsimme kumppania, jonka kanssa voimme alkaa käyttää työkalua ongelmien ratkaisemiseen. Sellainen voisi olla jokin kaupunki tai ympäristöjärjestö.

Kergen mukaan kaupungit voisivat helposti parantaa vaikkapa jalkakäytävien siivousta algoritmin tuottaman datan avulla. Ympäristöjärjestöt taas voisivat paikantaa saastuneet alueet analysoimalla työkalun suodattamia kuvia.

Säätiö luopui toistaiseksi omasta jätepaikannussovelluksestaan. Merkittäviä alan sovelluksia ovat muun muassa TrashOut (siirryt toiseen palveluun), Litterati (siirryt toiseen palveluun), Marine Debris Tracker (siirryt toiseen palveluun).

Autosta kipattua roskaa maantien varrella saksassa.
Roskia kipataan edelleen surutta tienposkeen. Kuvan holtiton esimerkki on Saksan Brandenburgista. AOP

Miljoonia vapaaehtoisia siivoojia

Let’s Do It -säätiö tunnetaan paremmin Maailman siivouspäivän pääorganisaattorina.

Virosta käsin on saatu liikkeelle mittava maailmanlaajuinen siivousarmeija, sillä yksitoista vuotta sitten etelänaapurissa alkunsa saaneeseen Maailman siivouspäivään on osallistunut siis yhteensä 36 miljoonaa vapaaehtoista.

Viime syyskuussa Maailman siivouspäivänä siivoamassa oli 17,8 miljoonaa ihmistä 157:ssä maassa. Päivän aikana kerättiin ainakin 88 500 tonnia jätettä, josta lähes puolet oli muovia ja lasia. Tänä vuonna osallistujamäärän odotetaan kasvavan.

– Odotamme tänä vuonna lisää osallistujia ja yhteisöjä mukaan erityisesti isoissa maissa, kuten Indonesiassa, Pakistanissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. On todella tärkeää, että siivousliike leviäisi väkirikkaissa maissa, sanoo Let’s Do It -säätiön johtokunnan jäsen Kadi Kenk.

Maailman siivouspäivä.
Maailman siivosuspäivä on lähtöisin Virosta. Kuvassa siivotaan Piritan tien lähellä Tallinnassa. Liis Treimann / AOP

Viime vuonna eniten kerääjiä oli juuri Indonesiassa, yhteensä 7,6 miljoonaa vapaaehtoista oli liikkeellä eri puolilla suurta saarivaltiota. Väkilukuun suhteuttaen kaikkein aktiivisimpia ovat olleet slovenialaiset. Sloveniassa useampi kuin joka kymmenes on osallistunut siivouspäivään.

Miljoonien osallistujamäärät antavat toivoa ympäristölle. Mukana on kaikenlaisia ihmisiä, joita yhdistää huoli ympäristöstä.

– Suurin on aivan tavallisia ihmisiä, kuten koulutyttöjä, taksikuskeja ja virkamiehiä, jotka haluavat ainakin kerran vuodessa tehdä yhdessä jotain yhteisönsä hyväksi siivoamalla roskia, Kadi Kenk toteaa.

Tempauksissa paitsi siivotaan lähes kaikkialla maailmassa, myös kerätään tietoa käsittelemättömästä jätteestä.

Tänä vuonna Maailman siivouspäivä järjestetään 21. syyskuuta.