Kysely: Vain kuusi prosenttia nuorista uskoo, että ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan

13–16-vuotiaat ovat valmiita siihen, että heidän valintojaan rajoitetaan ilmastokriisin vuoksi.

ilmastonmuutos
Nuorten ja koululaisten ilmastomarssi maaliskuussa 2019
Nuorten ilmastomielenosoitus Eduskuntatalon portailla Helsingissä maaliskuussa 2019.Kimmo Brandt / AOP

Yläkouluikäiset nuoret ovat valmiita siihen, että heidän valintojaan rajoitetaan ilmastokriisin vuoksi, kertoo nuorten tulevaisuudennäkymiä selvittänyt Suomi vuonna 2050 -kyselyraportti.

Enemmistö pitää todennäköisenä ja toivottavana, että tulevaisuudessa ihmisten valintoja rajoitetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Eli esimerkiksi autoilun tai lihansyönnin rajoittamisessa ei ole nuorten mielestä epäselvyyttä, vaan nuoret kokevat, että elämäntapojemme on muututtava, mikäli haluamme hillitä ilmastonmuutosta.

Nuorten mielestä kaikkein tärkeintä onkin saada ilmastonmuutos kuriin, jos halutaan, että Suomessa on hyvä elää vuonna 2050. Vuosisadan puolivälissä Suomi on radikaalisti erilainen, uskoo 85 prosenttia nuorista. Nuoret toivovat, että koulutukseen ja hyvinvointiin satsataan.

Kaksi kolmasosaa vastanneista oli sitä mieltä, että eniten Suomea muokkaa tuohon mennessä ilmastonmuutos. Myös teknologian kehitys ja maahanmuuton lisääntyminen olivat merkittäviä joka toisen vastaajan mielestä. Teknologian vaikutusta painotti 58 prosenttia ja maahanmuuttoa 49.

Vain kolmasosa nuorista uskoo, että heillä on tulevaisuudessa samat mahdollisuudet kuin vanhemmillaan.

Kuitenkin vain kuusi prosenttia nuorista uskoo, että ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan. Ratkaisukeinojen puute painaakin nuoria, sanoo selvitystä tekemässä ollut Tulevaisuuskoulun toiminnanjohtaja, tulevaisuustutkija Otto Tähkäpää.

– Nuoret haluaisivat ja pitävät tärkeänä, että ilmastonmuutokseen puututtaisiin, mutta toisaalta kokevat sen ristiriidan voimakkaasti, että aikuiset eivät tee tarpeeksi. Se on minusta äärimmäisen huolestuttavaa nuorten kannalta ja laajemminkin ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

– Tämä on yksi esimerkki siitä, mistä nuorten ilmastoahdistus kumpuaa. Eli ongelma itsessään on suuri ja eksistentiaalinen, ja toisaalta nuorille tarjotaan ratkaisuvaihtoehdoksi sellaisia että "kierrätä banaaninkuoret". Ne eivät ole ihan tasapainossa, Tähkäpää toteaa.

Teknologia avustaa, ei korvaa

Suurista muutoksista huolimatta tulevaisuus rakentuu tutulle pohjalle. Perhe-elämä ja harrastukset ovat enemmän tai vähemmän ennallaan. Keskeisiä arvoja ovat oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus, eikä ahkeruutta ja rehellisyyttäkään ole unohdettu vastauksissa. Lukutaidolla on myös tärkeä rooli.

Vajaa kolmasosa nuorista on sitä mieltä, että digitalisaatio muuttaa Suomea. Yli puolet nuorista kokee, että tulevaisuudessa hyvinvointi ja sen lisääntyminen ovat aiempaa enemmän riippuvaisia teknologian kehityksestä. Nuorten mukaan algoritmit muun muassa auttavat lääkäreitä tekemään nopeita ja tarkkoja diagnooseja.

Nuoret eivät kuitenkaan ole täysin varmoja siitä onko digitalisaation lisääntyminen toivottava suunta. Lähes puolet nuorista ei osannut kertoa kantaansa tähän.

Teknologia ei saa nuorten mielestä kuitenkaan korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta. Koneiden tehtävä on nuorten mielestä avustaa, ei korvata täysin. Luokassakin lapsia ja nuoria opettaa edelleen opettaja, ainakin jos kysytään noin 60 prosentilta kyselyyn vastanneista nuorista.

Nuoret kokevat voivansa vaikuttaa tulevaan

Nuoret ovat kyselyn mukaan kiinnostuneita omasta tulevaisuudestaan ja suhtautuvat siihen optimistisesti. He myös kokevat, että he pystyvät vaikuttamaan tulevaisuuteen. Noin kolmasosa nuorista ajattelee omaa elämäänsä viiden, jopa kymmenenkin vuoden päähän.

Lähes puolet sen sijaan ajattelee elämäänsä hyvin lyhytnäköisesti ja 22 prosenttia nuorista ei ajattele tulevaisuutta seuraavaa viikonloppua pidemmälle.

Kolmasosa silti kokee, ettei heitä kuulla tarpeeksi heidän tulevaisuuttaan koskevissa kysymyksissä. Osa-alueita, joissa nuorten mielipiteitä ei kuulla ovat muun muassa ilmasto, koulutus ja työelämä.

– Ilmastonmuutos ja ympäristöasiat ovat meidän sukupolvellemme todella tärkeitä aiheita, mutta silti tosi harva tietää niistä läheskään tarpeeksi. Myös yksinkertaiset taidot kuten verot, laskujen maksaminen ja lainat ovat tärkeitä, mutta niistä ei opeteta mitään, kyselyyn vastannut 15-vuotias yläkoululainen kertoo.

Kaikkein eniten nuorten tulevaisuuskäsitysten muotoutumiseen vaikuttaa koulu. Jopa neljä viidestä on sitä mieltä, että koulu antaa hyvät valmiudet kohdata tulevaisuus.

Suomen tulevaisuus pelottaa osaa nuorista

Nuoria kiinnostaa kuitenkin huomattavasti vähemmän Suomen tulevaisuus kuin omansa. Yli neljäsosa nuorista ei osaa sanoa tai ei ole kiinnostunut maan tulevaisuudesta. Joka kymmenes nuori näkee siinä myös paljon uhkakuvia ja kokee sen pelottavaksi.

– Jos katsoo tätä keskustelua, mitkä tulevaisuusteemat ovat olleet viimeisten vuosien aikana esillä, niin esillä on ollut Suomen velkaantuminen, ilmastonmuutos, teknologinen työttömyys ja kestävyysvaje. Jos ajattelee tätä keskustelua, niin ei ole tosiaan mikään ihme, että nuorten tulevaisuususko hiipuu. Vaikkakin Suomi on edelleen erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa maailman paras paikka elää. Vaurain, onnellisin ja niin edelleen. Mutta se ei kyllä välity nuorille millään lailla, toteaa Otto Tähkäpää.

Tänään julkaistu raportti pohjautuu vuoden 2019 keväällä tehtyyn Suomi vuonna 2050 -kyselyselvitykseen. Kyselyyn vastasi hieman yli 4 300 yläkouluikäistä eli 13–16-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.

Tutkimukseen valitut kysymykset ja väittämät perustuivat kolmeen eri yläkoulussa kevään 2019 aikana toteutettuun tulevaisuustyöpajaan. Työpajat, kyselyn ja raportin toteuttivat Lasten ja nuorten säätiö, Tieto ja Tulevaisuuskoulu.

Jutun keskustelumahdollisuus on auki klo 22.00 saakka.