Ranska kyselee Suomea mukaan Maliin terrorismia torjumaan – puolustusministeri Kaikkonen: Asia on vaiheessa

Ranska ja useat Euroopan maat käyvät Malissa taistelua terrorismia vastaan. Suomi tekee puolustusyhteistyötä Ranskan kanssa.

puolustuspolitiikka
YK:n rauhaturvaajia Malissa 25. helmikuuta.
YK:n rauhanturvaajia Itä-Malissa vuonna 2015.Marco Dormino / YK

Ylen tietojen mukaan Ranska ja Suomi käyvät Ranskan aloitteesta alustavaa tunnustelua mahdollisesta osallistumisesta terrorismin torjuntaan Malissa. Suomi tutkii, minkä luontoista Suomen osallistuminen olisi ja minkä operaation kautta se voisi tapahtua.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) korostaa, että tunnustelu on alkuvaiheessa.

– Jonkinnäköistä sotilaallista tunnustelua on tehty Suomen kiinnostuksesta. Mutta se on hyvin vaiheessa. Siitä ei ole käsittääkseni tehty sotilaallista arviota eikä ainakaan poliittisella tasolla ole keskusteltu asiasta alkuunkaan. Eli siitä asiasta ei ole paljon kerrottavaa tässä vaiheessa, puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo Ylen haastattelussa.

Mali on Suomelle tuttu YK:n ja EU:n operaatioista, joissa molemmissa Suomella on muutamia sotilaita.

Libanon ja Mali kartalla
Ranskalla on suuri terrorisminvastainen operaatio Malissa. Suomen kriisinhallinnan yksi painopiste on Libanonissa.Seppo Suvela / Yle

Ranskan aloite ei ole yllätys, sillä Ranska on kuuluvin Euroopan yhteisen puolustuksen puolestapuhuja. Suomi on jo mukana Ranskan interventioaloitteessa, lisäksi maat tekevät kahdenvälistä puolustusyhteistyötä. Interventioaloitteessa on kaikkiaan 10 EU-maata. Aloitteella Ranska tähtää Euroopan puolustuskyvyn vahvistamiseen.

Puolustusministeriön mukaan Maliin liittyvä tunnustelu ei ole tapahtunut Ranskan interventioaloitteen piirissä eikä se suoraan liity myöskään Suomen ja Ranskan kahdenväliseen yhteistyöhön.

Pääesikunnassa sanotaan asian käsittelyn kestävän syksyyn. Esikunta ei kerro, mitä Ranska on Suomelta pyytänyt tai ehdottanut.

Ranskan katto-operaatio Sahelin alueella on operaatio Barkhane, jonka keskeinen valtio on juuri Mali.

Viro ja Tanska ovat mukana Ranskan operaatiossa

Ranskan rinnalle Maliin on lähdetty myös Suomen lähialueilta.

Kaikkonen vieraili vastikään Virossa. Viro lähetti (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna Maliin 50 hengen maavoimayksikön operaatio Barkhaneen.

Tanska suunnittelee (siirryt toiseen palveluun) lähettävänsä samaan operaatioon kaksi kuljetushelikopteria ja 70 hengen miehistön. Lähtö Maliin olisi tämän vuoden lopulla (siirryt toiseen palveluun). Molemmat maat ovat mukana myös interventioaloitteessa. Myös muita kumppanimaita on mukana.

– Viro pitää sitä itselleen hyvänä kohteena. Meillähän painopiste itsellä on Lähi-idässä, varsinkin Libanonin Unifil-operaatiossa, missä Suomi on ollut pitkään ja tehnyt hyvää työtä, puolustusministeri Kaikkonen sanoo.

Kaikkonen arvioi, että ylipäätään Afrikan kriisinhallintaoperaatiot ovat haasteellisempia kuin esimerkiksi Libanon.

Ranska piirtää laajaa kaarta

Myös Unifil-operaatio liittyy mutkan kautta Suomen ja Ranskan yhteistyöhön.

Kun Ranska terrori-iskujen jälkeen vuonna 2015 pyysi muilta Euroopan mailta apua Lissabonin sopimuksen vedoten artiklaan 42.7, Suomi oli ensimmäinen maa joka lupasi auttaa. Suomi lähetti lisää joukkoja YK-johtoiseen Unifil-operaatioon, jossa se oli jo muutenkin läsnä. Näin Ranska pystyi siirtämään omia sotilaitaan Libanonista muualle.

Suomessa nähdään, että Ranska on vuodesta 2015 piirtänyt laajaa kaarta, jossa se on järjestelmällisesti rakentanut muille maille mahdollisuutta yhteistyöhön. Afrikka taas on korkealla Ranskan omalla agendalla.

Sotilas siirtelee kalustoa.
Ranskalaissotilas Malissa vuonna 2017. Terrorismin vastaiseen operaatioon osallistuu Ranskan rinnalla useita Euroopan maita. Christophe Petit Tesson / AOP

Nouseeko uusi aloite Niinistön ja Macronin keskusteluun?

Sunnuntaina 14. heinäkuuta on Ranskan kansallispäivä. Ranska on monena vuonna kutsunut paraatiin vieraita, ja kutsuttuna on ollut niin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kuin aasialaisia valtiojohtajia.

Tänä vuonna teemana on eurooppalainen puolustus ja kansallispäivää on tulossa juhlimaan useiden Ranskan yhteistyömaiden ministereitä ja valtionjohtoa.

Koska koolla on maita, jotka ovat mukana interventioaloitteessa, myös päättyneestä ensimmäisestä yhteistyövuodesta keskusteltaneen.

Suomesta osallistuu tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Niinistö keskustelee myös Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa kahden kesken.

Ylen tietojen mukaan Ranska saattaa tuoda keskusteluun mahdollisia uusia aloitteita, eli esimerkiksi tunnustelut Malista. Se voisi olla konkretiaa, jota Ranska hakee yhteistyöltä.

Suomessa Mali-tunnustelu etenee sotilaspoliittiseen arviointiin näillä näkymin syksyllä. Sen jälkeen on poliittisen harkinnan ja ratkaisun aika.

Sotilasprofessori: konkretisoi Ranskan aloitetta

Eurooppaan on viime vuosina syntynyt lukuisa määrä puolustuskumppanuuksia. Niin paljon, että niitä tulee ovista ja ikkunoista, kuvailee Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasalo.

– Suomi tekee samaa kuin muutkin. Eurooppa yrittää tehdä enemmän, ja nyt kopeloidaan mitä tehdä ja millä tavalla. Katsotaan, mikä kortti lähtee vetämään, Raitasalo sanoo.

Suomi on mukana kansainvälisessä trendissä. Työkaluja on monta: Saksa, Ranska ja Britannia ovat koonneet omat maaryhmänsä, joihin kaikkiin Suomi kuuluu. Eurooppa rakentaa omaa rakenteellista yhteistyötä. Suomi ja Ruotsi tekevät paljon yhdessä.

Raitasalo arvioi, että kaikki yhteistyökuviot tuskin osoittautuvat toimiviksi tai jäävät pysyviksi.

Raitasalo arvioi, että esimerkiksi Ranskan interventioaloite lähtee Ranskan kansallisesta edusta mutta tarjoaa jotain myös muille. Mali-operaatio voi Raitasalon mukaan olla yksi tapa konkretisoida, mistä aloitteessa on kysymys.

Ulkopolitiikan tutkija: Löydyttävä lisäarvoa Suomen puolustukselle

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kuvaa Suomen kumppanuuksien verkkoa kudelmaksi, jossa on toimintavaihtoehtoja eri kriisitilanteisiin. Moni lanka johtaa johonkin Euroopan isoista sotilasmahdeista.

– Ranska ja Iso-Britannia ovat kyvykkäitä maita ja Suomi haluaa olla aktivoituneitten maiden joukossa, Aaltola sanoo.

Tutkijat näkevät, että esimerkiksi Ranskan interventioaloite on yksi tapa etsiä konkretiaa, miten Euroopan maat rakentavat puolustusta yhdessä.

– Ei ole strategista autonomiaa, jos ei osata toimia eri tilanteissa yhdessä, Aaltola sanoo.

Suomi ei kumppanuuksissa kuitenkaan lähde vain edistämään Ranskan tai Britannian tavoitteita vaan pyrkii saamaan jotain lisäarvoa omalla puolustukselleen, Aaltola muistuttaa.