Tupakkatehdas teki pohjalaiskaupungista naisvaltaisen ja kaksikielisen – nykyään paheksuttujen tuotteiden historia on taas auki yleisölle

Pietarsaari kasvoi, naisistui ja kaksikielistyi aikanaan tupakkatehtaan ansiosta. Alan historiaan pääsee taas tutustumaan museossa, joka oli pitkään suljettuna.

tupakkateollisuus
Tupakkatuotteita Pietarsaaren tupakkamuseossa.
Tupakkamuseoon on säilytetty uusia merkkejä aina sitä mukaa kun niitä on valmistettu.Chanette Härus / Yle

Piipputupakkaa, nuuskaa ja purutupakkaa. Strengbergin tupakkatehtaan toiminta Pohjanmaalla Pietarsaaressa alkoi pienimuotoisesti vuonna 1762. Myöhemmin valikoimiin tulivat sikarit ja 1870-luvulla savukkeet, joista tuli hittituote.

Pieni pohjalaiskaupunki mullistui tehtaan mukana. Tuotanto kasvoi ja tilaa tarvittiin lisää. Ensin rakennettiin tontti täyteen, sitten ostettiin toinen tontti.

Vuonna 1909 tupakkatehtaassa oli 1 600 työntekijää. Koko kaupungin väkiluku oli 6 500, se oli kahdessa vuosikymmenessä kolminkertaistunut.

Strengbergin kiinteistön uusin osa on valmistunut vuonna 1909.
Tupakkatehtaan uudempi osa on valmistunut 1909.Chanette Härus / Yle

Kaupunki oli ollut vahva myös laivanrakennuksessa, mutta kun höyrylaivat alkoivat vallata alaa, siihen ei enää satsattu samalla tavoin.

– Onneksi meillä oli tämä tupakkatehdas: tästä ei olisi tullut edes näin isoa kaupunkia ilman sitä, sanoo museonjohtaja Carola Sundqvist. Pietarsaaressa on nykyään runsaat 19 000 asukasta.

Tupakkateollisuuden historiaan pääsee taas myös tutustumaan, kun pitkään kiinni ollut Tupakkamuseo on avattu uudestaan. Omaa työntekijää sillä ei ole, joten aukiolot ovat laajimmillaan kesällä.

Agentit etsivät työntekijöitä ympäri maan

Pietarsaari ei tupakkatehtaan ansiosta ainoastaan kasvanut, vaan myös naisistui ja kaksikielistyi. Tehtaalle töihin tulleet naiset nostivat 20 vuodessa suomenkielisten osuuden 8 prosentista 42:een.

Työntekijät eivät päätyneet Pietarsaareen vahingossa. Strengbergin tehtailla oli agentteja, jotka matkustivat ympäri maata paikkakunnilla, joilla oli jo tupakkateollisuutta: Vaasassa, Tampereella, Viipurissa, Turussa ja Helsingissä.

Heidän tehtävänsä oli houkutella naisia Pietarsaareen, ja vuonna 1910 heitä olikin enemmän kuin miehiä. Naiset olivat myös aktiivisia, mukana yhdistyksissä ja politiikassa.

Kun vuonna 1919 pidettiin ensimmäiset yleiset kuntavaalit, joissa kaikilla oli äänioikeus, valituksi tuli kolme naista. Kaksi heistä oli tupakkatehtaan työntekijöitä.

Ensimmäinen lastentarha kaupunkiin perustettiin vuonna 1906. Ja koska työntekijöillä oli vapaata lauantai-iltaisin ja sunnuntaisin, kehittyi myös vilkas yhdistystoiminta – pitihän vapaalla voida tanssia ja nauttia esimerkiksi teatterista.

– On aika tyypillistä Pietarsaarelle, että meillä on hyvin paljon yhdistyksiä, ja se juontaa kyllä juurensa tupakkatehtaasta ja sen työntekijöistä, sanoo Carola Sundqvist.

Tupakkateollisuus elääkin vahvana monen kaupunkilaisen identiteetissä.

– Varsinkin niillä, jotka ovat asuneet täällä useammassa sukupolvessa, on varmasti joku sukulainen, joka on ollut töissä täällä.

Strengbergin Tupakkamuseon tavaroita.
Menneillä vuosikymmenillä tupakan markkinointi keskittyi iloisiin sävyihin ja hilpeisiin tunnelmiin.Chanette Härus / Yle

Tupakkateollisuus oli alussa käsityötä. Esimerkiksi purutupakka syntyi niin, että tupakanlehtiä pyöritettiin pöydällä tupakanlehtiä köydeksi, josta leikattiin paloja. Sikaritkin tehtiin käsin.

Purutupakan lehdet liotettiin liuoksessa, jonka resepti oli tupakkamestarin salaisuus. Muun muassa reseptejä varten mestarit matkustelivat kisällivaiheessaan oppia hakemassa, usein Saksasta.

1890-luvulla koneistuminen auttoi osaltaan tehdasta kasvamaan. Jo 1900-luvun alussa Strengbergin tehdas oli Suomen oloissa suuri, varsinkin kaupungin kokoon nähden.

Vuonna 1977 turkulainen Rettig osti Strengbergin, mutta toiminta jatkui. Niitti sille tuli vuonna 1998, kun yrityksen ostanut Swedish Match lopetti tuotannon.

Tupakkamuseo oli kiinni pitkään

Tupakkamuseo Pietarsaareen perustettiin jo 1930-luvulla. Aina kun uusia merkkejä on tullut markkinoille, niitä on talletettu.

Pieniä kanuunia. Imatra. Ivalo. Armiro. Kairo. Voima.

– Nimet otettiin sen mukaan, mikä milloinkin kiinnosti ihmisiä, kuvaa museonjohtaja Carola Sundqvist.

Museo on ollut 11 vuotta suljettuna, sillä Pietarsaaren kaupunki tarvitsi tiloja muuhun käyttöön. Sittemmin ei ollut aikaa eikä työvoimaa purkamaan esineistöä varastoista.

Strengbergin tupakkamuseon tupakkaa ja nuuskaa pakattuna pahvilaatikkoon
Tupakkamuseon tavarat ehtivät olla pitkään pakattuina talteen, kunnes museo avattiin taas huhtikuussa.Chanette Härus / Yle

Edellinen museonjohtaja Guy Björkqvist teki lopulta talkootöinä ison osan museon uudesta rakentamisesta ja suunnittelusta.

Kun Tupakkamuseo avattiin huhtikuussa, avajaispäivän neljän tunnin aikana kävijöitä oli toista sataa. Museo toimii silti pienellä liekillä: se on auki vain tilauksesta, paitsi kesäkuukausina, jolloin se on auki muutamana päivänä viikossa.

Museonjohtaja Carola Sundqvist toivoo, että Tupakkamuseo saisi täyspäiväisen työntekijän. Kyseessä on ainutlaatuinen erikoismuseo, jolla olisi myös paljon tutkimuskohteita: esimerkiksi se kuinka tutkimuksen lisääntyminen on vaikuttanut tupakkaan suhtautumiseen.

Aikanaan ruton jälkiä häädettiin tupakansavulla

Tupakan mainonta oli vahvimmillaan 70-luvulla, jolloin sillä luotiin kuvaa miellyttävästä asiasta. Mainokset olivat kauniita, kuvallisia ja hauskojakin. Arvontojakin järjestettiin: askin pintaa raaputtaminen saattoi johtaa palkintoon.

Tosin 70-luvulla jo tiedettiin tupakan terveysvaikutuksista. Aiemmin tuotetta oli markkinoitu jopa hammaskivun parantamiseen. Tupakkamuseosta löytyy myös "astmasavuke" eli mentholsavuke, joita aikanaan myytiin jopa apteekissa.

Mitä kauemmas mennään, sitä enemmän hyviä puolia tupakalla on uskottu olevan. 1700-luvun alussa Suomessa ruttoon kuolleen talosta poistettiin huonekalut tai vähintään peitot ja täytettiin huone tupakansavulla.

– Parasta siinä oli, että otettiin peitot ulos keskellä talvea – se varmasti auttoi! nauraa Sundqvist.

Kuva Strengbergin tupakkatehtaasta.
Vanha kuva tupakkatehtaasta täydessä toiminnassaan.Aki Kopsala / Yle