Milloin poliitikko saa estää seuraajia Twitterissä? Turhan herkkä blokkisormi kärjistää keskustelua ja synnyttää somekuplia

Demokratian kannalta on ongelmallista, jos julkisen vallan käyttäjät estävät ihmisiä seuraamasta heitä sosiaalisessa mediassa. 

sosiaalinen media
Sosiaalisen media appeja älypuhelimen näytöllä.
Blokkaajan ja blokattavan keskinäinen suhde vaikuttaa siihen, kuinka oikeutettuna blokkia voidaan pitää.AOP

Yhdysvaltain vetoomustuomioistuin totesi tällä viikolla, että Donald Trump ei voi estää ihmisiä seuraamasta presidentin virallista Twitter-tiliä. Päätöksen mukaan Trumpin jakamat blokit ovat perustuslain vastaisia.

Suomessa poliitikot kestävät melko hyvin kritiikkiä, mutta poikkeuksiakin on. Mediatutkija Jukka-Pekka Puron mukaan blokkisormi on ollut erityisen herkkä vihreiden ja vasemmiston edustajilla, jotka saavat somessa paljon epäasiallisia viestejä.

– Ymmärrän sen, että vahvasti aggressiiviset viestit blokataan. Monesti on vaikea määritellä, mikä on aggressiivista tai töykeää käytöstä. Joskus aavistuksen suopeampi tulkinta antaisi mahdollisuuden olla blokkaamatta, Puro sanoo.

Huono käytös blokin perusteena

Blokkaamisen syynä on usein toisen osapuolen asiaton käytös. Selvien trollien blokkaamista jopa suositellaan, jotta loukkaava sisältö tai väärä tieto ei leviä. Epäasiallisen käytöksen määrittely onkin sitten jo huomattavasti hankalampi kysymys.

– Somen yksi periaate on se, että jos joku käyttäytyy asiattomasti, blokkaaminen on mahdollista eikä sen pitäisi olla kiellettyä keneltäkään. Tosin joskus sitä tapahtuu myös eri mieltä olemisen takia, puheviestinnän professori Pekka Isotalus sanoo.

Vihreiden entinen puheenjohtaja Touko Aalto blokkasi kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk.) joulukuussa 2017. Aallon mukaan (siirryt toiseen palveluun) Kärnän käytös oli ollut asiatonta.

– Kansanedustajat viestivät yleensä asiallisesti keskenään, koska eduskunnassa täytyy tulla toimeen. On vaikea sanoa, missä jokin normi rikotaan, mutta eihän kenenkään tarvitse sietää ihan mitä tahansa, Isotalus sanoo.

Sisäministeri poisti blokin

Julkisen keskustelun kannalta on kuitenkin ongelmallista, jos korkeassa asemassa olevat julkisen vallan käyttäjät estävät ihmisiä seuraamasta heitä sosiaalisessa mediassa.

Lokakuussa 2018 oikeuskansleri Tuomas Pöysti vastasi kanteluun (siirryt toiseen palveluun) pääministeri Juha Sipilän jakamista blokeista Twitterisssä. Sipilä oli muun muassa blokannut kansanedustaja Jani Mäkelän (ps.). Pöystin mukaan Sipilällä oli oikeus estää ihmisiä seuraamasta hänen viestejään, koska kyseessä oli Sipilän henkilökohtainen tili.

Vastaavasti vihreiden nykyinen puheenjohtaja Maria Ohisalo oli aiemmin blokannut Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsinin Twitterissä, mutta hän purki blokin aloitettuaan työt sisäministerinä.

– Blokkaamisherkkyyden pitäisi olla sitä korkeampi, mitä suurempaa valtaa käytetään. Silloinkin blokkeja tulisi jakaa vain perustelluista syistä, Jukka-Pekka Puro sanoo.

Poliittinen keskustelu siirtyy Instagramiin

Puron mukaan olisi hyvä, jos jokin poliittisesti riippumaton taho määrittelisi yleisesti, millä perusteilla julkista valtaa käyttävät henkilöt voivat jakaa blokkeja sosiaalisessa mediassa.

Hän ennustaa, että poliittinen keskustelu siirtyy lähivuosina entistä enemmän myös Instagramiin, joka on suosituin sosiaalinen media nuorten keskuudessa.

– Twitter suosii kärjekästä ja heittäytyvää osallistumista, mutta Instagram on hyvin toisenlainen. Poliitikon näkökulmasta Instagram on helpommin hallittavissa ja siellä pystyy perustelemaan omia kantojaan paremmin, Puro sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Yhdysvaltalainen tuomioistuin: Trumpin Twitter-blokkaukset ovat perustuslain vastaista toimintaa

"Idiootti! Typerys!" – Somessa unohdamme helposti käytöstavat ja aivotutkija Katri Saarikivi tietää miksi

Loukkaako moderointi sananvapautta? Nimellä vai nimimerkillä? Miksi Yle Svenska keskustelee enemmän? Some-gurut vastasivat