Moni tahtoo näyttelijäksi ja elokuvaohjaajaksi, mutta tarve työvoimalle on toisaalla – mihin opiskelupaikkoja pitäisi lisätä?

Korkeakoulujen hakijasumaan aiotaan puuttua tällä hallituskaudella. Yle kysyi, missä tulevaisuudessa tarvitaan osaajia.

koulutus
Kuvaustiimi nauhoittaa kun näyttelijät heiluttelevat mailoja golfkentällä
Taidealat ovat suosittuja hakukohteita vuodesta toiseen. Nuorten ammattihaaveet eivät aina ole linjassa tulevaisuuden työvoimatarpeen kanssa.Miki Wallenius / Yle

Korkeakoulujen hakijasumaan saataneen pian helpotusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuu­alueen johtaja Birgitta Vuorinen kertoi torstaina Ylelle, että ministeriö ja korkeakoulut pohtivat parhaillaan sitä, mille aloille koulutusmääriä pitäisi lisätä.

Tarve lisäykselle on kova, sillä tänäkin vuonna yli 60 000 ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakenutta jäi valitsematta, muistuttaa ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

– Jos halutaan, että nämä ihmiset pääsevät opiskelemaan, paikkoja pitäisi olla runsaasti. Puhutaan tuhansista paikoista.

Lue myös: Unohtuiko alanvaihtajien asema opiskelijavalintojen uudistuksissa? Maisterihaun suosio kasvaa, siirtohaun kautta liikkuu yhä harva

Hallitusohjelma lupaa lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja "merkittävästi", mutta tarkemmasta määrästä ei ole vielä tietoa.

Suuntaa-antavana lukuna voidaan pitää 5 000:ta uutta vuosittaista opiskelupaikkaa vuosina 2020–2023. Luvun esitti keväällä osaamistason nostokeinona opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ammattikorkeakoulujen valtakunnallisilla AMK-päivillä (siirryt toiseen palveluun).

Työvoimatarve ja toiveet eivät aina kohtaa

Allaolevasta taulukosta näet ammattikorkeakoulujen tämän kevään 20 kilpailluinta hakukohdetta. Niissä hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä oli pienin ensisijaisten hakijoiden määrään verrattuna.

Ammattikorkeakoulujen kilpailluimmat kohteet
Lasse Isokangas / Yle

Sosionomi-, ensihoitaja-, fysioterapeutti- ja terveydenhoitajakoulutusten lisäksi ammattikorkeakoulun suosituimpia ovat media- ja kulttuurialan koulutukset.

Työllisyysnäkymiä ajatellen aloituspaikkoja voitaisiin Lempisen mukaan lisätä sosiaali- ja terveysalalle, palvelualoille sekä liiketalouteen.

Insinöörikoulutuksen paikkamääriä Lempinen ei radikaalisti lisäisi. Sinne on vaikeuksia saada opiskelijoita, joiden matemaattisten aineiden osaamistaso on riittävä.

"Ihmiset tavoittelevat omia unelmiaan, ja heillä on siihen oikeus. Kaikkien unelma ei ole tulla insinööriksi, hoitajaksi tai opettajaksi."

Petri Lempinen, Arene

– Yhteiskunnallisessa keskustelussa arvostetaan hirveän paljon sosiaali- ja terveysalan, tekniikan ja liiketalouden aloja. Näiden alojen hyöty ja tuottavuus ovat mitattavissa euroissa, Lempinen sanoo.

Silti moni nuori tavoittelee opiskelupaikkaa media- ja kulttuurialoilla. Mistä tämä johtuu?

– Ihmiset tavoittelevat omia unelmiaan, ja heillä on siihen oikeus. Hakutilastoista voi todeta, että kaikkien unelma ei ole tulla insinööriksi, hoitajaksi tai opettajaksi, Lempinen sanoo.

Aloituspaikkoja ei kuitenkaan suoraan voida lisätä niille aloille, joihin on eniten tunkua. Lempisen mukaan on huomioitava esimerkiksi kulttuurialan epävarmat työnäkymät.

Toisaalta hän korostaa, että kulttuurialojen koulutukseen on yhä tärkeämpää sisällyttää taitoja, jotka auttavat itsensätyöllistämisessä.

Moni tähtää psykologiksi ja lääkäriksi – niistä myös pula

Allaolevasta taulukosta näet yliopistojen tämän kevään 20 kilpailluinta hakukohdetta. Niissä hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä oli pienin ensisijaisten hakijoiden määrään verrattuna.

Yliopistojen kilpailluimmat kohteet
Lasse Isokangas / Yle

Taulukossa korostuvat taide- ja kulttuurialat, joiden vuotuiset aloituspaikkamäärät ovat myös pieniä. Määrällisesti eniten ensisijaisia hakijoita oli yliopistojen kauppatieteen, oikeustieteen, lääketieteen ja psykologian koulutusohjelmiin.

Lääkäreille ja psykologeille on työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan tarvetta lyhyellä aikavälillä.

Parin vuoden sisällä tarvitaan myös sovellusohjelmoijia ja -suunnittelijoita sekä konetekniikan ja sähkö- ja automaatioalan osaajia.

"Muutaman vuoden päästä tarvitaan osaajia johtotasolle monella eri alalla."

Mika Tuomaala, työ- ja elinkeinoministeriö

Väestön koulutustasoa halutaan nostaa. Myös tarve korkeakoulutetulle työvoimalle kasvaa 2020-luvun puolivälin lähestyessä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala.

– Muutaman vuoden päästä tarvitaan osaajia johtotasolle monella eri alalla. Näitä ovat esimerkiksi teollisuus, rakennusala, opetusala, maa- ja metsätalous ja julkishallinto, Tuomaala sanoo.

Vastaavasti suorittavan työn, taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden sekä yhteiskunta- ja kulttuurintutkijoiden tulevaisuuden työnäkymät ovat heikentymään päin.

Vaikka tarvetta työvoimalle olisi tietyillä trendialoilla juuri nyt, on näiden alojen työllistävyyttä vaikea arvioida kovin pitkälle tulevaisuuteen. Tuomaala nostaa esiin Nokia-ajan ja IT-kuplan, jotka saivat tietoverkko- ja kännykkäalan työllisyysennusteet ja koulutusmäärät nopeasti kasvuun.

– Tietotekniikan kännyköihin ja tietoverkkoihin liittyvä osaamistarve on siitä vähän kääntynyt, eivätkä alan näkymät ole enää yhtä hyvät, Tuomaala sanoo.

Rahoitus vielä epäselvä

Viimeksi aloituspaikkojen massalisäyksiä tehtiin vuosina 2014–2015, kun korkeakouluihin lisättiin 3 000 uutta aloituspaikkaa. Tuolloin hakijasuman purkamiseen varattiin yhteensä 123 miljoonaa euroa opintososiaaliset edut mukaan lukien.

Arenen Petri Lempinen peräänkuuluttaa lisärahoitusta myös nyt kaavailtuihin lisäyksiin.

– Vanhanaikainen tapa, jossa osallistutaan luennoille ja työskennellään itsenäisesti ei ole se, mitä nuoret opiskelijat kaipaavat. Jos koulutuksen laatu kiinnostaa, tarvitaan lisärahoitusta, jolla saadaan osaavaa opetushenkilökuntaa.

Lempisen mukaan lisärahoitus on myös yksi tapa varmistaa, että yhä useampi suorittaa tutkintonsa loppuun.

"Vanhanaikainen tapa, jossa osallistutaan luennoille ja työskennellään itsenäisesti ei ole se, mitä nuoret opiskelijat kaipaavat."

Petri Lempinen, Arene

Pian yhä suurempi osa korkeakoulujen rahoituksesta määräytyy suoritettujen tutkintojen ja valmistuneiden työllistymisen perusteella. Jos ensi vuonna uusia korkeakouluopiskelijoita olisi tuhansia aiempaa enemmän, näkyisi heidän määränsä lisäyksenä rahoituksessa vasta vuosien päästä.

Lempisen mukaan toinen, ammattikorkeakoulujen kannalta suotuisampi ratkaisu aloituspaikkojen lisäämiseen olisi tehdä määräaikainen erillisohjelma, johon rahoitus myönnettäisiin erikseen.

Samankaltaista ratkaisua Arene ehdotti jo vuonna 2018, jolloin se esitti ammattikorkeakouluihin 10 000 paikkamäärän kertalisäystä (siirryt toiseen palveluun) hakijasuman purkamiseksi.

Voit keskustella aiheesta 15.7. kello 22 asti.

Lue lisää:

Katso, mihin koulutuksiin ammattikorkeakouluissa on vaikeinta päästä – Sanna Rauta sai unelmiensa opiskelupaikan ja kertoo nyt, millainen asenne häntä auttoi

Katso, mistä yliopistojen opiskelupaikoista kilpailtiin kovimmin – Maria Korpela pääsi ensiyrityksellä lääkikseen, vaikka todistuksessa ei ole laudatureja

Unohtuiko alanvaihtajien asema opiskelijavalintojen uudistuksissa? Maisterihaun suosio kasvaa, siirtohaun kautta liikkuu yhä harva