Suostuisitko sinä laittamaan käytetyn pyöräilykypärän päähäsi? – Selvitimme, miksi kaupunkipyörän mukana ei saa kypärää

Kaupunkipyöräily kasvattaa suosiotaan Suomessa, mutta pyöräilykypäriä ei ole tarjolla pyörän vuokrauksen yhteydessä.

Kaupunkipyöräily
Kaupunkipyöriä telineissä Helsingin Vallilassa
Helsingissä poljettiin keväällä ennätysmäärä matkoja päivässä, mutta pyöräilykypäriä ei ole tarjolla kaupunkipyörien yhteydessä.Antti Kolppo / Yle

Kaupunkipyörät ovat vallanneet Suomen kaupunkeja valtavan suosion kera. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkipyörät ovat ahkerimmin käytössä kuin missään muualla maailmassa.

Polkypyöriä on tarjolla, mutta pyöräilykypärää ei kaupunkipyörän mukana saa.

Tieliikennelakihan ei velvoita pyöräilijöitä käyttämään pyöräilykypärää. Laki vain toteaa, että polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää. Rangaistusta kypärättä ajamisesta ei saa.

Pyöräilykypärä tunnetusti suojaa vakavilta päävammoilta (siirryt toiseen palveluun). Miksi siis kaupunkipyörien yhteydessä ei yleensä ole mahdollista vuokrata kypärää?

"Logistinen mahdottomuus"

Helsingin seudun liikenteen viestinnän asiantuntijan Tuija Ruohon mukaan pyöräilykypärien liittäminen osaksi kaupunkipyöräjärjestelmää on yksinkertaisesti logistinen mahdottomuus.

– Asemia on valtavan paljon eri puolilla kaupunkia, eikä pyöräilykypärä voisi olla pyörässä kiinni, koska niitä täytyisi olla eri kokoisia. Mistä kypärät siis jaettaisiin käyttäjille? Tätä on käytännössä mahdotonta ratkaista, Ruoho kertoo.

Kaupunkipyörään naputellaan koodi.
Pyöräilykypärän liittäminen kaupunkipyöräjärjestelmään on Helsingin seudun joukkoliikenteen viestinnän asiantuntijan Tuija Ruohon mukaan mahdotonta.Liisa Takala / Yle

Kaupunkipyörien pisteitä on yleensä ympäri kaupunkia. Kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea kaupunkipyöriä vuokraavan Kaakaun toimitusjohtaja Aleksanteri Repo arvelee, että kypärien kohdalla jonkinlaisen kokovalikoiman tarjoaminen kaikilla pysäkeillä olisi sekä teknisesti että kustannustehokkaasti haastava yhtälö.

– Jos pysäkillä olisi kypärille teline, miten estäisimme sen, ettei joku nappaisi kypärää. Jonkinlainen älylukkojärjestelmä, joka avaisi kypärän vuokrauksen yhteydessä, kuulostaa aika kalliilta vaihtoehdolta, Repo pohtii.

"Kaupunkipyöräily ja kypärän tarjoaminen on haastava yhtälö"

Kaupunkipyöräilyn idea perustuu siihen, että pyörän voi napata mukaansa yhdeltä pysäkiltä ja palauttaa toiseen. Revon mukaan pyöräilykypärän liittäminen tähän ajatukseen ei ole mahdollista tällä hetkellä.

– On tärkeätä miettiä asiakkaan palvelupolku koko pyöränvuokrauksen ajan. Missä asiakas näkee pyörän ja mitä askeleita hän joutuu tekemään saadakseen pyörän käyttöönsä. Kypärän liittäminen osaksi tätä kokonaisuutta olisi vaikeaa, Repo kertoo.

Muutamia kyselyitä pyöräilykypäristä tuli viime kesänä KaaKaulle. Kypäriä ei ole varsinaisesti kuitenkaan toivottu Revon havaintojen mukaan.

– Kypärä on sellainen irtotuote, jota ei voi jättää kaupungille itsekseen olemaan. Mielellään toki tarjottaisiin erilaisia vaihtoehtoja, mutta se vaatisi käytännössä perinteisen vuokrauspisteen, jossa olisi asiakaspalvelua ja henkilökuntaa. Tämä ei puolestaan sovi kaupunkipyöräilyyn, jossa pyörän voi palauttaa eri paikkaan.

Kaupunkipyörä Kouvolan kirjaston parkissa
Kaakkois-Suomessa KaaKau pyörittää kaupunkipyörätoimintaa Kotkassa, Haminassa, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Imatralla.Pyry Sarkiola / Yle

Kaupunkipyörät sijaitsevat pääasiassa ulkona säiden armoilla. Helsingin seudun liikenteen viestinnän asiantuntija Tuija Ruoho muistuttaa yhteiskäyttöisissä kypärissä piilevistä hygieniaongelmista.

– Pyöräilykypärän pehmusteet eivät kestä vesisadetta. Muutenkin päähän laitettavat asiat koetaan hyvin henkilökohtaisena asiana. Aika harva varmaan haluaisi käyttää yhteistä kypärää, joka on käynyt eri ihmisten päässä.

Kypärät eivät päädy päähän saakka

Monista muista kaupungeista poiketen Kuusamon kaupunki on tänä kesänä kokeillut mallia, jossa kaupunkipyörät ovat olleet kaikkien käytettävissä vapaasti. Tarjolla on myös ollut pyöräilykypäriä.

– Palveluntarjoajana haluamme edesauttaa turvallisuutta, vaikka laki ei ehdottomasti kypärän käyttöä edellytäkään. Näen asian kuitenkin niin, että jos pyörää käyttää, olisi kypärä hyvä olla myös päässä, Kuusamon kaupungin kehityspäällikkö Jari Karsikko kertoo.

Kuusamon kaupungin tarjoamat kypärät olivat joko pyörän tarakassa tai sarvissa kiinni, kun ne alun perin vietiin asemille. Kypärissä ei ole erillistä lukitussysteemiä, ja nyt osa jäljellä olevista kypäristä roikkuu pyöräasemilla käyttämättöminä.

Lahjoituksena saadut kypärät ovat uusia ja helposti säädettäviä. Silti kypäriä ei käytetä.

Karsikon havaintojen mukaan alle puolet kaupunkipyöräilijöistä on käyttänyt pyöräilykypärää.

– Onko se sitten siitä kiinni, että vierastetaan toisen käyttämää kypärää ja sen laittamista päähän, Karsikko pohtii.

Pyöräilykypäröitä kaupan hyllyssä
Kypärä on pyöräilijälle suositeltava varuste. Kuvituskuva.Terri Niemi / Yle

"Kaupunkipyöräily ei saisi olla kustannuskysymys"

Kuusamon kaupungin kaupunkipyörämalli on ollut monella tapaa kaupallisista toimijoista poikkeava. Pyörät on saatu lahjoituksina kaupunkilaisilta ja kuntouttavan työtoiminnan yksikkö Muuntamo on huoltanut pyörät ja antanut niille yhtenäisen ilmeen.

Kaksikymmentä kunnostettua vihreäksi maalattua kaupunkipyörää sijoitettiin seitsemälle asemalle ympäri taajamaa kesäkuun alussa.

– Käyttäjien vastuulle on jäänyt, että kaupunkipyöriä käytettäisiin ohjeiden mukaan ja mahdollisista puutteista raportaisiin Muuntamolle, Karsikko kertoo.

Kaupunkipyörät päätettiin tarjota maksuttomina, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyödyntää niitä.

– Lähdimme miettimään tätä toimintaa niin, ettei kaupunkipyöräily saisi olla kenellekään kustannuskysymys. Esimerkiksi oma perheenjäsen oli ollut eräässä kaupungissa ja hänen valintansa kohdistui linja-autoon pyörän sijasta, koska seutulippu bussiin oli halvempi.

Ilkivaltaa ja katoamistapauksia

Kuusamon kaupungin kaupunkipyöräkokeilussa tavoitteena oli yhdistää kierrätys, edullisuus ja vaivaton vuokraus sekä mahdollisuus pyöräilykypärään. Ei rekisteröintiä, eikä maksua.

Yhtälö ei ole kuitenkaan toiminut sellaisenaan.

Reilun kuukauden kokeilun jälkeen alkuperäisestä 20 kaupunkipyörästä ja pyöräilykypärästä käytössä on jäljellä enää noin puolet.

– Kipupisteet ovat tulleet hyvin selviksi tässä kokeilussa. Sekä pyörien että kypärien osalta on ollut selkeää tahallista särkemistä. Joku kappale on varmaan ihan kadonnutkin, Karsikko sanoo.

Kaupunkipyörät rivissä juuri ennen käyttöön luovutusta.
Kuusamon kaupunkipyörät ja kypärät juuri ennen käyttöön luovutusta kesäkuun alussa.Jari Karsikko

Karsikon mukaan systeemin riskit olivat kyllä tiedossa, mutta ilkivallan määrä pääsi silti yllättämään.

– Yllätti kyllä, miten paljon pieni vähemmistö käyttäjistä on onnistunut särkemään näitä pyöriä. Kokonaisuudessaan tässä puhutaan kuitenkin alle 5 000 euron kustannuksista 20 pyörän kohdalla. Jos verrataan kaupallisen mallin kuluihin, meillä kestäisi hankkia kymmenen pyörää yhden särkyneen tai kadonneen tilalle.

Käyttösääntöjä ei noudateta

Kaupunkipyörät ovat olleet ahkeralla käytöllä Kuusamossa, mutta systeemi, jossa pyöriä ei rekisteröidä mitenkään, on aiheuttanut ylimääräistä työtä kaupungille.

Kaupunkipyörät eivät nimittäin palaudu niille kuuluville pyöräasemille.

– Pyöriä jätetään aivan minne sattuu. Niitä sitten kannellaan ja kuljetellaan oikeille paikoille useampana päivänä viikossa. Kaupunkilaisilta on tullut sellaista hyväntahtoista virnuilua, että milloin on löytynyt Nilojoesta ja mikä mistäkin, Karsikko kuvailee.

Kolme pyörää parkissa Kuusamon kaupungintalon edustalla.
Kaupunkipyörät ja kypärät ovat olleet vapaasti käytössä Kuusamossa.Jari Karsikko

Lisäksi osa pyöristä on jäänyt pidempiaikaiseen käyttöön ja viety säilytykseen omaan kotiinsa. Kaupunkipyörän käyttöaika kerrallaan on Kuusamon kaupungin ohjeissa määritelty yhdeksi päiväksi.

Ikävin ongelma on kuitenkin ollut pyöriin ja kypäriin kohdistunut runsas ilkivalta, minkä takia vaihtelevasti noin puolet pyöristä eivät ole käytössä.

Miltä näyttää kaupunkipyörien jatko?

Vaikka tämän kesän kokeilu Kuusamossa ei ollut sellaisenaan niin toimiva käytännössä kuin alkuperäisenä toiveena oli, on jatkosuunnitelmia jo mietitty.

– Tällä kokemuksella tämä malli voi jäädä tähän kesään, mutta kesähän on vielä kesken. Tätä ideaa nyt lähdetään jalostamaan eteenpäin. Lopulliset johtopäätökset teemme syksyllä, Kuusamon kaupungin kehityspäällikkö Jari Karsikko kertoo.

Maksuttomuudesta tai pyöräilykypärien tarjoamisesta Kuusamo ei aio vielä toistaiseksi luopua vaikeuksista huolimatta. Yhtenä vaihtoehtona Karsikko näkee yhteistyön jonkun paikallisen toimijan kanssa.

– Pyörä luovutettaisiin kuittausta vastaan ja velvoitteena voisi olla myös kypärän ottaminen. Ehkä se madaltaisi ennakkoluuloja, jos kypärän kunto tarkistettaisiin ja siistittäisiin jokaisen käyttökerran jälkeen. Emme toki pysty valvomaan kypärän käyttöä, mutta ainakin voimme kannustaa siihen.