Hiihtokeskukset tarjoavat huimia alamäkiä maastopyöräilijöille – hissipyöräilyn suosio kasvaa kohisten

Yhä useampi hiihtokeskus pyörittää hissejä kesällä pyöräilijöille. Varsinkin enduropyöräilyn suosio on kovassa kasvussa.

maastopyöräily
Jimmy Doyle.
Jimmy Doyle maastopyöräilemässä Janakkalassa.

Vauhtia, hyvää fiilistä ja itsensä ylittämistä. Niitä Essi Eskola saa, kun hän hyppää pyörän selkään. Maastopyöräilyn vauhdikkaammat alalajit, alamäkipyöräily ja enduro, alkoivat kiinnostaa Eskolaa pari vuotta sitten.

– Toiset nauttii matkan ajamisesta ja toiset nauttii ylämäen ajamisesta, mutta minä nautin alamäestä.

Kolmekymppinen Eskola on harrastanut maastopyöräilyä jo aivan pienestä asti. Taustaa on myös vapaalaskusta ja kiipeilystä. Kiipeilyn kautta hän oikeastaan löysi aktiivisen vaihteen maastopyöräilyyn uudelleen, kun monet kiipeilykaverit alkoivat pyöräillä.

Kiipeilyn rinnalle hän kaipasi jotain aerobista lajia. Ja koska vauhti veti puoleensa, tavallinen lenkkiajo maastopyörällä ei enää Eskolalle riittänyt.

Maastopyöräilijä ajaa tiukkaan mutkaan polulla.
Essi Eskola vauhdissa Ride More Cupin endurokisassa Nuuksiossa viime syksynä.Tuomo Turunen

Enduron suosio kovassa kasvussa

Maastopyöräily on yksi tällä vuosikymmenellä nopeimmin suosiota kasvattaneista harrastuksista. Nostetta ovat samalla saaneet myös pienemmät maastopyöräilyn alalajit.

Varsinkin enduro on kasvattanut suosiotaan reippaasti. Enduron SM-sarjaa vuodesta 2016 lähtien pyörittänyt Sauli Hjerppe kertoo, että laji on ollut kasvussa koko tämän vuosikymmenen.

Tämän vuoden kahdessa ensimmäisessä SM-sarjan kisassa on ollut viidenneksen enemmän kisaajia kuin viime vuonna. Esimerkiksi kesäkuun alussa Sappeessa kaikki halukkaat eivät ensin mahtuneet kisaan mukaan – lopulta viivalle saatiin mahtumaan yhteensä 320 pyöräilijää.

Kansa, jolla on ketjurasvaa suonissa

Essi Eskola kilpailee satunnaisesti sekä alamäkiajossa että endurossa. Eskola hakee selitystä enduron suosiolle klassisista suomalaisista vauhtilajeista, rallista ja jokamiesluokan kisailusta.

– Osalla suomalaisista taitaa olla jonkinlainen vauhtigeeni, joka vetää lajin pariin. Ralli ja jokkis oli ennen. Ehkä ne vauhtihirmut suuntaavat nyt enduropyöräilyn pariin.

Yksi selitys voi myös löytyä jokaisen harrastajan takataskusta. Jos lompakko ei veny useamman pyörän hankitaan, on enduropyörä hyvä kompromissi, sillä se toimii alamäen lisäksi myös lenkkiajossa.

Enduroa ei kuulu vetää hampaat irvessä

Itsekin pitkään endurossa kisannut Sauli Hjerppen mielestä enduro on mukava tapa viettää aikaa kavereiden kanssa. Kisaviikonlopun aikana ajetaan paljon sekä harjoituksissa että kisoissa.

– Voi harrastaa yhdessä kavereiden kanssa viikonlopun ajan ja ajaa uusia reittejä tuttujen kotipolkujen sijaan.

Hjerppe kertoo, että Suomessa enduroa on harrastettu pienellä porukalla 1990-luvun lopulta asti. Enduron MM-sarja käynnistyi vuonna 2013. Samalla lajin näkyvyys kasvoi.

Pyöräilylehdissä ja -sivustoilla alkoi olla yhä enemmän juttuja endurosta, mikä innosti yhä useampia suomalaisia maastopyöräilyharrastajia lajin pariin.

Aloituskynnystä helpottamalla laji kasvaa

Hissipyöräily on lähtenyt kasvuun myös sen ansiosta, että rinnekeskuksissa on alettu paremmin ymmärtää, että harrastajamäärien kasvu vaatii myös aloittelijoille suunnattuja ratoja.

Sauli Hjerppe kertoo, että aikaisemmin monet keskukset jättivät ratojen suunnittelun ja ylläpidon lajin tosiharrastajille.

– Luonnollisesti harrastajat suunnittelivat radoista itselleen sopivia, eivätkä ne sopineen kovin hyvin aloitteleville kuskeille.

Sappeen hiihtokeskus Pälkäneellä on ollut edelläkävijä aloittelijoiden huomioimisessa.

Pyöräilijä nousee hissillä ylös mäkeä
Sappeessa hissit alkoivat kuljettaa pyöräilijöitä mäen päälle ensimmäistä kertaa kesällä 2008.Ski.fi

Sappeen Matkailukeskuksen toimitusjohtaja Jouko Poukkanen puhuu paljon sen puolesta, että lajin pariin pitää luoda polku, jotta harrastajamäärät saadaan kasvamaan.

– Tarjolla täytyy olla helppoja ratoja harrastajille, jotka hakevat uusia elämyksiä. Kallistettuja kurveja, luontoa ja sosiaalisuutta.

Sappee avasi viime kesänä uudet perhealueet, jotka madaltavat aloittamiskynnystä entisestään.

Uusia keskuksia avautuu tänäkin kesänä pyöräilijöille

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors kertoo, että yhdistyksen reilusta kuudestakymmenestä jäsenkeskuksesta noin kolmasosalla on pyörätoimintaa. Noin viidessätoista keskuksessa on hissivetoinen Bike Park.

Tänä kesänä hissipyöräily on aloitettu Saariselällä, Ruokolahden Freeskiissä ja Raaseporin Påminnessä. Tampereen Mustavuori on ilmoittanut, että hissejä avataan myös pyöräilijöille ensi talvena.

Pohjoisen keskuksista Ylläs ilmoitti pari viikko sitten laittavansa 700 000 euroa pyöräilyn kehittämiseen.

Pyöräilybuumin myötä yhdistys on laatinut reiteille yhtenäiset tasoluokitukset. Sininen reitti Levillä on vaativuudeltaan samanlainen kuin sininen reitti Porvoossa.

Bike Parkeille on myös tehty säännöt, joista selviää, miten rinteessä kuuluu käyttäytyä ja kuka väistää ketäkin. Hiihtokeskusyhdistyksen ensimmäinen Bike Park -ohjaajakurssi vedettiin tänä keväänä Sappeessa.

Pyöräreittien ylläpito maksaa

Vaikka keskukset satsaavat paljon pyöräilijöihin, mikään kultakaivos polkijat eivät välttämättä niille ole. Reittien kunnossa pitäminen, hissien ja oheispalvelujen pyörittäminen vie paljon rahaa, joten myös tulopuolen pitää olla kunnossa.

Jouko Poukkanen kertoo, että kolme vuotta sitten Sappeessa jouduttiin miettimään, kannattaako hissejä pyörittää kesällä, jos kasvutavoitteet eivät täyty.

Kesälle 2017 lanseeratun kausikorttikampajan avulla tavoitteet saavutettiin ja hissien kesäkäyttö jatkui.

Poukkanen arvioi, että tänä kesänä keskuksessa pyöräilijöille kertyy noin 15 000 tuhatta laskupäivää. Parhaina päivinä keskus vetää parisen sataa pyöräilijää. Talvikautena laskettelijoita keskuksessa käy reilut 100 000.

Harrastajat odottavat Kalpalinnan uutta nousua

Janakkalan Kalpalinna pyrkii uusien omistajien johdolla useiden lajien ympärivuotiseksi urheilukeskukseksi.

Vastaperustetun Kalpalinna Oy toimitusjohtaja ja toinen omistaja, Petri Ilmarinen kertoo, että suurimmat panokset laitetaan ympärivuotisen toiminnan kehittämiseen.

– Talvitoiminta palautetaan ja kunnostetaan, mutta kesätoimintaan satsataan huolella.

Alamaissa olleen keskuksen matka merkittäväksi urheilukeskukseksi ei kuitenkaan tule käymään käden käänteessä. Liikkeelle on lähdettävä aivan perusteista – viemärien avaamisesta, pusikkojen raivaamisesta ja hissien kunnostamisesta.

Hiihtokeskuksen hissi.
Kalpalinnan hissit aiotaan saadaan kuntoon talvikauteen mennessä.Petri Lassheikki / Yle

Pyöräharrastajat seuraavat Kalpalinnan uutta tulemista tarkkaan. Keskus sijaitsee hyvällä paikalla Etelä-Suomen harrastajille ja korkeuseroa ja varsinkin jyrkkyyttä on tarpeeksi.

Hissejä ainakin tullaan uusimaan, sillä Kalpalinnan vanhat hissit olivat hankalia käyttää muillekin kuin aloittelijoille. Petri Ilmarinen kertoo, että tarkoituksena on tulevina vuosina nostaa pyörälajit keskuksessa uuteen mittakaavaan

– Meillä on suunnitelmissa rakentaa kunnon BMX-keskus, jossa on harjoitusradat ja kilparadat. Alamäkipyöräilylle ja endurolle haetaan parhaat reitit ja mahdollisuudet.