Maria Tuominen pitää kodin siistinä ja silittää miehen paidat: "Meidän kulttuurissamme ei ole mitään salattavaa, mutta on asioita, joista ei voi julkisesti puhua"

Maria Tuominen tuo livevideoilla esille romanien arkea ja pyrkii rikkomaan romaneihin liittyviä ennakkoluuloja.

naiset
Maria Tuominen keittiössä
Maria Tuominen on kuvannut omaa arkeaan sosiaaliseen mediaan noin kolmen kuukauden ajan. Hän haluaa rikkoa ennakkoluuloja, joita romaneihin kohdistuu.Antro Valo / Yle

– Onko meillä liian pieni keittiö?

Tila meinaa käydä kerrostaloneliön keittiössä ahtaaksi, kun Maria Tuominen ja Teresa Hulkkonen tekevät yhdessä karjalanpaistia ja salaattia.

Pääkokki Tuominen viipaloi porkkanoita paistia varten. Pöydällä on kännykkä, joka kuvaa livevideota Facebookiin. Videoita tekemällä Tuominen tahtoo rikkoa ennakkoluuloja romaneista.

Lue myös: Rasismiin kyllästynyt romani alkoi kitkeä ennakkoluuloja, mutta törmää jatkuvasti samoihin kysymyksiin – tässä 9 vastausta.

– Meillä on isompi keittiö kuin teillä, Hulkkosen tytär, 6-vuotias Aila Palm huudahtaa.

Aamulla Tuominen on puhunut livevideolla katsojille muun muassa lasten kasvattamisesta. Eräänä iltana Tuominen kuvasi livevideon siitä, kun hän tyhjensi astianpesukoneen.

– Usein teen videoilla ruokaa, leivon ja annan vinkkejä, mitkä minun mielestäni ovat hyviä juttuja, kertoo Tuominen, joka on koulutukseltaan näyttöjä vaille valmis kokki.

Kolme lapsista seuraa aikuisten touhuja keittiössä. Aila Palm käy kertomassa livevideon katsojille, että tykkää heistä paljon. Neljä lapsista on ulkona. Nadja Lindeman kaappaa kaksivuotiaan Benjamin-poikansa välillä syliin keittiön tohinan pyörteistä.

Kun karjalanpaisti on saatu uuniin, naiset kertovat romaninaisten ja -miesten työnjaosta.

– Kuvitellaan, että olemme alamaisia miehillemme väärällä tavalla. Ei se mene niin, että meidän pitää olla “kyllä kyllä”, Tuominen sanoo ja tekee palvovia eleitä käsillään.

Tuomisen kommentti huvittaa muita naisia. He kuitenkin vakavoituvat viestinsä äärellä, jonka haluavat omasta näkökulmastaan kertoa.

Naisten ja miesten roolit muuttuvat pikkuhiljaa

Romaniperheissä naiset yleensä vastaavat siivouksesta, ruuanlaitosta ja muista kotitöistä. Naisten mukaan siksi, että he haluavat, eikä siksi, että olisi pakko. Kaikki romaninaiset eivät myöskään halua miehen puuttuvan kotitöihin, heidän mielestään "on parempi tehdä kaikki kerralla kunnolla".

Maria Tuominen ja ystävät
Maria Tuominen, Nadja Baltzar, Teresa Hulkkonen ja Nadja Lindeman pitävät tiiviisti yhteyttä.Antro Valo / Yle

– Meille se on tullut kotona jo valmiiksi itsestäänselvyytenä, meidät kasvatetaan siihen, naiset kertovat.

Tuomisen 14-vuotias tytär osaa tehdä ruokaa, pestä pyykit, siivota ja hoitaa kotitalouden. Tyttöjen opettaminen alkaa Tuomisen mukaan jo varhaisessa vaiheessa.

– Mutta ei heitä painosteta tai pakoteta siihen. Poikia en ole niinkään pyytänyt hommiin mukaan, mutta halutessaan ovat saaneet tulla. Kuten Facebookin liveissä näkyy, Richard osallistuu ruoanlaittoon hyvin innokkaasti.

Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemi vahvistaa, että romanikulttuurissa tytöt kasvatetaan eri tavalla kuin pojat. Naisen paikka on kotona keittiössä ja lapsia hoitamassa. Miehelle kuuluu elannon hankkiminen.

– Naisen kunnia on se, että koti on puhdas, lapset hyvin hoidettuja, heillä on puhtaat vaatteet ja miehen paidat on silitetty. Ollaan ylpeitä siitä, että tehdään naisille kuuluvat työt mahdollisimman hyvin.

Tuominen ottaa esille lehdestä lukemansa kommentin, jonka mukaan romaninaisilla on kodit kunnossa, koska he eivät käy töissä. Naiset huomauttavat, että monet romaninaiset käyvät töissä ja pystyvät silti huolehtimaan kodista.

– Ei se sitä tarkoita, että joka päivä, kun Nadja tulee töistä, hän heittää matot pihalle. Ihan semmonen perussiisteys, Lindeman kuvailee.

Nadja Baltzar kertoo, että hän on työskennellyt koulunkäynninohjaajana. Työt päättyivät keväällä, kun työntekijöitä vähennettiin. Hän ehti olla samassa paikassa töissä kuusi vuotta. Seuraavaksi Baltzar aikoo suunnata hoiva-alan koulutukseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime vuonna julkaisemaan tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun) osallistuneiden romanien joukossa työttömyys oli huomattavan yleistä verrattuna koko väestöön. Tutkimukseen osallistuneiden työttömyysaste oli noin 60 prosenttia, kun taas koko väestössä 15-74-vuotiaiden työttömyysaste oli esimerkiksi lokakuussa 2017 runsaat seitsemän prosenttia.

Maria Tuominen live
Maria Tuominen kertoo, että kaikki romanit eivät hyväksy hänen tapaansa avata arkeaan videoilla. Tuominen on saanut kuitenkin myös hyvää palautetta sekä romaneilta että muilta katsojilta.Antro Valo / Yle

Romaninaiset työllistyvät romanimiehiä huonommin. Työnantajat pelkäävät Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemen mukaan romanivaatetuksen aiheuttamia ennakkoluuloja. Naisten on käytettävä romanivaatetusta toisten romanien läsnäollessa.

Tähän asti naiset eivät olet voineet esiintyä pikkuhameessa toisten romanien läsnäollessa.

– Nostamme hattua niille ihmisille, jotka oikeasti ovat lähteneet rikkomaan näitä rajoja. Naisen hame on ihana, mutta se on niin painava, että se on terveysriski, Majaniemi sanoo.

Koska naiset työllistyvät huonommin, kodista voi muodostua paikka, jossa nainen tekee kaiken. Majaniemen mukaan pitää olla jotain, mitä hallita. Vaikka nuoripari sopisi kotonaan keskinäisistä järjestelyistä, sitä ei Majaniemen mukaan voi näyttää ulospäin. Varsinkaan pojan vanhemmat eivät katso hyvällä, jos mies tekee kotitöitä. Naisen tehtävä on passata.

Majaniemi kuitenkin sanoo nähneensä muutoksen tapahtuvan, pikkuhiljaa.

– Naisten tasa-arvoa ei voi olla ilman miesten tasa-arvoa, hän kuitenkin huomauttaa.

Ennakkoluulot ovat syvään juurtuneita

Paistin valmistumista odotellessa katetaan kahvit. Baltzar asettelee posliinisia ruusukuppeja ja asetteja pöytään. Tarjolla on kahvin lisäksi mehua. Pullapitko on leikattu viipaleiksi lautaselle. Naisnelikko istuu kuusipaikkaisen ruokapöydän äärelle. Kännykkä kuvaa edelleen livevideota.

Maria Tuominen ja ystävät
Nadja Baltzar asuu Maria Tuomisen naapurissa ja vierailee perheen luona päivittäin. Teresa Hulkkonen puolestaan asuu Joroisissa, mutta käy Kouvolassa melkein joka kuukausi.Antro Valo / Yle

– Alvar tuli tarhasta kotiin ja kysyi, miksi olemme mustalaisia. Jokuhan sen oli kysynyt, koska emme ole kotona ikinä jakaneet sitä, Hulkkonen selvittää.

Vuonna 2014 tehdyn selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan romaneista noin 70 prosenttia kertoi kohdanneensa ennakkoluuloja tai syrjintää jollakin elämän alueella viimeisen vuoden aikana.

THL:n tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että etenkin nuoret romanit kokevat epäoikeudenmukaista kohtelua vierailta ihmisiltä kadulla tai muulla yleisellä paikalla.

Suurin osa romanivanhemmista suhtautuu THL:n mukaan nykyään kannustavasti koulunkäyntiin. Myös Tuomisen luona maanantai-iltapäivää viettävä naisnelikko kertoo, kuinka lapsia kannustetaan opiskelemaan.

Suomen romaniväestö onkin tänä päivänä koulutetumpaa kuin koskaan, mutta siitä huolimatta romanien on vaikea päästä työmarkkinoille.

THL:n mukaan romanien työllistymisen esteitä ovat muun muassa työkokemuksen puute ja työnantajien ennakkoluulot romaneja kohtaan.

Maria Tuominen olohuone
Nadja Baltzar tunnetaan livekatsojien joukossa naapurin Nadjana. Roger Tuominen viettää heinäkuun lopussa rippijuhlia. 2-vuotias staffordshirenbullterrieri Donna on toinen Maria Tuomisen perheen koirista. Antro Valo / Yle

EU on linjannut (siirryt toiseen palveluun), että jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei romaneja syrjitä, vaan kohdellaan kuin ketä tahansa EU:n kansalaista.

Suomi tekee paljon hyviä ja hienoja asioita. Näin arvioi Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemi. Suomi on hänen mukaansa edelläkävijä Euroopassa ja voi antaa mallia muille.

Siitä huolimatta romanien kohtaamat ongelmat ovat Suomessa todellisia ja ennakkoluulot syvään juurtuneita.

– Se on sitä, että et saa työpaikkoja tai koulutuksessa ollessasi et saa harjoittelupaikkoja. Tavallaan ikinä ei pääse sieltä kuopasta ylös, edelleen kuulutaan siihen köyhimpien väestönosaan. Köyhyys sinällään on syrjäyttävää.

Majaniemi ihmettelee, miten tiukka romaneihin kohdistuva leima on, ja miksi se ei irtoa millään, vaikka monet muut ryhmät pääsevät omistaan eroon.

Toisaalta Majaniemi sanoo, että yhteiskunnan asenteet eivät muutu, jos romanien asenteet yhteisön sisällä eivät muutu. Romanien on Päivi Majaniemen mukaan pohdittava, miten he ilmentävät kulttuuriaan muuttuvassa yhteiskunnassa.

Nuoret menevät vauhdilla eteenpäin. Heillä on enemmän tietoa kuin kulttuurin vanhoilla jäsenillä. Tämä on vastoin totuttua.

– Roolien on pakko muuttua, sanoo Majaniemi.

Romanikulttuuri ei ole salaisuus

Olohuoneessa alkaa soida Olavi Virran Hopeinen kuu ja heti perään Elviksen Suspicious minds.

– Lapset fanittavat Olavi Virtaa, Richard varsinkin. Hän on katsonut Olavi Virran elämäkertaelokuvan monta kertaa, Tuominen paljastaa 10-vuotiaasta pojastaan.

Maria Tuominen ja lapset
Regina Tuominen kertoo, että hän on opettanut Janne Zitronia muun muassa pyöräilemään. Maria Tuominen sanoo, että lapset käyvät usein kyläilemässä.Antro Valo / Yle

Tuominen itse tykkää laulaa hengellisiä lauluja. Hän laulaa Lindemanin kanssa seurakunnan tilaisuuksissa. Tuomisen mukaan kaikki neljä naista ovat uskossa. Livevideota sosiaalisessa mediassa seuraavat katsojat saavat näytteen naisten laulutaidoista.

– Hengellinen musiikki merkitsee paljon. Lauluissa on usein hyvä sanoma. Laulan paljon Jeesuksesta, hän on minulle ykkönen, Tuominen kertoo.

Puoliso on matkatöissä ja usein poissa parikin viikkoa kerrallaan, joten Tuominen pyörittää lapsiperheen arkea paljon yksin. Puoliso on ammatiltaan linja-auton ja yhdistelmäajoneuvon kuljettaja.

Merkittävä osa Tuomisen arkea ovat viimeisen kolmen kuukauden ajan olleet livevideot, joita hän tekee yleensä kaksi kertaa päivässä.

– On ihmisiä, jotka eivät tiedä sitä, että romanit suomalaisina Suomessa viettävät joulua, pääsiäistä ja muita juhlapyhiä. Luullaan, että meillä on omat pyhät, omat juhlaruoat. Ei meillä ole mitään tällaisia omia juttuja. Meillä on suomalaiset juhlapyhät ja perinneruoat, Tuominen selittää.

Hän sanoo ihmisten kuvittelevan, että romanikulttuuri on salaisuus, josta ei haluta kertoa. Omilla videoillaan Tuominen haluaa rikkoa romaneihin ja heidän kulttuuriinsa liittyviä ennakkoluuloja. Jakaa arkeaan ja näyttää, että romanit elävät samalla tavalla kuin muutkin suomalaiset.

– Heräämme aamulla. Lapsilta pestään hampaat ja naamat. Syömme aamupalan, lapset lähtevät ulos leikkimään. Ihan näitä tavallisia asioita.

Internet muuttaa romanikulttuuria

Maria-live-sivusto Facebookissa on saavuttanut nopeasti suosiota. Seuraajia on jo yli 5 800. Videoiden katsojille tutuiksi ovat tulleet päähenkilön lisäksi perheen lapset ja koirat sekä ystävät ja heidän lapsensa.

Esimerksiksi Lindeman tunnetaan livekatsojien joukossa Lehtomäen Nadjana ja Baltzar puolestaan naapurin Nadjana.

Naiset korostavat, että he kertovat elämästään ja kokemuksistaan omasta näkökulmastaan. He eivät puhu koko romaniväestön puolesta. Arki ei myöskään pyöri koko ajan romanikulttuurin ympärillä.

Maria Tuomisen ystävä
Nadja Baltzar vierailee naapurinsa Maria Tuomisen luona päivittäin.Antro Valo / Yle

Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemen mukaan nähtävissä on romanikulttuurin muutos. Sitä vauhdittaa internet, joka “murentaa vauhdilla minkä hyvänsä olemassa olevan instituution”. Keskustelua käydään sekä julkisissa että suljetuissa ryhmissä. Myös koulutuksen myötä tapa puhua muuttuu Majaniemen mukaan erilaiseksi.

– Ajatellaan romanikulttuurin tapoja ja hierarkiaa, että vanhat ja nuoret eivät voi keskustella tietyistä asioista ollenkaan keskenään. Miehet ja naiset eivät voi keskustella joistakin asioista. On niin monenlaisia kerroksia, joissa ei voi käydä keskustelua. Internetissä rikotaan tabuja ja rajoja aika railakkaastikin.

Romanikulttuurissa vallitsee ikähierarkia, jossa vanhukset ovat viisaita ja heillä on määräysvalta nuorempien suhteen. Vanhojen ihmisten suusta tulee tieto, jota pitää totella. Vanhusten kunnioittaminen on ollut ehdotonta.

Romanikulttuuriin kuuluu myös, että seksuaalisuuteen, ruumiin toimintoihin ja sairauksiin liittyvistä asioista ei puhuta toisen sukupuolen tai toisten ikäisten läsnäollessa. Sen sijaan samanikäisten ja tuttujen seurassa asioista voi yleensä puhua.

Tuominen kertoo nähneensä Facebookissa, kuinka jotkut nuoret julkaisevat omissa profiileissaan asioita, jotka ovat romanikulttuurin vastaisia. Monet eivät Tuomisen mukaan huomioi, että ystävän ystävissä voi olla iäkkäämpiä romaneita, jotka näkevät sitä kautta julkaisun.

Maria Tuominen ulkona
Perheen koirien ulkoilutus on Maria Tuomisen vastuulla. Tuomisen mukaan monet luulevat, että romanit eivät pitäisi koirista. Lenkkeilyseurana ovat Nadja Baltzar, Aila Palm ja Janne Zitron.Antro Valo / Yle

Oman Maria-live-sivustonsa kautta Tuominen saa romanikulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Toisinaan hän pyytää ihmiset laittamaan kysymykset hänelle yksityisviestinä.

– Meidän kulttuurissamme ei ole mitään salattavaa, mutta on asioita, joista ei voi julkisesti puhua. Esimerkiksi Facebookissa on minua paljonkin vanhempia romaneja, ja minä en halua olla heille loukkaukseksi.

Naiset kertovat, että pääväestön kanssa heillä ei ole samoja sääntöjä kuin oman kulttuurin sisällä. Kulttuurin sisäiset säännöt eivät naisten mukaan kuitenkaan estä tai rajoita heitä.

Majaniemen mielestä internetin tuomassa muutoksessa on hyvät ja huonot puolensa. Hän huomauttaa, että internetissä voi lyödä ketä tahansa millä tahansa, vihapuhe, mollaaminen ja trollaaminen on hyväksyttävää. Internet muuttaa asioita myös väärällä tavalla.

– Toisaalta olen mielissäni, että asiat muuttuvat. Sitten olen kuitenkin huolissani, muuttuvatko ne oikeaan suuntaan. Kysymys on tietenkin siitä, kuka minä olen sanomaan, mikä on oikea suunta. Se on myös sitä vastuuta, mikä pitäisi ottaa internetissä ja sananvapaudessa. Kuka saa omistaa romanikulttuurin ja millaisena sen saa omistaa?

“Miksi romanit ovat kovaäänisiä?”

Nadja Lindeman tekee lähtöä poikansa kanssa. Naiset kertovat pitävänsä tiiviisti yhteyttä. Teresa Hulkkonen käy 180 kilometrin päästä Joroisista yökylässä Maria Tuomisen luona melkein kuukausittain noin viikon kerrallaan. Kouvolasta alun perin kotoisin oleva Hulkkonen on Tuomisen puolison serkku.

Nadja Baltzar taasen vierailee Tuomisen luona päivittäin. Sen sijaan Tuominen itse ja Lindeman kertovat, etteivät ole kovia kyläilemään. Naiset korostavat, että syy tiiviiseen yhteydenpitoon ei ole romanikulttuurissa. Sen sijaan yhteydenpito ja yhteiset retket vaikkapa puistoon toimivat piristyksenä.

Maria Tuominen ja poika
Maria Tuomisen 10-vuotias Richard-poika esiintyy paljon Tuomisen livevideoilla.Antro Valo / Yle

Naiset viljelevät runsaasti huumoria keskenään. Nauru raikaa usein ja kovaa. Huumori on naisille myös voimavara, jonka avulla käsitellä erilaisia asioita. Romaneista ja heihin liittyvistä ennakkoluuloista puhuttaessa huumori höystää välillä vakavaa keskustelua. Huumori ja hassuttelu ovat myös osa Tuomisen livevideoita.

– Miksi romanit ovat kovaäänisiä? No ei voi mitään, kun tulee puhetta. Ei voi nauraa sisäänpäin. Me olemme kovia nauramaan. Ei kaikki varmaan ole, mutta me olemme.

3-vuotias Janne Zitron antaa ruokapöydän äärellä näytteen flossauksesta. Hän kertoo oppineensa tanssin ystäviltään päiväkodissa.

Regina Tuominen syö karjalanpaistia ja kertoo, että he käyvät Jannen kanssa melkein joka päivä puistossa. Yhdeksännen luokan syksyllä aloittavaa Reginaa kiinnostaa lasten ja nuorten ohjaaminen.

– Opintojen jälkeen haluan mennä töihin ja jatkaa vielä myöhemmin opintoja.

Heinäkuun lopussa vietetään Regina Tuomisen ja hänen veljensä, 16-vuotiaan Roger Tuomisen rippijuhlia. Maria Tuominen aikoo leipoa juhliin kaiken itse. Roger on juuri tullut ulkoa sisälle. Hän näppäilee kitaraa sohvalla.

Kaikki romanit eivät Tuomisen mukaan hyväksy hänen tapaansa avata arkeaan livevideoilla. Toisaalta hän on saanut myös hyvää palautetta niin romaneilta kuin muilta katsojilta.

–Meitä ei erota mikään suomalaisuudesta. Olemme suomalaisia. Sitä haluan tuoda esille. Ja myös sen, että minut nähtäisi Mariana, ihmisenä. Ettei minua nähtäisi vain romanina. Aion tehdä todella paljon töitä sen eteen, että saan menemään sen niin, ennemmin tai myöhemmin.

Lue myös:

Rasismiin kyllästynyt romani alkoi kitkeä ennakkoluuloja, mutta törmää jatkuvasti samoihin kysymyksiin – tässä 9 vastausta