Onko Suomessa häviäjien ja voittajien sukupolvia? Vastaus ei ole yksinkertainen

Jari Hanska valmistelee tietokirjaa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Hän muistuttaa, että kokonaisia sukupolvia on vaikea vertailla keskenään.

8 minuuttia
Possut vs. mössöt!
Possut vs. mössöt!

1970-luvulla syntyneitä kutsuttiin aikanaan "pullamössösukupolveksi".

Nimityksen keksi 1990-luvun alussa vuorineuvos Martin Saarikangas, joka viittasi sillä kaiken liian helpolla saaneeseen sukupolveen.

Kuluvalla viikolla opiskelijoiden palkallisia lomia väläytellyt Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) sai puolestaan Kauppalehden päätoimittajan Arno Ahosniemen kutsumaan opiskelijoita "syöttöporsaiksi" (siirryt toiseen palveluun).

Pian kahden viikon ajan jatkunut keskustelu on sivunnut opiskelijoiden jaksamisen ja toimeentulon lisäksi sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.

Ovatko nuoret häviäjiä sukupolvien välisessä kilvassa – vai sittenkin voittajia? Kuka sai kaiken helpolla, vai saiko kukaan?

Lue myös: Opiskelijoiden palkallisia lomia on kritisoitu jopa "täysin absurdien sosiaalietuuksien" vaatimiseksi – SYL:n varapuheenjohtaja selittää nyt, mikä on kannanoton tavoite

Mistä kyse?

Kysymys ei ole aivan yksinkertainen.

Kansanedustaja Iiris Suomela (vihr.) totesi viikolla, että nykynuoret ovat ensimmäinen vanhempiaan köyhempi sukupolvi. Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) näin ei kuitenkaan voi todeta.

– Se ei ihan osu maaliin, kommentoi väitettä Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola.

Toisaalta esimerkiksi Suomen Pankin Helvi Kinnunen ja Petri Mäki-Fränti arvioivat vuonna 2016 (siirryt toiseen palveluun), että pitkittynyt taantuma heikentää nuorten sukupolvien asemaa Suomessa.

Myös Talouselämän mukaan nuorten aikuisten talouskehityksessä ei ole ollut hurraamista vuosikymmeneen (siirryt toiseen palveluun).

Jari Hanska, tietokirjailija, toimittaja
Jari Hanska muistuttaa, että sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta keskusteltaessa olisi parempi puhua kokemuksien sijaan rakenteista.Esa Syväkuru / Yle

Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta parhaillaan tietokirjaa kirjoittava Jari Hanska ei ole yllättynyt keskustelun jännitteistä. Keskustelu kun lähtee usein liikkeelle ihmisten omista kokemuksista. Ja jokaisella on oma kokemus oikeudenmukaisuudesta.

Hanskan mielestä kokemuspuheen sijaan olisi hyvä keskittyä yhteiskunnan rakenteisiin.

– Millä tavalla työmarkkinat ovat aikaisemmin toimineet, entä miten ne toimivat nyt? Millaisia tukijärjestelmiä meillä on? Miten helppoa on työmarkkinoille pääsy, entä miten helposti pääsee kiinni ensimmäiseen asuntoon? Onko eläkejärjestelmä oikeudenmukainen? Hanska luettelee.

Kuka ja mitä?

Jari Hanskan mukaan kattavaa tarkastelua sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ei ole aiemmin tehty. Siksi teema kirjostaa myös tietokirjan aiheena.

Hanska itse on kirjoittanut aiemmin muun muassa eläkejärjestelmästä.

– Meitä kiinnostaa kokonaisvaltainen tarkastelu siitä, miten esimerkiksi 1980- ja -90-luvulla syntyneet kokevat asian, hän sanoo.

Mutta vastaako data aina kokemusta? Voihan kokemus olla vääräkin?

– Se on totta, Hanska sanoo.

– Kokemusten takaa voi kuitenkin löytyä selittäviä tekijöitä sille, miksi ihmiset kokevat kuten kokevat.

Tätä et ehkä tiennyt

Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta keskusteleminen on hankalaa siksikin, että kokonainen sukupolvi suomalaisia kattaa suuren joukon ihmisiä.

Hanska muistuttaa, että esimerkiksi opiskelijoista löytyy sekä heitä, jotka saavat tukea perheiltään että heitä, jotka joutuvat pärjäämään ilman.

– Myös eläkeläisistä puhutaan yhtenä nippuna, kun heidän keskuudessaan on todellisuudessa koko kirjo. On pienituloisia eläkeläisiä ja hyvätulosia eläkeläisiä.

Jari Hanskaa haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä.

Lue lisää:

SYL:n kannanotto herätti keskustelun opiskelijoiden palkallisesta lomailusta – Kokoomusopiskelijat: "Työt ovat sopivaa vastapainoa opiskelulle"

Tutkijat tyrmäävät käsityksen opiskelijoista "laiskanpulskeina syöttöporsaina" – mikä on muuttunut, kun yhä useampi uupuu?

Nuoriso on aina ollut pilalla, mutta nyt kelvottoman nykynuorison pitäisi ratkaista ilmastonmuutos, huoltosuhde ja pari muuta pikku juttua