Rikollisuuteen voi vaikuttaa kaupunkisuunnittelullakin – "Turvallisuudessa on kaksi puolta: miten asiat ovat ja millaisiksi ne koetaan"

Asiantuntijoiden mielestä kaikkia turvallisuuden tunteen luomiseen sopivia keinoja ei vielä käytetä Suomessa.

turvallisuus
turvattomuus lisääntyy kansalaisissa.
Ihmisvilinää Helsingin keskustassa.Markku Rantala / Yle

Onko Suomi lintukoto vai jotain muuta?

89 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEKin kyselyyn vastanneista kokee, että Suomi on turvallinen maa.

Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin kolmasosa (siirryt toiseen palveluun) 15–75 -vuotiaista suomalaisista on kuitenkin pelännyt joutuvansa väkivallan kohteeksi iltaisin kodin ulkopuolella.

Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta kertoo, että hyvin arkiset kokemukset kuvaavat yksilöiden turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi se, miten mielellään lähtisi kello kymmenen jälkeen illalla ulos ulkoiluttamaan koiraa, viestii turvallisuuden tunteesta.

Yritystasolla puolestaan maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen.

– Turvallisuudessa on kaksi puolta: se, miten asiat ovat ja se, millaiseksi tilanne koetaan, eli kuinka hallittavilta asiat tuntuvat, Limnéll sanoo.

Virheellisen tiedon jakamisella yritetetään vaikuttaa ihmisten mielikuviin yhteiskunnan turvallisuudesta. Turvallisuuden rakentaminen on Limnéllin mukaan digitaalisessa yhteiskunnassa yhä enemmän tunteiden kamppailua.

– Turvallisuusviestintää pitäisi Suomessa tehdä nykyistä aktiivisemmin.

Parannettavaa myös kaupunkisuunnittelussa

Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelujen toimialajohtaja Ulla-Kirsikka Vainio on pohtinut rakennettua turvallisuutta etenkin edellisessä ammatissaan arkkitehtina.

Parhaimmillaan rikollisuuden vähentäminen lähtee liikkeelle jo kaavoituksen suunnittelusta.

Vainio ottaa esimerkiksi parkkipaikan: näkeekö sinne ympäröivistä asunnoista niin että asukkaat voivat tunnistaa omansa ja naapurien autot, vai onko se halli tai hiekkakenttä, jossa autot vaihtuvat.

turvattomuus lisääntyy kansalaisissa.
Pysäköintialueen sijainti vaikuttaa merkittävästi siellä tapahtuvan rikollisuuden määrään. Markku Rantala / Yle

Lisäksi erilaiset oleskelualueet parantavat asuinympäristön turvallisuutta. Kun naapurit viettävät aikaa yhteisessä tilassa, he myös tarkkailevat sitä ja huomaavat, jos jotain poikkeuksellista tapahtuu. Samalla voi syntyä positiivista yhteisöllisyyttä.

– Kaavoituksella luodaan kaikki paikat, joissa eletään. Sen avulla voi ohjata ihmisiä toimimaan ja käyttäytymään oikein, Vainio sanoo.

Vainion mukaan turvallinen kaupunki olisi mahdollisimman viihtyisä ja sitä käytettäisiin kunnollisiin tarkoituksiin läpi vuorokauden.

turvattomuus lisääntyy kansalaisissa.
Kun ihmiset viettävät aikaa julkisissa tiloissa ilman rikollisia aikeita, niiden turvallisuus paranee.Markku Rantala / Yle

Kaupunkisuunnittelun merkitystä ei Vainion mielestä tiedosteta ja hyödynnetä Suomessa niin paljon kuin voisi.

Muutamissa suurkaupungeissa on kuitenkin tapana, että kaavoittaja pyytää poliisilta lausunnon alueen arjesta ja rikollisuuden riskeistä.

– Kaavoittajan ja poliisin yhteistyö ei ennakkoon tehtynä maksa yhteiskunnalle mitään, mutta voi tulevaisuudessa säästää paljonkin rahaa, Vainio sanoo.

Helsinkiläisen Patrik Janssonin mielestä poliisin läsnäolo kaupungilla luo turvallisuuden tunnetta.

– Poliisi saisi olla enemmän asiakaspalvelija ja istua vähemmän autossa, hän sanoo.

Jansson mainitsee rautatieaseman seudun paikkana, jota hän välttelee tiettyihin kellonaikoihin.

turvattomuus lisääntyy kansalaisissa.
Helsingin rautatieasema tuntuu monien mielestä turvattomalta myöhäiseen ilta-aikaan. Markku Rantala / Yle

Marja Jauhiainen ei puolestaan menisi Kaisaniemenpuistoon keskellä yötä, vaikka sanookin, ettei häntä ole pelota kaupungilla.

– Katujen valaisu ja läpi yön toimiva liikenne lisäävät turvallisuuden tunnetta, hän toteaa.

Voit keskustella aiheesta jutun lopussa. Keskustelu päättyy kello 22.00.