Exät, nyxät ja uusperheen piinalliset sukujuhlat: ”Olisi hyvä jos lapset eivät joutuisi häpeämään aikuisten käytöstä", toivoo eroäiti

Uuden kumppanin perhejuhliin ei tarvitse heti ängetä, sanoo eroasiantuntija Marika Rosenborg.

uusperheet
Ihmisiä puutarhajuhlissa.
Perhejuhlat voivat olla hankalia tilanteita ihmissuhteiden muuttuessa. Kuvituskuva.AOP

Miltä sinusta tuntuisi, jos kesken omien juhliesi sinut laitettaisiin taksiin ja lähetettäisiin toiseen kotiin juhlimaan? Tai jos joutuisit koko sukujuhlien ajan jännittämään, minkälaisen kohtauksen entinen puolisosi tai hänen uusi kumppaninsa tällä kertaa järjestävät?

Kun uusperheen ihmissuhteet tulehtuvat, seurauksena on pahaa mieltä ja pilalle meneviä juhlia.

– Karmeimmillaan uusperhe järjestää lapsen juhlat ja toinen vanhempi laitetaan istumaan vaikka lastenpöytään, kuvailee Sexpon terapeutti ja eroasiantuntija Marika Rosenborg.

Myös espoolainen Leena Helenius on omassa lähipiirissään törmännyt aikuisten huonoon käytökseen uusperheen juhlissa. Hän muistuttaa, että monet uusperheet pystyvät juhlimaan sovussa, mutta aina se ei vain tunnu millään onnistuvan.

– Minun mielestäni on käsittämätöntä, että aikuiset ihmiset eivät voi käyttäytyä. Juhlissa vietetään kuitenkin vain pari tuntia samassa paikassa. On siellä sitten mukana nykyiset tai ketkä vaan, niin mikä siinä on niin vaikeaa?

Eniten riidoista kärsii lapsi

Helenius muistuttaa, että perhejuhlissa pääosassa on usein lapsi tai nuori, eikä se saisi aikuisten välisissä tunnepurkauksissa unohtua.

– Lapsen on aika surullista elää uusperheessä, jonka aikuisilla on joka välissä kapulat rattaissa toisen kanssa. Lapsi ei voi valita, eikä välttämättä oikein ymmärräkään mitä ympärillä tapahtuu.

Lapsen tai nuoren mielipiteiden ja tunteiden ohittaminen juhlia järjestettäessä huolestuttaa myös Marika Rosenborgia. Jos kyseessä on vaikka rippi- tai ylioppilasjuhlat, pitää päähenkilön mielipidettä kysyä. Toisaalta nuorelle ei saa yksin sälyttää vastuuta hänen omia vanhempiaan koskevista päätöksistä.

– Lapsi on yleensä lojaali molemmille vanhemmilleen. Siksi hän voi myös ahdistua, jos liikaa kysellään, mitä sinä haluat.

Puurtarhajuhlat
Aikuisten pitäisi aina pystyä pitämään lasten tunteet omiensa edellä.AOP

Fiksu uusi kumppani etenee maltilla

Jo 16 vuotta eroseminaareja vetäneeltä Rosenborgilta heruu myös ymmärrystä eronneiden aikuisten vaikeille tunteille, mutta niitä ei silti saa kaataa toisten päälle.

– Kaikki ikävät ja pahat asiat, jotka me teemme entisille kumppaneillemme, teemme jollain tasolla myös lapsillemme, hän muistuttaa.

Varsinkin jätetyksi tulleelle surun, vihan ja kateuden tunteet ovat luonnollisia ja ne kuuluvat eroprosessiin ja siitä toipumiseen. Toipumiselle pitäisi malttaa antaa aikaa.

Uuden rakkauden löytänyt puolestaan saattaa haluta esitellä onneaan heti koko suvulle. Kiirehtiminen uuteen perheyhteyteen ei aina ole järkevää. Rosenborg neuvookin uusperheeseen tullutta uutta kumppania hienotunteisuuteen.

– Uudelta kumppanilta on sensitiivistä tehdä tilaa ja väistyä ainakin alkuun eikä välttämättä tuppautua mukaan esimerkiksi ensimmäisen seurusteluvuoden aikana perhejuhliin.

Rosenborg kehottaa uutta kumppania miettimään, miksi hänellä on kiire päästä sisään rakastettunsa ensiperheeseen. Onko hänen vaikea luottaa uuteen rakkauteen, jos asiat etenevät hitaammin? Uuden kumppanin on myös hyvä ymmärtää, että eron käsitteleminen ja siitä toipuminen vie ensiperheen kaikilta osapuolilta aikaa ja energiaa.

Normaali hyvä käytös riittää

Loputtomiin ei kenenkään kuitenkaan tarvitse piilotella kulisseissa. Exän nyxä on jossain vaiheessa vaan hyväksyttävä myös omaan lähipiiriin kuuluvaksi ihmiseksi. Ystävystyä ei tarvitse, eikä muutenkaan yliyrittää.

Työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämisen parissa työskentelevä Leena Helenius ottaisi sukujuhlissa käyttäytymiseen mallia työelämästä.

– Voi ajatella, miten vieraan ihmisen kanssa toimitaan kohteliaasti. Aina voi vähintään tervehtiä ja vaikka puhua vähän säästä. Käyttäydyttäisiin sillä tavalla fiksusti, että lapset eivät joudu häpeämään tai jännittämään koko juhlien ajan, että räjähtääkö joku.

Rosenborg kannustaa ensiperheen jäseniä ennen juhlia keskustelemaan ja sopimaan, miten juhlissa toimitaan. Kuka esimerkiksi istuu kenenkin vieressä tai kuka pitää puheen.

On myös ihan ok sopia, että tänä vuonna juhlimme erikseen, ja seuraavalla kerralla katsomme tilanteen uudelleen. Kun kaikki ensiperheen jäsenet lapset mukaan lukien saavat sanoa mielipiteensä, vähenee tarve osoittaa mieltä varsinaisena juhlapäivänä.

– Jokainen voi itse miettiä omalla kohdallaan mitä voi tehdä että päivästä tulee mahdollisimman hyvä. Ei kukaan ihminen ole tässä maailmassa ja sinun elämässäsi siksi, että saisit oksentaa pahan olosi hänen päälleen.

Kun juhlapäivä sitten koittaa, vastuu omasta käyttäytymisestä on jokaisella uusperheen jäsenellä. Ei ole reilua, jos juhlakalu joutuu jännittämään päivän tunnelmaa. Sen sijaan mukavasti sujuneet juhlat saattavat olla uusperheelle hyvin vahvistava kokemus. Sellaista kannattaa tavoitella.