Kansalaiset ja eläinsuojeluyhdistykset maksavat luonnoneläinten hoitokuluja – "Eihän se ole kovin reilua"

Loukkaantuneelle luonnonvaraiselle eläimelle tarjotaan eläinlääkärillä usein lopetuspiikkiä. Viki-siilillä kävi parempi tuuri.

eläinsuojelu
Siili makaa selällään ihmisen kädessä
Viki-siili saa antibioottia kolme kertaa päivässä. Se syö kissanruokaa ja pesäksi on annettu kissankoppa. Johanna Talasterä

Loukkaantunut Viki-siili tuotiin hoitoon riihimäkeläiselle Annulii Koposelle, joka on ennenkin vapaaehtoisena eläintenystävänä auttanut luonnoneläimiä. Ensin Koponen huolehti siitä, että siili pääsi eläinlääkäriin. Vastaanotolla piikkipallon peräpäästä puhkaistiin suuri paise, josta purskahti ilmoille noin 100 grammaa mätää.

Siili sai antibioottikuurin ja pääsi paranemisen ajaksi asumaan Koposen perheen pihasaunaan. Lääkekulut auttaja pulitti omasta pussistaan. Hän kokee olevansa vastuussa avun tarpeessa olevasta eläimestä, kun otti sen luokseen hoidettavaksi.

– Ei ole muita maksajia, koska sairaat villieläimet eivät tällä hetkellä ole kenenkään vastuulla, toteaa Koponen.

Yksityiset ihmiset maksavat valtion kuluja

Valtio ei korvaa lääkekuluja, jos villieläintä päätetään hoitaa lääkekuurilla. Maksajaksi jää useimmiten vapaaehtoinen ihminen tai eläinsuojeluyhdistys. Myös eläinlääkärit saattavat osallistua.

– Joskus lääkekustannukset ovat niin pieniä, että olen sponsoroinut ne itse, kertoo eläinlääkäri Jenni Hatakka Loppivet-yrityksestä.

Uuteen eläinsuojelulakiin on harkittu kunnille määrärahaa, josta voitaisiin korvata luonnoneläinten lääkkeitä.

– Eihän se ole kovin reilua, että yksityiset ihmiset, eläinlääkärit ja eläinsuojeluyhdistykset maksavat valtiolle kuuluvien luonnonvaraisten eläinten kuluja, sanoo läänineläinlääkäri Jessica Löfgren-Eriksson Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta.

Siili on ihmisen kädessä ja katsoo kameraan
Viki-nimen siili sai sen löytäneeltä naishenkilöltä, joka toi siilin hoitoon Annulii Koposelle.Johanna Talasterä / Yle

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY on vaatinut, että uuteen lakiin kirjataan selvästi kenen vastuulla apua tarvitsevat luonnonvaraiset eläimet ovat.

Uuden eläinsuojelulain piti tulla voimaan vuonna 2021, mutta hallituksen vaihtuminen hidasti prosessia. Nyt laki seisoo valmisteltavana maa- ja metsätalousministeriössä (siirryt toiseen palveluun). Jossain vaiheessa nykyinen hallitus päättää muutetaanko lakiehdotusta, ennen kuin se annetaan eduskunnalle.

Lopetuspiikki on yleisin vaihtoehto

Kaikilla ei ole yhtä hyvä tuuri kuin Viki-siilillä. Useimmiten sairas tai loukkaantunut luonnonvarainen eläin lopetaan eläinlääkärin vastaanotolla.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän eläinlääkintäjohtajan Jarmo Olkkosen mukaan luonnonvaraisten eläinten hoito kuuluu julkiselle terveydenhuollolle, käytännössä kunnaneläinlääkäreille.

– Luonnoneläimet hoidetaan, jos niitä tuodaan vastaanotolle. Kynnys eläimen lopettamiseen on matala, myöntää Olkkonen.

Usein eläin on Olkkosen mukaan niin huonossa kunnossa, että lopettaminen on paras vaihtoehto. Eutanasiaa perustellaan lisäksi sillä, että villieläin stressaantuu joutuessaan ihmisen hoitoon.

Luonnonvaraiselle eläimelle on hankala löytää jatkohoitopaikkaa. Linnut ovat poikkeus: Päijät-Hämeessä niistä moni pääsee Heinolan lintutarhalle kuntoutukseen. Muille kysytään hoitopaikkaa esimerkiksi Korkeasaaren villieläinsairaalasta.

– Jos sopiva paikka löytyy, voidaan eläin toimittaa sinne, sanoo Olkkonen.

Eläinlääkäri toivoo: eutanasia vain, jos ennuste on huono

Luonnoneläimet ovat valtion omaisuutta. Valtion kassasta maksetaan eläimen lopettamisesta aiheutuvat kulut, jos se tehdään eläinsuojelullisista syistä.

Lopetuskustannukset ovat enimmillään noin sata euroa. Eläinlääkäri hakee korvauksen kunnalta, joka saa summan takaisin aluehallintovirastosta.

Eläinlääkäri vastaanotollaan mustavalkea kissa sylissään
Eläinlääkäri Jenni Hatakka joutuu joskus kysymään neuvoa kokeneemmalta kollegalta tai penkomaan kirjallisuutta hoitaessaan luonnoneläintä. Kissat ja koirat ovat tutumpia potilaita. Johanna Talasterä / Yle

Eläinlääkäripäivystyksessä Lahdessa mukana olevalle Lahden eläinlääkäriasema Evidensialle tuotiin vähän aikaa sitten oravanpoikanen, joka lopetettiin. Klinikka maksoi toimenpiteen itse.

– Jos eläin kärsii, tehdään eutanasia. Siitä ei tule kustannuksia eläimen tuoneelle ihmisille, sanoo klinikan johtaja Helka Heikkilä.

Mikäli vammat olisivat hoidettavissa, päätös tehdään tapauskohtaisesti.

Eläinlääkäri Jenni Hatakka ei haluaisi lopettaa eläintä, jolla on mahdollisuus toipua. On eri asia, jos haavat ovat tulehtuneet todella pahasti tai vammat ovat syvät.

– Eutanasiaa täytyy harkita, jos näyttää siltä, että elämä ei ole enää laadukasta tai hoitoennuste on huono, sanoo Hatakka.

Eläimiä vapaaehtoisesti auttavan Annulii Koposen mielestä pahinta on ajatella, että luonto hoitaa, ja jättää kärsivä eläin oman onnensa nojaan.

– On parempi, että eläinlääkäri lopettaa luonnoneläimen kuin jättää sen ottamatta vastaanotolle, tai vaatii maksua eläimen tuoneelta ihmiseltä, pohtii Koponen.

Siimaleikkuri on siilille paha

Kaikki eläinlääkärit eivät ole tottuneet käsittelemään luonnonvaraisia eläimiä. Villieläimet eivät ole tottuneet ihmisiin, joten hoitotoimenpiteet ovat hankalia.

– Pieni koko tuo oman haasteensa muun muassa siihen, mikä on paras rauhoiteaine. Pienen potilaan lämpimänä pitäminen on myös vaikeampaa kuin kissan tai koiran, sanoo eläinlääkäri Jenni Hatakka.

Annulii Koponen istuu penkillä puutarhassa ja katsoo kameraan
Annulii Koponen ei osaa sanoa apua tarvitsevalle luonnoneläimelle ei. Hän on hoitanut useita siilejä ja pari lintua. Johanna Talasterä / Yle

Hatakkaan otetaan yhteyttä apua tarvitsevista luonnoneläimistä pari–kolme kertaa kuukaudessa. Yleensä potilaat ovat siilejä tai lintuja. Ihmisten pihoissa viihtyessään, piikkipallot joutuvat usein vastakkain ruohonleikkurin tai siimaleikkurin kanssa. Tyypillisiä vammoja ovat haavat tai ruhjeet.

– Useimmiten ennuste on hyvä. Syvilläkin haavoilla on taipumus parantua, jos ne hoidetaan hyvin.

Viki-siili palaa asuinsijoilleen

Luonnonvaraisen eläimen ottaminen lemmikiksi on laissa kielletty. Viki-siiliä hoitava Annulii Koponen huolehtii tarkasti siitä, että siiliä käsitellään mahdollsimman vähän.

Lääkekuurin päätyttyä Viki-siili palautetaan löytöpaikalle ja vapautetaan takaisin luontoon. Koponen arvioi siilin toipuvan muutamassa viikossa.

Siihen asti se lääkitään ja ruokitaan päivittäin. Myös kuivikkeet vaihdetaan, mutta muuten Viki saa olla omissa oloissaan.

– Se on luonnoneläin. Ei ole tarkoitus, että siili tottuu ihmiseen.

Lue myös: Vuosia valmisteltu eläinsuojelulain uudistus kaatui, mutta mitä siitä seuraa? – Yksi iso kysymys täysin avoinna