Kryptovaluutoista kohkataan kovasti – kuka niitä oikeasti käyttää ja mihin?

Asiantuntijan mukaan kryptovaluuttojen käyttäjistä voidaan tunnistaa neljä selkeästi erottuvaa ryhmää.

kryptovaluutta
Käsi pitelee Bitcoin-kolikkoa. Takana näkyy alas kaartuva pörssikäyrä.
Bitcoin on yksi tunnetuimmista virtuaalivaluutoista.Jack Guez / AFP

Kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen. Näin toteaa Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym.

Grym katsoo kuitenkin, että kryptovaluutoista kohkaaminen on laantumaan päin. Sen voi nähdä esimerkiksi Google Trends -palvelusta (siirryt toiseen palveluun), joka näyttää, kuinka suosittuja hakusanat "kryptovaluutta" ja "bitcoin" ovat viimeisen viiden vuoden aikana olleet.

Bitcoin on yksi tunnetuimmista kryptovaluutoista, ja sitä on pidetty eräänlaisena kryptovaluuttojen arkkityyppinä ja indikaattorina niiden kehityksestä.

Kryptovaluuttojen allonharjan voidaan katsoa olleen joulukuussa 2017. Silloin uutisoitiin paljon erityisesti bitcoinin arvonnoususta ja bitcoin-sijoittamisesta.

Bitcoinin arvo nousi silloin lähes 19 800 dollariin, mutta viimeisen kuukauden aikana (siirryt toiseen palveluun) sen arvo on vaihdellut 8 000 ja 12 000 dollarin välillä.

Bitcoinin lisäksi suosittuja kryptovaluuttoja ovat esimerkiksi Ethereum ja Litecoin.

Mutta kuka kryptovaluuttaa oikeasti käyttää? Grymin mukaan voimme tunnistaa ainakin neljä ryhmää.

Aleksi Grym, Suomen pankin digitaalinen neuvonantaja
Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym.Jaani Lampinen / Yle

Kryptovaluutoilla pestään rahaa

Kryptovaluutat ovat rikollisten parissa suosittu rahanpesuväline.

Grymin mukaan sen tekee mahdolliseksi erityisesti se, että kryptovaluutat on luotu suojaamaan käyttäjien yksityisyyttä. Kryptovaluuttojen vahvuus on myös siinä, että rahaa on helppo siirtää maarajojen yli.

– On selkeästi ihan ammattirikollisia, jotka käyttävät kryptovaluuttoja. Heidän osuus krytpovaluuttojen käyttäjistä ei ole kuitenkaan kovin suuri.

Grym arvioi tämän ryhmän kooksi joitain prosentteja. Europolin mukaan (siirryt toiseen palveluun)kryptovaluutat ovat kuitenkin yleistyneet rikollisten parissa.

– Totta kai käteinen on edelleen se väline, jolla tehdään paljon pimeää kauppaa, Grym muistuttaa.

Esimerkiksi suomalainen kryptovaluuttojen vaihdantaan keskittynyt jyväskyläläisyritys Prasos Oy törmäsi tähän ongelmaan vuoden 2018 helmikuussa.

Nordea ja Säästöpankki sulkivat silloin Prasoksen pankkitilit, koska pankit eivät voineet olla täysin varmoja, oliko yhtiön varoja käytetty rahanpesuun tai johonkin muuhun rikolliseen toimintaan.

Prasos Oy:n tietojohtaja Sampo Hyvärisen mukaan mielikuvat kryptovaluutasta rikollisten maksuvälineenä ovat pitkälti median paisuttamia uhkakuvia, vaikka niillä on toki totuuspohjansa.

– Tämä mielikuva on juurtunut aika vahvasti myös pankkialan ihmisiin, vaikka kryptovaluuttojen rikollinen käyttö on hyvin minimaalista, Hyvärinen toteaa.

Kryptovaluutalla keinotellaan – kuin uhkapeliä

Grymin mukaan ehdottomasti suurimman joukon kryptovaluuttojen käyttäjistä muodostaa niin sanotut keinottelijat tai kryptovaluuttasijoittajat.

– Tämä toiminta muistuttaa raha- tai uhkapelaamista, Grym sanoo.

Hän vertaa kryptovaluuttoihin sijoittamista nettipokeriin.

– Siinä tarvitaan tietty elementti satunnaisuutta, tietty elementti onnea, mutta toisaalta siinä pelataan myös muita ihmisiä vastaan ja raha liikku yhden taskusta toiselle, Grym valottaa.

Kryptovaluuttapelin henki perustuu siis arvon vaihteluiden arvaamiseen. Kryptovaluuttaa yritetään siis myydä kalliimmalla kuin sitä on alunperin ostettu.

– Tietääkseni suurin osa kryptovaluuttojen käytöstä on juuri tätä.

Grym kuitenkin korostaa, että kryptovaluuttakeinottelussa ei ole kyse sijoittamisesta.

– Monet tästä porukasta puhuvat sijoittamisesta, mutta se ei ole periaatteessa sitä. Esimerkiksi osakesijoittamisessa on kyse siitä, että yritys synnyttää tuottoja, jotka jaetaan osinkoina pois, Grym kertoo.

– Kryptovaluuttapeli on siis nollasummapeliä. Jos on syntynyt yksi miljonääri, niin sitten on syntynyt myös monta häviäjää.

Varallisuuden siirto ulkomaille

Kaikki kryptovaluutasta kiinnostuneet eivät suinkaan ole rikollisia tai uhkapelaajia. Jotkut käyttävät kryptovaluuttoja rahan siirtämiseen.

Grym mainitsee esimerkiksi sellaiset henkilöt, jotka ovat kotoisin kehitysmaasta, mutta asuvat ja työskentelevät esimerkiksi Suomessa.

– Tässä tapauksessa esimerkiksi bitcoin saattaa olla helpompi tapa siirtää rahaa kuin esimerkiksi säännellyt palveluntarjoajat, jotka ottavat siirrosta aika kalliit maksut, Grym kertoo.

Ongelmatonta tämä ei kuitenkaan aina ole, sillä eri maiden lainsäädäntö poikkeaa kryptovaluuttojen suhteen. Joissain maissa voi olla laitonta välttää laillisia rahasiirtopalveluita rahaa siirrettäessä.

Prasoksen Sampo Hyvärinen muistuttaa, että kryptovaluutat ovat käteviä myös erittäin suurien pääomien siirtämiseen. Tällaista saattavat tarvita esimerkiksi yritykset tehdessään yrityskauppoja.

Sampo Hyvärinen, Prasos oy tietojohtaja
Prasos Oy:n tietojohtaja Sampo Hyvärinen.Jaani Lampinen / Yle

– Sen ei tarvitse välttämättä liittyä hämärään toimintaan, vaan miljoonia voidaan siirtää ihan sen takia, että halutaan tehdä yrityskauppa jossain toisessa maassa, Hyvärinen muistuttaa.

Maailmanlopun kukkaro

Viimeisenä Grym nostaa esiin porukan, jota hän kuvaa "hyvinkin ideologiseksi". Tämä porukka pitää kryptovaluuttaa eräänlaisena vakuutuksena talousromahduksen varalta.

– Tässä tapauksessa rahaa halutaan laittaa muotoon, joka kestäisi talousromahduksen. Eli tavallaan he eivät luota siihen, että pankit pysyisivät pystyssä tai että osakemarkkinat eivät romahda. Kryptovaluutat tarjoavat eräänlaisen turvasataman heille.

Grym kiirehtii muistuttamaan, että hän ei ota millään tavalla kantaa siihen, ovatko nämä henkilöt oikeassa vai väärässä.

– Senhän näkee sitten vasta loppupeleissä, Grym toteaa.

Lue myös:

Finanssivalvonta antoi maksulaitoksen toimiluvan ensimmäistä kertaa kryptovaluutta-alan yritykselle