HS: SS-miesten läheiset vaativat Kansallisarkistoa oikaisemaan "häpäisevän" selvityksen

Kansallisarkisto on pahoitellut omaisille lähetetyssä vastauksessa aiheutunutta mielipahaa, mutta kieltäytyy vaatimuksesta.

SS-joukot
Kansallisarkiston toteuttama arkistoselvitys suomalaisista SS-miehistä kuvattuna selvityksen luovutustilaisuudessa Helsingissä.
Valtioneuvoston kanslialle luovutettu Kansallisarkiston toteuttama arkistoselvitys suomalaisista SS-miehistä kuvattuna selvityksen luovutustilaisuudessa Helsingissä helmikuussa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Entisten suomalaisten SS-miesten omaiset vaativat Kansallisarkistoa korjaamaan helmikuussa julkistettua SS-selvitystä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. (siirryt toiseen palveluun)

Lehden mukaan omaiset ovat lähettäneet Kansallisarkistolle kirjeen, jossa he sanovat selvityksessä esitettyjen johtopäätösten häpäisevän isiensä muiston ja aiheuttavan jatkuvaa mielipahaa elossa oleville iäkkäille vapaaehtoisille sekä vapaaehtoisten ja sankarivainajien lähipiireille.

Valtioneuvoston kanslian Kansallisarkistolta tilaaman selvityksen mukaan Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943 palvelleet suomalaissotilaat osallistuivat hyvin todennäköisesti osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen Saksan itärintamalla.

Selvitys käynnistettiin sen jälkeen, kun juutalaisen ihmisoikeusjärjestö Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff pyysi presidentti Sauli Niinistöä laatimaan selvityksen asiasta.

Entisten SS-miesten omaisten mukaan selvityksessä esitetty yleistävä päätelmä syyllistää koko suomalaispataljoonan. Heidän mukaansa vähälle huomiolle on jäänyt selvityksessä ollut lause, jossa todetaan, että käytössä ollut lähdeaineisto ei anna riittävän yksityiskohtaisia tietoja yksittäisten tapahtumien tarkaksi arvioimiseksi, Helsingin Sanomat kirjoittaa.

Lehden tietojen mukaan valmisteilla olisi ainakin yksi oikeusprosessi Kansallisarkistoa kohtaan.

Kansallisarkisto pahoittelee toukokuussa lähettämässään vastauksessa tutkimusten johtopäätösten aiheuttamaa mielipahaa, mutta kieltäytyy suostumasta vaatimukseen. Vastauksessa todetaan, että selvitys ei ota juridista tai moraalista kantaa yksittäisten henkilöiden toimintaan vaan pyrkii selvittämään asioiden kulkua historiantutkimuksen käytettävissä olevin keinoin, lehti kirjoittaa.