Hallitus ei halua Suomeen enää yhtään ulkoistettua sairaalaa – Kiuru: Rajoittamislakia kiristetään

Terveysjätit ovat toivoneet koko lain purkamista.

sote-uudistus
Krista Kiuru
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Harri Fagerholm / Yle

Hallitus yrittää estää kuntia ulkoistamasta terveydenhuoltoaan yrityksille.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo Ylelle, että hallitus on päättänyt kiristää ulkoistamisten ehtoja tuntuvasti.

– Rajoituslakiin on hallituskumppaneiden toimesta päätetty tehdä se kiristys, että irtisanomisehtoa tullaan tiukentamaan 15 prosenttiin kuntien ja kuntayhtymien sotekäyttömenojen osalta. Lisäksi investointien rajoittaminen jatkuu, kuten ennenkin, ja tämä varsinainen rajoituslaki tultaisiin sitten jatkamaan vuoden 2024 loppuun asti, Kiuru sanoo.

Tiukentamisesta sovittiin jo hallitusohjelmassa, mutta nyt puolueet ovat yhdessä ratkaisseet, kuinka tiukalle prosentit vedetään.

Hallitus kiristää rajoittamislain ulkoistamista sääteleviä prosenttimääriä niin paljon, että esimerkiksi sairaalaa tai suurta osaa kunnan terveyspalveluista ei enää kannattaisi ulkoistaa yritykselle.

Käytännössä laki toimii niin, että hoidon järjestäjä voisi ilman sakkomaksuja irtisanoa yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen, jos yli 15 prosenttia palveluista on ulkoistettu. Nykyisessä laissa prosentti on 30.

Aiemmin päätettyjä ulkoistamisia kiristäminen ei koskisi.

Kunnat haluavat pitää palvelut lähellä vaikka ulkoistamalla

Rajoittamislakia kiristämällä nykyinen ja edellinen hallitus juoksevat kilpaa sote-uudistusta pelkäävien kuntien kanssa.

Osa kunnista haluaa antaa terveyspalvelut yritysten hoidettavaksi, jotta palvelut varmasti säilyvät lähellä. Hallitus taas tekee sote-uudistusta, joka siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut maakuntien järjestettäviksi.

Sipilän hallituksen erottua terveysjäteistä osa toivoi, että rajoittamislaista päästään eroon. Nyt Rinteen hallitus päinvastoin kiristääkin lakia.

Rinteen hallitus ei halua, että yksityisillä terveysyrityksillä olisi suurta roolia. Niiden tehtävä on tukea julkista.

– Suomessa tarvitaan monenlaista sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoa. Mutta sote-uutistus tulee tehdä niiden linjausten pohjalta joista on sovittu: sekä järjestäminen että tuottaminen pitää pysyä julkisissa käsissä, Kiuru sanoo.

Hallituksen mielestä kuntien pitkät sopimukset yritysten kanssa estäisivät suunnittelemasta koko alueen terveydenhoitoa järkevästi.

– Kun suunnitellaan näin isoa uudistusta, olisi mahdotonta, että kentällä tehtäisiin ratkaisuja, jotka lukitsisivat palvelutuotannon moniksi vuosiksi eteenpäin.

Kiuru korostaa, että kunnilla ja kuntayhtymillä on vastuu tuottaa palvelut ihmisille niin kuin perustuslaissa säädetään.

Viimeksi Länsi-Pohja, nyt Itä-Savo

Edellisen kerran rajoittamislakia kiristettiin syksyllä 2017. Silloin Sipilän hallitus huolestui, kun terveysjätit pyrkivät aggressiivisesti saamaan markkinoita.

Länsi-Pohjan keskussairaalan pääovi
Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissa ulkoistettiin Mehiläisen ja kuntien yritykselle.Jutta Huovinen / Yle

Esimerkiksi Länsi-Lapissa Kemin ja Tornion alueella kunnat ulkoistivat Mehiläisen ympärille rakennetulle yritykselle koko Länsi-Pohjan keskussairaalaan. Rajoittamislaki esti tuolloin ulkoistamasta yli puolta kunnan terveyspalveluista. Viime hallitus taisteli länsilappilaisten kanssa estääkseen Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistamisen.

Nykyisen hallituksen soten kiusana on Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri, joka pyörittää Suomen pienintä keskussairaalaa Savonlinnassa. Kunnat ulkoistaisivat Savonlinnan keskussairaalaan mielellään. Kuntapoliitikot ovat jo päättäneet, että kilpailuttamisen voi aloittaa.

Savonlinnassa sairaanhoitopiiri yrittää turvata, että kaupungissa säilyisi mahdollisimman paljon palveluita. Seuraavaan keskussairaalaan Mikkeliin on reilun 100 kilometrin matka.

Tällä hetkellä savonlinnalaiset selvittävät, voisivatko kunnat ulkoistamisen sijaan liittyäkin Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin. Sen keskussairaala on Kuopion yliopistosairaala, 150 kilometrin päässä. Savonlinnassa toivotaan, että kunta voisi silloin säilyttää oman sairaalansa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan pitkällä aikavälillä Mikkelillä voi muuttotappioalueena olla vaikeuksia saavuttaa vaaditut leikkausmäärät. Omasta mielestään Mikkelin sairaala täyttää vaaditut kriteerit.

Korjaus: Juttua täsmennetty 16.7. klo 16.05 Mikkelin sairaalan leikkausmääristä.