Yhdysvaltain pakotteet uhkaavat Nato-kumppania Turkkia – Asekaupat Venäjän kanssa hermostuttivat Washingtonin

Venäläisen S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ensimmäinen osa saapui Turkkiin Yhdysvaltain ankarasta vastustuksesta huolimatta.

Turkki
Turkin puolustusministeriön julkaisemassa kuvassa uuteen ohjuspuolustusjärjestelmään liittyvää rahtia purettiin venäläisestä rahtikoneesta Ankaran lähellä perjantaina.
Turkin puolustusministeriön julkaisemassa kuvassa uuteen ohjuspuolustusjärjestelmään liittyvää rahtia purettiin venäläisestä rahtikoneesta Ankaran lähellä perjantaina.Turkin puolustusministeriö / EPA

Turkin ja Yhdysvaltain suhteet ovat kriittisimmässä tilassa sitten Irakin sodan puhkeamisen.

Maailma seurasi viikonlopun, kuinka Venäjältä saapuva kone toisensa jälkeen laskeutui Turkin ilmavoimien lentokentälle pääkaupungin Ankaran lähistöllä, lastinaan venäläisen S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmään liittyvää välineistöä.

Kärjistettynä: siinä Nato-maa Turkkiin kuljetettiin ilmatorjuntajärjestelmää, joka on ostettu liiton suurimmalta vastustajalta Venäjältä.

Yhdysvallat vastusti ankarasti kauppoja ja on uhannut Turkkia pakotteilla. Pakotepäätöksiä voi olla odotettavissa jo ensi viikolla, Yhdysvaltain viranomaiset ovat kertoneet amerikkalaiselle lehdistölle (siirryt toiseen palveluun).

Sunnuntaina Turkin puolustusministeriö vahvisti, että seitsemäs kone ja järjestelmän ensimmäinen osa on laskeutunut turvallisesti Mürted-lentokentälle. Kuvat saapuneista koneista twiitattiin Turkin puolustusministeriön Twitter-sivulta.

"Riippumaton ja itsenäinen Turkki"

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan osoittaa ohjustoimituksilla olleensa tosissaan julistaessaan, ettei hän taipunut sotilasliiton johtajamaan Yhdysvaltojen vastustukseen, kun kyseessä oli maanpuolustus. Turkin mukaan länsivallat eivät olleet tarjonneet kumppanilleen varteenotettavia vaihtoehtoja torjumaan uhkia erityisesti Syyrian rajalla.

Yhteistyö Venäjän kanssa ei jää tähän, Erdoğan sanoi sunnuntaina. Luottotoimittajilleen järjestämässä tiedotustilaisuudessa sunnuntaina hän kutsui kauppoja historiallisiksi. (siirryt toiseen palveluun)

– Tämä tarkoittaa myös kumppaanuuteen ja yhteiseen tuotantoon siirtymistä, Erdoğan sanoi, väläyttäen syvemmän yhteistyön mahdollisuutta Venäjän kanssa tulevaisuudessa.

Turkki on kehittänyt viime vuosina aseteollisuuttaan ja esitteli kesäkuussa ensimmäisen oman sotakoneensa (siirryt toiseen palveluun) mallia Pariisissa.

Hallitusta lähellä oleva lehdistö säesti sunnuntaina: Turkki ei ollut bluffannut. Oli nimittäin arveltu, että kaupoilla tavoiteltiin neuvotteluasemaa ulkopolitiikassa.

– Tuleeko S-400 vai sijoitetaanko se maan ulkopuolelle? Tulevatko ne Turkkiin mutta niitä ei aktivoida vaan varastoidaan? Tällaiset tyhjät puheet on nyt haudattu, kirjoitti Erdoğanin hallintoa lähellä oleva HaberTürk-uutissivuston vastaava Ankaran-toimittaja Bülent Aydemir sunnuntaina.

– Riippumaton ja itsenäinen Turkki on ostanut tarvitsemansa ensimmäisen S-400-järjestelmän ja se on tuotu Ankaraan. Ja lisää on tulossa, hän kirjoitti.

Puolustusministeri Hulusi Akar vakuutti Turkin kuitenkin haluavan hyviä suhteita Yhdysvaltoihin ja haluavansa yhä ostaa Patriot-järjestelmän (siirryt toiseen palveluun) liittolaiseltaan.

Vierailijat keskustelivat S-400-ohjuspuolustustusjärjestelmän vierellä sotilastapahtumassa Moskovan lähellä 25. kesäkuuta.
Vierailijat keskustelivat S-400-ohjuspuolustustusjärjestelmän vierellä sotilastapahtumassa Moskovan lähellä 25. kesäkuuta.Maxim Shipenkov / EPA

Yhdysvallat huolissaan vakoilusta

Yhdysvallat pelkää, että Venäjä voi vakoilla sen sotavälineistöä Nato-maassa (siirryt toiseen palveluun).

Kun neuvottelut Turkin pään kääntämiseksi eivät tuottaneet tulosta, Yhdysvallat kieltäytyi toimittamasta F-35-hävittäjäkoneita Turkille teknologiavakoiluun vedoten. Jo aiemmin sovitut kaupat laitettiin jäihin. Yhdysvallat perui myös turkkilaisten hävittäjälentäjien koulutuksen F35-koneiden käyttöön.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ollut ymmärtäväisempi Erdoğania kohtaan ja syyttänyt kriisistä edeltäjänsä Barak Obaman hallintoa. Trump yritti vielä kääntää Erdoğanin päätä johtajien tapaamisessa G-20-huippukokouksessa Japanissa kesäkuussa, mutta osoitti silti sympatiaa Turkille.

– Obama sanoi 'ei, ei, ei', kun (Erdoğan) halusi ostaa Patriot-järjestelmän, ja niin hän osti S-400:n, Trump lausui Osakassa tapaamisen jälkeen (siirryt toiseen palveluun).

Kriisiä mutkistaa Yhdysvaltojen jo juurtunut sotilaallinen läsnäolo maassa ja sekin, että Turkissa valmistetaan Yhdysvaltain F35-hävittäjäkoneiden joitain osia. Turkki on ollut Naton jäsen vuodesta 1952, ja sillä on liittouman toiseksi suurin armeija Yhdysvaltojen jälkeen.

Yhdysvaltoja huolestuttaa sekin, että Turkki voi jatkossa tehdä lisää asekauppoja Natosta välittämättä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin G20-kokouksessa Japanissa kesäkuun lopussa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin G20-kokouksessa Japanissa kesäkuun lopussa.Mihail Klimentjev / EPA

Voitto Venäjälle ja Putinille itselleen

On kuitenkin myös epäilty, että Turkilla ei ollut vaihtoehtoja. Venäjä olisi epäilyjen mukaan esittänyt S-400-järjestelmän myynnin ehtona toimivalle yhteistyölle Syyriassa. Todisteita väitteille ei ole. Varmaa on, että kauppoja voi pitää voittona presidentti Vladimir Putinille.

– Tämä on paljon enemmän kuin asekaupat. Tämä on Venäjälle merkittävä sotilaallinen voitto kansainvälisellä areenalla, moskovalaisen strategialaitoksen johtaja Ruslan Pukhov sanoi Euronewsin haastattelussa.

– Tämä on Putinille henkilökohtainen voitto, koska kauppoja ei olisi tapahtunut ilman hänen henkilökohtaista panostustaan, hän väitti.

Turkki pettynyt kumppaneihinsa

Samalla Turkki on äänekkäästi valittanut pettymystään Yhdysvaltoihin. Ristiriitoja on syntynyt Yhdysvaltain tuesta Pohjois-Syyrian kurdien hallintoalueelle sekä vuoden 2016 epäonnistuneesta vallankaappusyrityksestä syytetyn imaamin Fethullah Gülenin suojelemisesta. Turkki on vaatinut, että Erdoğanin entinen liittolainen Gülen palautetaan Turkkiin oikeudenkäyntiä varten.

Turkin itsenäisyys on viime vuosina ollut keskeisin teema Erdoğanin ulkopolitiikassa. Näin on ollut etenkin vallankaappausyrityksen jälkeen. Maanantaina vietetään vallankaappausyrityksen kolmatta vuosipäivää – ja uutta "omaa" puolustusjärjestelmää hehkutettaneen puheissa.

Yhdysvaltain pakotteet haavoittaisivat Turkkia monin tavoin. Ne laskisivat Turkin liiran kurssia dollariin nähden entisestään ja vaikeuttaisivat Turkin yrityksiä selvitä taloudellista ahdingostaan.

Pakotteet voivat kuitenkin myös todistaa Erdoğanin viestin, jos hän niin haluaa tehdä: Yhdysvallat ei ole korvaamaton liittolainen (siirryt toiseen palveluun) Turkille. Jos näin todetaan, sillä voi olla laajat vaikutukset myös Turkin talouteen ja sisäpolitiikkaan.

Päätavoite Syyriassa: estää kurdien itsehallinto

Moni ymmärtää Turkin tarpeen ilmapuolustusjärjestelmälle. Turkin naapurissa Syyriassa sota jatkuu jo kahdeksatta vuotta. Turkki tuki siellä kapinallisia, jotka yrittivät turhaan kaataa Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinnon.

Turkin suurimmat haastajat ja kilpailijat Iran ja Venäjä ovat aktiivisesti mukana sodassa ja tukevat Assadia. Siksikin pidetäänkin erityisen hämmentävänä, että puolustus ostettiin juuri Venäjältä.

Turkin selvä päätavoite Syyriassa on estää Syyrian kurdien itsehallinto. Alueen puolustuksesta vastaavat aseellisen PKK-kurdijärjestön tukemat joukot, jonka taistelijat olivat estämässä Isis-järjestön leviämistä Syyriassa.

Turkki on yrittänyt turhaan kukistaa PKK:n sen jälkeen, kun järjestö aloitti kurdien aseellisen itsenäisyystaistelun vuonna 1984 Kaakkois-Turkissa.

Yhdysvallat on tukenut kurdeja Syyriassa, mutta Turkin mielestä heitä ei voi erottaa PKK:sta, jonka Yhdysvallatkin on listannut terroristijärjestöksi.

Viikonloppuna Turkki siirsi myös lisää sotilaskalustoa Syyrian-vastaiselle rajalleen, kuin pakotteita odottamaan. Oli kuitenkin epäselvää, tekisikö Turkki suurempia siirtoja rajalla, sillä Yhdysvalloilla on yhä joukkoja Syyriassa.

Mikä Turkin suunta on?

Asiantuntijoiden mukaan ei ole merkkejä, että Turkki pyrkisi kokonaan pois Natosta – ainakaan vielä, vaikka Turkki on vetänyt omintakeista linjaa ulkopolitiikassa jo yli vuosikymmenen ajan.

Erdoğanin AK-puolue alkoi varsinkin entisen ulkoministerin Ahmet Davutoğlun aikaan poiketa Turkin tasavallan ajan perinteisestä, Lähi-itään etäisyyttä pitävästä ulkopolitiikasta.

Silloin puhuttiin Turkin "kääntymisestä itään, lännen sijasta". Taustalla vaikuttivat ilmeisesti toiveet Turkin Osmanien valtakunnan aikaisen vaikutusvallan palauttamisesta sen aiemmin hallitsemilla alueilla.

Kun huomioon otetaan nyky-Turkin arat suhteet naapureihinsa, itään kääntymisestä voi tuskin puhua. Enemmänkin Turkki on käpertynyt sisäänpäin.

Vaikka osa turkkilaisista kannattaa vahvasti "täysin itsenäistä Turkkia" ja valtaosa tuomitsee Yhdysvaltojen politiikan alueella, osaa tällainen irtautuminen lännestä huolestuttaa. Varsinkin nyt, kun Erdoğanin valtaoikeudet ovat huipussaan ja vahvempi oppositio vasta orastamassa.