”Monelta farmarilta jää sato niittämättä” – Kauppasota Kiinan kanssa on ajanut Yhdysvaltain soijanviljelijät ahdinkoon

Amerikkalaissoijalle on löytynyt uusia markkinoita eri puolilla maailmaa, mutta Kiinan viennin tyrehtymistä on vaikea paikata.

Kauppasota
Soijafarmari Belinda Burrier tutkii soijakasveja kotitilallaan Union Bridgessä.
Soijafarmari Belinda Burrier tutkii soijakasveja kotitilallaan Union Bridgessä.Nina Svahn

UNION BRIDGE Kypsän, korkean vehnäpellon vieressä on rivissä polvenkorkuisia istutuksia. Ne ovat keväällä viljeltyä soijaa. Palkojen tilalla on vielä vain vaaleita kukkasia, jotka nuokkuvat heleänvirheiden lehtien suojassa.

Soija kypsyy syys-lokakuussa ja marylandilaista viljelijäperhettä jännittää, mitä sadolle Kiinan kauppasodan myllerryksessä tuolloin tapahtuu. Burrierit kylvivät soijapavut keväällä presidentti Donald Trumpin tukiaisten turvin.

– Sillä saatiin siemenet maahan. Nyt vain odotellaan niiden itämistä. Ei tässä muuta voi tehdä, viljelijä Belinda Burrier sanoo.

Trump myönsi vajaat 15 miljardia euroa soijanviljelijöille, joita on Yhdysvalloissa ainakin 300 000. He kaikki ovat kärsineet kauppasodasta tavalla tai toisella.

– Soijapapuja on aiempaa vaikeampi saada myydyksi. Moni farmari on alkanut miettiä siirtymistä varhaiseläkkeelle. Heiltä voi jäädä sato niittämättä, Burrier kertoo.

– Entä teiltä?

– Yritämme pyristellä vielä muutaman vuoden ja katsoa, mitä tapahtuu, hän sanoo päättäväisesti.

Soijafarmari Belinda Beurrierín kotitila Union Bridgessä.
Yhdysvalloissa on vähintään 300 000 tilaa, joilla viljellään soijaa. Burrierin perhetila kärsii Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodasta.Nina Svahn

Burrier lähestyy miehensä kanssa eläkeikää ja perhetilan sukupolvenvaihdoksesta on tyttären ja tämän miehen kanssa jo sovittu. Kauppasota voi kuitenkin vaikuttaa suunnitelmiin.

– Toivon todella, että neuvottelijat saavat jotain pysyvää aikaiseksi. Alamme tuntea itsemme nurkkaan ahdistetuiksi, Belinda Burrier kuvailee.

Kiina ostaa Ukrainasta ja Brasiliasta

Soija on yksi maailman tärkeimmistä ruoka-aineista ja Yhdysvallat tuottaa sitä toiseksi eniten maailmassa. Yhdysvaltain soijabisneksen kokonaisarvo on noin 40 miljardia euroa.

Kiina on ostanut ulkomailta 60 prosenttia kaikesta kuluttamastaan soijasta, ja aiemmin suurimman osan siitä Yhdysvalloista. Viime vuonna alkanut kauppasota on kuitenkin romahduttanut amerikkalaisviennin: Kiina hankkii nyt soijansa Aasiasta, Brasiliasta ja Ukrainasta.

Tilastografiikka
Ilkka Kemppinen / Yle, Tiedonhankinta: Mika Hentunen / Yle

Yhdysvaltain soijan kokonaisvienti on pudonnut tämän vuoden aikana neljänneksen viime vuodesta. Vienti Kiinaan on tippunut 70 prosenttia viime vuoteen ja yli 90 prosenttia toissa vuoteen verrattuna.

Aukkoa on vaikea paikata, kertoo Delawaren maataloustuottajien johtaja Richard Wilkins. Hän oli aiemmin pitkään myös Yhdysvaltain soijantuottajien puheenjohtajana.

– Olemme löytäneet pikavauhtia uusia markkinoita, mikä on todiste proteiinipitoisen soijamme korkeasta laadusta. Olemme avanneet uutta uraa, mutta tosiasia on, että Kiinan kokoista ostajaa on hyvin vaikeaa korvata, Wilkins sanoo.

Richard Wilkins
Richard Wilkinsilla on vuosikymmenien kokemus soijanviljelystä ja sen myyntiponnisteluista Yhdysvaltain tuottajajärjestöissä.Nina Svahn

Amerikkalaissoijaa Egyptiin ja Nigeriaan

Yhdysvallat on kasvattanut soijanvientiään EU-maihin tänä vuonna 83 prosenttia viime vuodesta. Kokonaan uusia markkinoita on löytynyt niin sanotuista kasvavista talouksista: Intiasta, Bangladeshista, Egyptistä ja Nigeriasta.

Soijanviejien kattojärjestö USSEC aloitti tunnustelut Kiinan markkinoilla vuonna 1982. Ensimmäinen soijaerä vietiin sinne vasta 13 vuotta myöhemmin.

– Nykyisissä kasvavissa talouksissa ei tarvitse odottaa niin kauan. Kestää kuitenkin 5–10 vuotta ennen kuin Kiinan korvaava vienti vetää, USSEC:in toimitusjohtaja Jim Sutter arvioi.

”Maatalous aina uhrina”

Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping sopivat kesäkuun lopussa G 20-kokouksen yhteydessä kauppaneuvottelujen aloittamisesta uudelleen. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, milloin se käytännössä tapahtuu.

Toimitusjohtaja Sutter toivoo Trumpin hallinnolta malttia ja pelisilmää.

– Kiinan kauppa ei ole ollut Yhdysvaltain kannalta reilua, mutta tuottajillellemme tämänhetkinen tilanne on kaikilta osin epäreilu. Jostain syystä maatalous joutuu aina kauppakiistojen uhriksi, hän harmittelee.

– Mielestäni hallintomme olisi pitänyt yrittää neuvotella vakavissaan ennen kuin se asetti tulleja Kiinan alumiinille ja teräkselle. Toivottavasti tämä tie johtaa vielä tulokseen, Richard Wilkins pohtii.

Soijafarmari Belinda Beurrier kotitilallaan  Union Bridgessä.
Paalaushommia. Burrierin tilalla viljellään soijan lisäksi vehnää ja heinää.Nina Svahn

Burrierin tilalla on viljeltyä alaa 485 hehtaaria, josta soijaa on noin 145 hehtaaria. Loput ovat vehnää ja heinää, joiden varaan perhe toimeentulonsa nyt laskee.

– Trumpin neuvottelutaktiikka on ollut raju. Ehkä hän sitten tietää, mitä tekee. Sitä ainakin toivon hartaasti, Belinda Burrier sanoo.

Lue lisää:

Kiinan talouskasvu hidastui alimmilleen 27 vuoteen – kauppasota Yhdysvaltojen kanssa vaikuttaa selvästi

Trump suivaantui Kiinalle: Eivät ole ostaneet maataloustuotteitamme, kuten lupasivat

USA:n maatalousministeri: Trump tietää, etteivät kauppasodan kärsijöiksi joutuneet viljelijät maksa laskujaan patriotismilla

Trumpin kauppapolitiikka kuristaa soijantuottajia ja koettelee uskoa presidenttiin kannatuksen ydinalueilla – "Jos voitolliseksi ei päästä parissa vuodessa, moni voi hakea muutosta"