Tutkimus: Sadan metrin päästä tehdyt silminnäkijähavainnot vain arvauksia

Åbo Akademin tuoreen tutkimuksen mukaan jo 40 metrin päästä tehdyt havainnot olivat 50 prosenttia epäluotettavampia.

Åbo Akademi
Jalankulkijoita suojatiellä.
Henrietta Hassinen / Yle

Silminnäkijät eivät pysty tunnistamaan sadan metrin päästä nähtyjä henkilöitä luotettavasti, kertoo tuore Åbo Akademin tutkimus.

Tutkimus on ensimmäinen, jossa tunnistettiin henkilöitä kaukaa. Luotettavuus putosi jo 40 metrin jälkeen jo puolella.

Aikaisemmista tutkimuksista poiketen, tutkittaville esitettiin oikeita henkilöitä. Aiemmin vastaavissa tutkimuksissa on käytetty valokuvia tai videoita.

100 metrin jälkeen havaintoja voi tutkimuksen mukaan pitää vain arvauksina.

Tulokset ovat tärkeitä oikeustapauksissa, joissa käytetään silminnäkijöitä todistajana. Tulosten perusteella tunnistuksille, joissa todistaja näki tekijän kaukaa, ei voi antaa paljoakaan arvoa tuomioissa.

– Tuloksillamme on suuri merkitys. Olemme ensimmäisiä, jotka ovat pystyneet osoittamaan, että on olemassa etäisyys, jonka kohdalla luotettavuus putoaa arvauksen tasolle tilanteissa, joissa todistaja näkee tuntemattoman henkilön ja yrittää sitten tunnistaa hänet valokuvista, sanoo tutkija Thomas Nyman.

Häiriöt haittaavat tunnistamista vieläkin enemmän

Tutkimukseen osallistujille esitettiin yksi kerrallaan neljä henkilöä. Etäisyys henkilöihin vaihteli viiden ja 110 metrin välillä. Henkilön esittämisen jälkeen osallistujia pyydettiin tunnistamaan nähty henkilö valokuvista.

Tutkimuksessa koehenkilöitä ei altistettu häiriötekijöille, joten tutkijoiden mukaan todellisissa tapauksissa silminnäkijähavainnot ovat mahdollisesti vieläkin epävarmempia, kuin tulokset nyt osoittavat.

– Erilaiset tekijät kuten hämärä valaistus tai tekijän naamiointi voivat vaikuttaa kielteisesti luotettavuuteen, Nyman sanoo.

Tutkimuksen aineisto kerättiin tiedekeskus Heurekassa. Tutkimukseen osallistui 1588 henkilöä, joiden iät vaihtelivat 6–77 vuoden välillä.