Ilmastoahdistus voi aiheuttaa jopa pakko-oireita – on ymmärrettävä oma vastuu, mutta säilytettävä suhteellisuudentaju, neuvoo tuore raportti

Mieli ry:n raportti listaa epämääräisen ilmastoahdistuksen oireet ja hoidon.

Luonto ja ympäristö
Sammaleella ja jäkälällä kasvonsa peittänyt mielenosoittaja Hollannissa.
Sammaleella ja jäkälällä kasvonsa peittänyt mielenosoittaja vaati ilmastosopimuksen aikaansaamista Hollannissa marraskuussa 2015.Bart Maat / EPA

Unihäiriöitä, ylivirittyneisyyttä, alakuloisuutta tai levottomuutta. Muun muassa näitä oireita ilmastoahdistus voi aiheuttaa.

Kuvailu on peräisin Suomen Mielenterveys ry:n (Mieli) julkaisemasta raportista (siirryt toiseen palveluun), jonka on kirjoittanut Helsingin yliopiston tutkijatohtori Panu Pihkala. Raportti perustuu tutkimukseen sekä käytännön toiminnasta tehtyihin havaintoihin. Raportti listaa ilmastoahdistuksen oireet ensimmäistä kertaa suomeksi.

Pakko-oireita ja suorittamista

Raportin mukaan mielialan vaihteluiden lisäksi ilmastoahdistus voi aiheuttaa vakavia vaikeuksia ylläpitää toimintakykyä. Myös pakko-oireista, ilmastoanoreksiaksi tai -ortoreksiaksi kutsuttua käyttäytymistä voi esiintyä. Ihminen voi suorittaa muun muassa kierrättämistä ja kokea, että lajittelemalla ilmastoasiat kääntyvät parhain päin.

Panu Pihkala
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Panu Pihkala. Anna Hellberg / Yle

Pihkala on tutkinut asiaa aiemmin vuonna 2018. Johdatus ympäristöahdistukseen: Ympäristöongelmien psyykkiset vaikutukset -nimisessä artikkelissaan hän kirjoittaa, että ilmastoahdistuksen on havaittu aiheuttavan stressiä, vakavia masennustiloja ja lisääntynyttä päihteiden käyttöä.

Ilmastoahdistus ei ole sairaus. Siinä on kyse vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Kyse on ymmärrettävästä reaktiosta, Pihkala kirjoittaa.

Ilmastoahdistuksen erityispiirre on epämääräisyys. Usein ilmastonmuutos tuo lisää stressiä aiheissa, jotka perinteisesti muutenkin synnyttävät stressiä, kuten lapsista huolehtiminen ja tulevaisuuden suunnittelu. Raportin mukaan keskeinen kuormittava tekijä ovat median kautta välittyvät huonot ilmastouutiset. Pihkalan mukaan mediaa ei kuitenkaan ole syyttäminen, vaan enemmänkin on tärkeää, että uutta tietoa tuodaan esille.

Miten ahdistuksesta eroon?

Raportin mukaan oleellista on sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. On hyväksyttävä oma eettinen vastuu, mutta kuitenkin samalla säilytettävä suhteellisuudentaju.

Ilmastoahdistukseen ehdotetaan usein ratkaisuksi toimintaa. Raportin mukaan tämän lisäksi sekä positiiviset että negatiiviset tunteet tulee kohdata. Siinä missä positiiviset ajatukset voivat voimaannuttaa, negatiiviset ajatukset voivat johtaa toimintaan ja motivaatioon.

Kun ilmastoahdistusta lähtee purkamaan, ahdistuksen tunne vaihtuu terveeseen pelon tunteen tunnistamiseen ja riittämättömyyden tunne keskeneräisyyden hyväksymiseen.

Lue lisää:

Ilmastoahdistus ei näy Suomen lentokentillä – matkustajamäärät kasvoivat

Surua, epätoivoa, pelkoa – ilmastoahdistus rajoittaa nuorten tulevaisuuden suunnitelmia

Vihaa, masennusta ja häpeää: Ilmastonmuutos aiheuttaa suomalaisissa nyt niin synkkiä tuntemuksia, että avuksi on pitänyt perustaa tukiryhmiä

Ilmastoahdistus aiheuttaa vihaa, surua ja syyllisyyttä – Aalto-yliopisto tarjoaa opiskelijoille tukea ilmastonmuutoksen käsittelyyn ja muistuttaa toivosta