Selvitys: Naiset äänestivät eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa useammin naisia kuin miehet miehiä

Eduskuntavaalitutkimuksen ennakkoselvityksen mukaan liikkuvien äänestäjien määrä on laskenut viime vuosina.

äänestäminen
Eduskunta
Kevään vaaleissa eduskuntaan nousivat muun muassa Eeva Kalli, Heidi Viljanen, Krista Kiuru, Laura Huhtasaari ja Kristiina Salonen. Kansalaiset äänestivät 94 naisedustajaa eduskuntaan, mikä on kaikkien aikojen ennätys.Laura Railamaa / Yle

Eduskuntanvaalitutkimuksen ennakkotiedot kertovat yllättävistä muutoksista suomalaisessa politiikassa.

Yksi näistä muutoksista liittyy liikkuvien äänestäjien määrään. Määrä on vähentynyt vuodesta 2011 kuudella prosenttiyksiköllä, vaikka yleisessä keskustelussa on puhuttu paljon liikkuvien äänestäjien merkityksen kasvusta.

Liikkuvia äänestäjiä
Kerttu Kamula / Yle

Yksi vaalitutkimuksen tekijöistä, tohtorikoulutettava Theodora Järvi selittää muutosta puolueiden merkityksen kasvuna.

– Asetelma on kääntynyt päälaelleen. Näissä vaaleissa 56 prosenttia koki äänestyspäätöksessä puolueen ehdokasta tärkeämpänä. Vuonna 1999 vastaava määrä koki puolestaan ehdokkaan tärkeämpänä, Järvi sanoo.

Äänestäjät näyttävät kiinnittyneen viime vuosina Järven mukaan puolueisiin entistä tiukemmin ja tämä lisää sitoutuneisuutta.

Puolueiden merkitys äänestyspäätöksessä
Kerttu Kamula / Yle

Puolueet eivät ole vakuuttaneet aivan kaikkia. Nuorissa (18–34-vuotiaissa) 63 prosenttia pitää itseään liikkuvina äänestäjinä ja määrä on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä viime eduskuntavaaleista.

Puolet äänestäjistä harkitsi myös muiden puolueiden ehdokkaita ennen kuin lukitsivat kantansa.

Naiset äänestivät entistä aktiivisemmin naisia

Kansalaiset äänestivät ennätysmäärän naisia eduskuntaan kevään vaaleissa. Eduskuntaan nousi 94 naiskansanedustajaa. Aiempi ennätys oli vuodelta 2011, jolloin eduskunnassa oli yhteensä 85 naiskansanedustajaa.

Tuore tutkimus osoittaa, että eduskunnan tasa-arvoistuminen on miesten ja naisten ansiota. Miehet äänestivät yhä harvemmin miestä ja naiset yhä useammin naista.

Itse asiassa naiset äänestivät ensimmäistä kertaa useammin omaa sukupuolta olevaa ehdokasta kuin miehet. Naisista 63 prosenttia äänesti naisehdokasta ja 60 prosenttia miehistä miesehdokasta.

Samaa sukupuolta äänestäneiden osuus
Kerttu Kamula / Yle

Järvi sanoo, että eduskunnan tasa-arvoistuminen johtuu yhtä lailla molempien sukupuolien äänestyskäyttäytymisestä.

– Tähän ei ole yksiselitteistä syytä, eikä tässä tutkimuksessa kysytty syytä äänestyskäyttäytymiseen, Järvi kertoo.

Naisten osuus ehdokkaissa kasvoi hieman, mutta naisehdokkaiden osuus jäi 42 prosenttiin.

Kiinnostus politiikkaan kasvussa

Politiikka kiinnostaa yhä enemmän ihmisiä. Tämän johtopäätöksen voi vetää eduskuntavaalitutkimuksen ennakkotuloksista.

Tutkimuksen mukaan politiikka kiinnostaa 74 prosenttia suomalaisista, kun eduskuntavaaleissa 2015 vastaava luku oli 69 prosenttia.

Luku on vaihdellut mittausajankohtien mukaan, mutta trendi näyttää kasvun merkkejä. Vain 53 prosenttia suomalaisista piti politiikkaa kiinnostavana, kun asiaa kysyttiin vuoden 2003 eduskuntavaalien aikana.

Järvi sanoo, että kyse on moniselitteisestä ilmiöstä. Tutkimuksessa todetaan myös, että ihmiset keskustelevat politiikasta entistä enemmän.

– Politiikkaa seurataan entistä enemmän, jolloin tämä herättää kiinnostusta. Näiden välille ei ole kuitenkaan löydetty tutkimuksessa suoraa yhteyttä.

Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo Akademin vaalitutkimuskonsortio julkaisee lopullisen raporttinsa ensi vuonna.

Lue lisää:

Naisia nousi kansanedustajiksi historiallisen paljon – 85 prosenttia vihreiden edustajista naisia