Koti-ikävästä kärsiviä ruotsinsuomalaisia houkutellaan nyt Suomen työvoimapulaa paikkaamaan – "Minä löysin täältä paratiisin", sanoo Marianne Viita

Ruotsinsuomalaisia asuu Ruotsissa yli 700 000, ja valtaosa heistä on parhaassa työiäissä. Nyt joukkoa houkutellaan Suomeen työvoimapulaa ratkaisemaan.

ruotsinsuomalaiset
Marianne Viita.
Marianne Viita sanoo löytäneensä Suomesta paratiisin.Ronnie Holmberg / Yle

Toisen polven ruotsinsuomalainen Marianne Viita törmäsi nuorena ja uteliaana Nordjobb-työmarkkinaohjelmaan ja työllistyi Uudellemaalle Jorvin sairaalaan. Nyt ruotsinsuomalaisia aletaan kosiskella juurilleen uudella Finnpausen-ohjelmalla paikkaamaan muun muassa matkailun ja maatalouden työvoimapulaa.

Ruotsissa lastenhoitajaksi valmistunut Viita päätyi keikkatöiden kautta lopulta pysyvästi Suomeen ja perheeseen kuuluvat nyt mies ja kaksi aikuista poikaa

– Jotkut löytävät paratiisin Ruotsista, mutta minä löysin sen täältä, Viita naurahtaa.

Hänen mukaansa erityisesti tietoisuus omista juurista houkutteli lähtemään keikkatöihin Suomeen.

– Mielestäni sopeuduin hyvin ja nopeasti Suomeen, Viita sanoo.

Kova pula tekijöistä myös pääkaupunkiseudulla

Suomen matkailussa on eletty viime vuosina vilkasta kasvun aikaa. Kasvun tukkeeksi uhkaa nyt kuitenkin muodostua työvoimapula, joka kiusaa myös monia muita toimialoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön uusi vastaisku Suomea vaivaavaan työvoimapulaan on ruotsinsuomalaisten houkutteleminen Suomeen kausitöihin.

Työntekijöitä Ruotsista kosiskelevan Finnpausen-hankkeen projektipäällikkö Helena Ylisirniö sanoo, että ruotsinsuomalaisissa nähdään suuri mahdollisuus. Ylisirniö korostaa, että kysyntää tekijöistä on paitsi sesongeistaan tutuissa matkailussa ja maataloudessa myös muilla toimialoilla.

– Vaikka työttömiä on Suomessa omasta takaa, pula osaajista on useilla toimialoilla kova,Ylisirniö toteaa.

Työperäistä maahanmuuttoa toiseen suuntaan

Helena Ylisirniön mukaan osaavan työvoiman saaminen tuntuu olevan vuosi vuodelta vaikeampaa. Kaupungeissa tämä näkyy muun muassa hotelli- ja ravintola-alan tehtävissä.

Esimerkiksi saaristomatkailua tarjoavissa yrityksissä kielitaidosta olisi valtavasti hyötyä.

– Varsinkin rannikolla on aika paljon tarvetta sille, että työntekijät ymmärtäisivät ruotsin kieltä, Ylisirniö toteaa.

Hänen mukaansa esimerkiksi nuoret aikuiset voisivat olla kiinnostuneita töistä Suomessa ja toisaalta myös sellaiset henkilöt, joiden lapset ovat jo lähdössä pois kotoa.

– Etenemme avoimin mielin. Emme hae ensisijaisesti tietyn koulutuksen omaavia ihmisiä, vaan kykeneviä, aktiivisia ja kielitaitoisia ihmisiä eli samaa kohderyhmää, jota työelämään ylipäätään kaivataan , Ylisirniö sanoo.

"Ruotsalaiset ovat rohkeampia"

Ruotsista Suomeen muuttanut Marianne Viita sanoo, että yksi suurimmista eroista suomalaisten ja ruotsalaisten välillä on se, että Ruotsissa keskustellaan enemmän.

– Ihmiset puhuvat rohkeammin ja myös yhteiskunnallista keskustelua käydään ehkä voimakkaammin, Viita sanoo.

Hän kertoo pitävänsä tiiviisti yhteyttä Ruotsissa asuviin sukulaisiinsa ja tuttaviinsa.

– Välimatka ei onneksi ole kovin pitkä, joten on helppo mennä tapaamaankin.

Marianne Viita.
Marianne Viidan löytämä luokkakuva. Hän kävi koulunsa Ruotsissa. Ronnie Holmberg / Yle

"Kausityö tarjoaa mahdollisuuden omien juurten löytämiseen"

Ruotsinsuomalaisen taustan omaavia asuu Ruotsissa yli 700 000, ja valtaosa heistä on parhaassa työiässä. Pääosa on toista tai kolmatta sukupolvea ja asunut koko elämänsä Ruotsissa.

– Suomesta lähdettiin aikoinaan sankoin joukoin Ruotsiin ja me toivomme, että heidän jälkeläisiään saataisiin tänne Suomeen nyt ainakin kausitöihin, Ylisirniö summaa.

Työvoimaa kosiskelevan Finnpausen-hankkeen vetäjä Kai Latvalehto uskoo, että kiinnostus ruotsinsuomalaisten keskuudessa on suurta. Hänen mukaansa lukuisat ruotsinsuomalaiset ovat jo kyselleet, mihin he voisivat tulla työskentelemään tai viettämään aikaa Suomessa.

– Kausiluonteinen työ tarjoaa hienon mahdollisuuden omien juurten ja identiteetin löytämiseen, Latvalehto perustelee.

Suur-Tukholman alueella rekrytointitoimet aloitetaan syksyllä

Finnpausen-hankkeen ensimmäiset kampanjat Suur-Tukholman alueella on tarkoitus käynnistää jo tulevana syksynä, kertoo Ylisirniö.

– Ajatuksena on järjestää muun muassa kauppakeskustapahtumia Västeråsin ja Eskilstunan alueella.

Monilla ruotsinsuomalaisilla omat henkilökohtaiset suhteet Suomeen voivat olla jo hyvinkin niukat, koska he ovat eläneet koko elämänsä Ruotsissa. Latvalehdon mukaan monilla on kuitenkin voimakas kiinnostus ja tunne Suomea kohtaan. Latvalehdon omakin tausta on Ruotsissa. Hän muutti vanhempiensa kanssa Suomeen 13-vuotiaana.

Latvalehto on myös perustamassa ruotsinsuomalaista kulttuurilähetystöä Ouluun.

– Tarkoituksena on tarjota ruotsinsuomalaisille kulttuurialan toimijoille mahdollisuus vierailla ja työskennellä pohjoisessa Suomessa ja toimia näin sillanrakentajina maiden välillä, Latvalehto sanoo.