Suomalaislehmät mukana ilmastonmuutoksen torjumisessa – pötsin mikrobeja muokkaamalla metaanipäästöt ehkä vähenevät

Suotuisat mikrobit tehostavat myös maidontuotantoa.

ilmastonmuutos
Lehmiä syömässä heinää pellolla.
Kun pötsin mikrobit ovat suotuisia, lehmä röyhtäilee vähemmän kuin muut. Näin metaanipäästöt pienenevät. Kuvituskuva.Niklas Gabrielsson / Yle

Lehmän pötsin mikrobistoa muokkaamalla voidaan tulevaisuudessa ehkä vähentää metaanipäästöjä. Asia käy ilmi kansainvälisestä tutkimuksesta, johon osallistui myös suomalaislehmiä.

Science Advances (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin joukko periytyviä mikrobeja, jotka vaikuttuvat eläimen aineenvaihduntaan ja tehokkuuteen.

Kun vasikan pötsiin siirretään suotuisia mikrobeja, sillä voi olla vaikutusta siihen, kuinka paljon se tuottaa metaania ja maitoa tulevaisuudessa.

Lehmät päästävät röyhtäilemällä ilmaan reippaasti metaania märehtimisen aikana. Ne lehmät, joiden pötsin mikrobit ovat suotuisia, röyhtäilevät muita vähemmän.

Ilmastovaikutuksia on myös sillä, että oikeanlaisilla mikrobeilla maidontuotanto tehostuu. Näin ollen pienempi määrä lehmiä tuottaa saman verran maitoa kuin suurempi joukko aiemmin. Silloin myös rehua tarvitaan aiempaa vähemmän.

Suomalaislehmät röyhtäilivät metaboliakammiossa

RuminOmics-tutkimukseen osallistui yli tuhat eurooppalaista lypsylehmää Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa ja Italiassa.

Suomesta tutkimuksessa oli mukana Luonnonvarakeskus Luke edesmenneen professori Kevin Shingfieldin ja professori Johanna Vilkin johdolla. Mukana olivat myös erikoistutkijat Ali R. Bayat ja Ilma Tapio.

– Luken navetan metaboliakammioissa mitattiin kasvihuonekaasupäästöjä sadalta lehmältä. Lisäksi tarkkailtiin ruoansulatusta, tuotosominaisuuksia, energiatehokkuutta ja aineenvaihduntaa sekä pötsin mikrobikoostumusta, Johanna Vilkki kertoo tiedotteessa. (siirryt toiseen palveluun)

Vasikoihin on siirretty nyt suotuisia mikrobeja, mutta lopulliset vaikutukset näkyvät vasta niiden aikuistuessa.

– Tutkimuksessa olemme havainneet, että aikuisen, rehutehokkaan lehmän mikrobeja siirtämällä voidaan vaikuttaa vasikan mikrobiomin kehitykseen, ja nyt seuraamme vaikutuksia tuotantoikään asti, kertoo mikrobitutkija Ilma Tapio Lukesta.

Tutkimuksessa käytettiin kahta lypsykarjarotua, mutta todennäköisesti tuloksia voitaisiin soveltaa myös lihakarjaroduilla tai muilla märehtijöillä.

Koska ruokinta vaikuttaa ratkaisevasti pötsin pieneliöstön koostumukseen ja toimintaan, se pitäisi ottaa tulevissa tutkimuksissa ja sovelluksissa huomioon.

– Ennustamalla periytyviin mikrobeihin liittyviä vaikutuksia eri yhteyksissä voidaan kehittää kestävämpää ja ympäristöystävällisempää karjataloutta, Vilkki sanoo.

Lue myös:

Yhä useampi vasikka syntyy ainoastaan lihan tuotantoa varten – samalla naudanlihan hiilijalanjälki kaksinkertaistuu

Onko ruoan hiilimerkinnät satojen miljoonien turha urakka vai ratkaiseva ilmastoteko ostopäätösten tueksi?