Roska-Roope on uusi ase mikromuovia vastaan: "Roskaaminen on ongelma myös sisävesillä"

Roska-Roope kerää pintavedessä kelluvia roskia. Sen toivotaan vähentävän vesien mikromuovimäärää.

roskaaminen
Pidä Saaristo Siistinä ry:n roskienkeruuvene Roska-Roope.
Pidä Saaristo Siistinä ry on hoitanut vesien siisteyttä 50 vuotta. Juhlan kunniaksi yhdistys rakennutti roskienkeruuseen uuden veneen, joka kulkee aurinkosähköllä.Mika Moksu / Yle

Kiiltävä alumiinen katamaraanirunko, pituutta runsaat viisi ja leveyttä reilut pari metriä. Niistä koostuu Pidä Saaristo Siistinä ry:n uusin ase vesien roskaantumista vastaan.

Aurinkosähköllä liikkuva Roska-Roope kerää kellukeponttooneidensa väliin pintavedessä kelluvaa roskaa ja nielee tupakantumppia isompia roskia. Roskienkeruuvene on myös valistuskampanjan johtotähti.

– Tämä on 50 -vuotiaan yhdistyksemme lahja Suomen vesille. Haluamme herätellä ihmisiä huomaamaan, että roskaaminen on ongelma myös sisävesillä. Roskat eivät ole kovin näkyvä ongelma, mutta tiedämme niitä olevan paljon, sanoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri Aija Kaski.

Pidä Saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri Aija Kaski esittelee roskienkeruuvenettä.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri Aija Kaski esittelee uutta venettä ylpeänä. 50-vuotias yhdistys juhlistaa pitkää taivaltaan uudella roskienkeruuveneellä.Mika Moksu / Yle

Veneen kellukkeiden välissä on siis eräänlainen kaukalo, jonka reunoilla on metallinen suodatin. Vedessä kelluvat roskat uivat ponttooneiden väliin ja jäävät satimeen. Kelluvat roskat ovat vesistöissä vain pieni osa ongelmaa, sillä muovi uppoaa pinnan alle yllättävän nopeasti.

Roskienkeruuvene Roska-Roopen roskasiivilä.
Roska-Roopen ponttooneiden välissä olevaan ansaan päätyy pinnassa kelluvia roskia.Mika Moksu / Yle

Pienestäkin roskasta voi tulla iso riesa

Muutaman viime vuoden aikana vesien roskaaminen on ollut paljon esillä, etenkin mikromuovin vuoksi. Vasta hiljattain sen on todettu vaivaavan myös sisävesiä.

Vesiin kertyy roskaa eniten ihmisasutuksesta ja sen läheisyydestä. Jopa vedenpuhdistamoista pääsee järviin esimerkiksi vanupuikkojen varsia.

Pikkuruinen Roska-Roope ei ehdi, eikä pysty koko ongelmaa ratkaisemaan – sen tehtävä onkin olla enemmän symboli kuin roskapuimuri.

– Esimerkiksi jugurttipurkki jauhautuu mikromuoviksi, jos se veteen päätyy. Vedessä se päätyy kaloihin ja edelleen jopa ihmisiin, kun syömme kalaa, muistuttaa pääsihteeri Kaski.

Tärkein rooli vesistöjen puhtaanapitämisessä onkin ihan jokaisella ihmisellä. Ja tutkimukset osoittavat, että ennen pitkää roskat päätyvät vesistä meihin itseemme.

– Meidän on tärkeää tietää, mistä roska vesiin päätyy, jotta voimme siihen vaikuttaa. Olemme todenneet, että kaikkein suurin vaikutus olisi sillä, että jos jokainen huolehtisi tupakantumpit ja kaikki roskat tosi visusti talteen, ettei ne vaan päätyisi mitään kautta vesistöihin, Kaski painottaa.

Matkavene laiturissa.
Jyväskyläläinen Esko Vuorela viettää koko avovesikauden järvellä. Veneen mittariin kertyy yli 100 tuntia matka-ajoa joka vuosi. Retkeillessä kertyvät roskat Vuorela vie tarvittaessa kotiinsa asti.Mika Moksu / Yle

Haamuverkkoja, tyhjiä pulloja ja vesilläliikkujan vastuuta

Roska-Roope on tänä kesänä kiertänyt Suomea esittäytymässä yleisölle. Jatkossa se tulee kiertämään sisävesiä säännöllisesti. Sille kaavaillaan myös käyttöä esimerkiksi haamuverkkojen, eli unohtuneiden ja karanneiden kalanpyydysten etsinnässä. Veneen varustukseen kuuluvalla modernilla kaikuluotaimella isännättöminä ajelehtivat verkot voidaan löydää pinnan alta ja saada pois kaloja tappamasta.

Kaikkea roskavirtaa vesiin ei voi kontrolloida. Esimerkiksi autonrenkaista tiedetään irtoavan pieniä kumimuruja, jotka voivat päätyä vesiin kaukaakin.

Vesilläliikkujien asenteet ovat kuitenkin parantuneet. Moni veneilijä hoitaa omat roskansa niin, etteivät ne päädy luontoon. Jyväskyläläinen Esko Vuorela on yksi heistä. Hän viettää koko avovesikauden veneellään Päijänteen vesistöalueella. Roskat hän vie tarvittaessa kotiin asti.

– Edelleen retkisatamissa ja nuotiopaikoilla näkee roskia ja tyhjiä pulloja. Ihmettelen, että jos ne jaksaa tuoda sinne täysinä, miksi niitä jaksa viedä tyhjinä pois, Vuorela pohtii.