Sormisuolan sadonkorjuu on kiivaimmillaan kesällä – Hollannissa suolataan teitä hellevaurioiden estämiseksi

Suola on yksi Hollannin tärkeimmistä vientivalteista. Maailmanlaajuisesti valkoisen kullan varannot ovat suuret.

suola (mausteet)
Suolankeruuta Lake Retballa.
Suolaa kerätään lähes kaikissa maanosissa. Senegalin suolajärvi Lake Retba on väriltään vaaleanpunainen. Erikoisen värin aiheuttaa järvessä kasvava levä. AOP

Kesäisessä ruokapöydässä suolaa ripautetaan uusien perunoiden keitinveteen, kalan ja lihan mausteeksi, aamupuuroon. Suola on yksi ihmiskunnan vanhimmista ja arvostetuimmista kauppatavaroista.

Tärkein suolanviejä on Hollanti. Atlantin rannalla suolaa on luontaisesti saatavilla. Kuivuneessa ja vanhassa merenpohjassa piilevät runsaat suolavarannot.

– Suolakerrokset ovat muovautuneet vuosisatojen kuluessa. Ne sijaitsevat paikoin hyvin lähellä maanpintaa. Hollannissa on pääsy esiintymiin, joten suolaa on helppoa tuottaa, selvittää Ylelle markkinointijohtaja Jan Jaap Dekkers Nouryon-yhtiöstä.

Suomi suolaa teitä talvella, Hollanti kesällä

Nouryon tuottaa suolaa moneen tarkoitukseen kemianteollisuudesta ja elintarvikealasta teiden kunnossapitoon ja lääketeollisuuteen. Suomalaiskauppojen hyllyiltä tuttu Jozo-suola kuuluu hollantilaisyhtiön tuoteperheeseen. Nouryonin tarina alkoi kuninkaallisesta KNZ -suolayhtiöstä vuonna 1918. Yritys oli ensimmäinen kaupallinen suolantuottaja Alankomaissa.

Pohjoisessa Euroopassa suolaa käytetään talvella liukkauden vähentämiseen. Hollannissa Noordenweldin kaupungissa on kokeiltu teiden suolaamista helteillä bitumin sulamisen estämiseksi. Suolaveden toivotaan vähentävän päällysteen tarttumista renkaisiin. Vesi viilentää kuumenneita tienpintoja.

Tärkeimmät suolan tuottaja- ja vientimaat grafiikkana
Leena Luotio / Yle, lähde: worldatlas.com

Hollannissa satoa korjataan läpi vuoden. Suola liuotetaan irti merenpohjan kerrostumista.

– Kyseessä on keittämisprosessi, jossa suola erotetaan maanpinnalle pumpatusta vedestä. Vesi haihdutetaan ja suola kristallisoituu jälleen kiteiksi. Hydraulisella kaivamisella kerätty suola sisältää myös muita mineraaleja.

Kaksi muuta tavallisinta tapaa kerätä suolaa ovat varsinaiset suolakaivokset, joita on esimerkiksi Puolassa ja Kiinassa.

Meren rannalle perustetuista suola-altaista kerätään suolaa teollisessa mittakaavassa. Esimerkiksi Kiinassa Haixin alueella suuri Tiibetin alangon allas tuottaa vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja suolaa. Kiina onkin maailman suurin suolantuottaja.

Suolankeruulaiva Chaka-järvellä Kiinassa.
Kiina on maailman tärkein suolantuottaja. Alus kerää suolaa Chaka-järvellä Qinghain maakunnassa. Zua Xiaoming / EPA

Kalleimmat suolat kerätään käsin

Suolaa syntyy joidenkin järvien ja merien lahtiin ja poukamiin.

Esimerkiksi Ranskassa herkuttelijoiden arvostamaa Gueranden suolaa kerätään käsin. Kun vesi vetäytyy, suola kuivuu pyramidin muotoon. Se on saatava talteen nopeammin kuin teollisuusaltaiden laajat kinostumat. Sormisuolaa (fleur de sel) korjataan kiireesti kesäkuukausina.

Gueranden suolaa markkinoidaan 55 maahan noin 2,5 miljoonan euron arvosta vuodessa.

Suolan kulutus noudattelee ruokatrendejä ja terveysohjeistuksia. Markkinointijohtaja Dekkersin mukaan kulutus on parhaillaan hienoisessa laskussa.

– Suolan terveysvaikutuksista keskustellaan monissa länsimaissa. Ihmisen elimistö tarvitsee toimiakseen pienen määrän suolaa. Toisaalta ihmiset haluavat keittiöönsä erikoissuoloja, kuten vaikkapa Himalajan vuorisuolaa.

Tiesuolavarasto Klodawan suolakaivoksessa Puolassa.
Maantieverkon kunnossapitoon tarvitaan suolaa. Klodowan kuulu suolakaivos on myös matkailukohde. Grzegorz Michalowski / EPA

Suolan osuus on noin 3,5 prosenttia maailman valtameristä.

Toisin kuin musta kulta, öljy, valkoista kultaa on edelleen runsaasti saatavilla.

– Ihmiskunnalla on riittävästi suolaa sadoiksi vuosiksi. Sitä on suuret varannot maakerroksissa, Dekkers sanoo.

Esimerkiksi kahvin ja viljan maailmanmarkkinahinta vaihtelee vuosittain riippuen sadosta ja kysynnästä. Suolan hintavaihtelut ovat pienempiä. Juuri nyt suolan hinta on pienessä nousussa.

Artikkelia korjattu 5.8.2019 kello 14:10. Kiinassa tuotetaan vuosittain miljoonia tonneja suolaa, ei miljardeja, kuten tekstissä alun perin kerrottiin.

Lue lisää:

The spruce eats: How salt is made (siirryt toiseen palveluun)