Tarpeellinenkaan apu ei aina kelpaa – vanhuksista tehtävissä huoli-ilmoituksissa suuria alueellisia eroja

Esimerkiksi Turussa ja Jyväskylässä huoli-ilmoitusten määrät ovat kasvussa, Tampereella selvässä laskussa. Kaikki ikäihmiset eivät aina halua ottaa kunnan tarjoamia palveluja vastaan.

Kotimaa
Homeinen leipä ikäihmisen kodin pöydällä.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä, jos tuttu ikäihminen ei näytä selviävän arjesta.Jaana Polamo / Yle

Keljon päiväkeskuksessa kahvittelevat ikäihmiset ovat yksimielisiä siitä, että jos joku tekisi heistä huoli-ilmoituksen, se tuntuisi hyvältä.

– Jos itse on semmoisessa kunnossa, että toinen katsoo, että sille pitää tehdä jotain, niin silloin se pitää tehdä. Se on vain hyvä. Ainakin, jos muisti menee, ettei enää pysty ottamaan lääkkeitä, eikä hoitamaan huushollia. Ja onhan paljon muutakin ihmisen elämässä, mitä voi sattua, jyväskyläläinen Maija-Liisa Lindholm sanoo.

Maija-Liisa Lindholm Keljon päiväkeskuksessa.
Maija-Liisa Lindholm Jaana Polamo / Yle

Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Jos vaikkapa sukulaisen tai naapurustossa asuvan ikäihmisen vointi tai kyky selvitä arjessa huolettaa, siitä voi ilmoittaa kunnan nettisivujen kautta tai ottaa suoraan yhteyttä vanhuspalveluun.

Monilla viranomaisilla on työnsä vuoksi velvollisuus tehdä tarvittaessa ilmoitus.

Huoli-ilmoitusten määrissä on suuria valtakunnallisia eroja. Esimerkiksi Turussa määrät ovat kovassa kasvussa: viime vuonna ilmoituksia tehtiin 409, mutta tänä vuonna jo tähän mennessä niitä on tullut 325. Kasvua on myös Jyväskylässä, mutta Tampereella ilmoitusten määrä on huomattavan laskusuuntainen.

Oulussa ja Helsingissä puolestaan määrät kulkevat samaa tahtia viime vuoden kanssa.

Ikäihmisten yksinäisyys

Valtakunnallisesti huoli-ilmoituksissa näkyvät etenkin toimintakyky ja muistiongelmat. Ne ovat yleisimpiä syitä, miksi huoli-ilmoituksia tehdään.

– Kyllä huomio kiinnittyy muistamattomuuteen, eksymisiin, harhailuihin tai sitten ihan elämänhallinnallisiin asioihin, palveluohjaaja Taru Nylund Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluista sanoo.

Valtakunnallisesti ilmoituksissa näkyvät myös parisuhde- tai perheväkivaltaepäilyt ja ikäihmisen päihde- tai talousongelmat.

– Ikäihminen voi esimerkiksi soittaa hätäkeskukseen. Paikalla poliisipartio tai ambulanssi huomaa, ettei terveydellistä hätää ole, mutta vanhus on kovin yksin, Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelulinjan palvelupäällikkö Marjut Lindell sanoo.

Yksinäisyydestä puhuu myös Keljon päiväkeskuksessa viikoittain käyvä Kaija Pihlainen. Hän epäilee, ettei kukaan huomaisi hänen kuntonsa heikkenemistä, ainakaan kovin nopeasti.

Kaija Pihlainen nauttii Keljon päiväkeskuksessa juttuseurasta.
Kaija Pihlainen ja Anja Sotikov hakeutuvat aina toistensa seuraan päiväkeskuksessa.Jaana Polamo / Yle

– Ei minulla ole sellaisia ihmisiä lähellä. Kyllä minusta olisi kiva, jos joku kävisi edes juttelemassa. Jos joskus ovikello soisi ja naapuri kysyisi, mitä sulle kuuluu. Luulisin, että yksinäisyys on Suomessa muillakin ikäihmisillä pahinta.

Jyväskylässä naapurit aktivoituneet

Suomen suurissa kaupungeissa yleisin huoli-ilmoituksen jättäjä on viranomainen tai muu julkinen toimija, kuten hätäkeskus, ensihoito, poliisi, kotihoito, terveyskeskuksen päivystys, apteekki, vapaaehtoiset, isännöitsijät.

Turun kaupungin vanhuspalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Terhi Halla-Seppälä kuvailee, että tyypillinen tilanne on, jossa yöllä kaatunut ikäihminen tarvitsee nostoapua tai kuljetuksen sairaalaan.

– Satunnaisesti on tullut ilmoituksia, että ikäihminen on viety sairaalaan ja ensihoitajien mielestä koti vaikutti sekaiselta tai likaiselta.

Esimerkiksi Turussa noin 70 prosenttia ilmoituksista koskee kotihoidon asukkaita.

Jyväskylässäkin ilmoituksia tekevät eniten viranomaiset ja omaiset, mutta huomattavinta kasvua tänä vuonna on tapahtunut naapurien tekemissä ilmoituksissa. Syytä siihen Nylund ja palvelupäällikkö Kirsi Santama voivat vain arvailla. Yksi niistä on, että tietoisuus huoli-ilmoituksesta on levinnyt.

Joskus palveluista kieltäydytään

Huoli-ilmoitus kirjattiin vanhuspalvelulakiin vuonna 2013. Kun kunnan tai kaupungin vanhusten palveluista vastaava yksikkö saa huoli-ilmoituksen, se tutkitaan viipymättä, viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa. Käytännössä tutkimiseen kuuluu kotikäyntiä.

– Ikäihmisen ja hänen omaistensa kanssa selvitetään terveydentilaan, asumiseen ja mahdollisiin tukimuotoihin liittyvät asiat, mitä palveluita on jo käytössä ja mitä asiakas olisi kenties valmis halukas jatkossa vastaanottamaan, Nylund kertoo.

Joskus ilmoittajalle jää tunne, ettei ilmoituksesta seurannut mitään. Se on Santaman mukaan haaste viranomaisille.

– Meillä viranomaisena on vaitiolovelvollisuus ja me emme voi raportoida toimista ilmoittajalle. Asiakas voi myös kieltäytyä niistä palveluista, joita me tarjoamme. Meillä asiakkailla on kuitenkin itsemääräämisoikeus.

Päiväkeskuksen ikäihmisistä ajatus avusta kieltäytymisestä tuntuu vieraalta.

Eila Haarala Keljon päiväkeskuksessa.
Eila HaaralaJaana Polamo / Yle

– Kyllähän se tietysti pitäis ihmisen ymmärtää, että apu pitäis ottaa vastaan. Eihän sitä kaupata, jos ei sitä tarvitse, Lindholm sanoo.

Eila Haaralan mielestä hankalassa tilanteessa voisi koittaa saada lapset tai muut lähiomaiset suostuttelemaan avun vastaanottamiseen.

– Minusta se on kurja juttu, jos apua ei oteta vastaan. Minä ainakin ottaisin kaiken avun, mitä on, vastaan kiitollisuudella.